Mistä Vesilahti tunnetaan?

Kolme on suurta Vesilahdessa: "Ameen Niinipuu, Riehun koivu ja Ilosten mänty".

Näistä Vesilahtea ei enää tunneta! Niinipuu ja koivu kasvoivat Krääkkiön ja Riehun maisemissa, Ilosten mänty taas Alhonselän pohjoisrannalla. Puut ovat aikoja sitten kaatuneet; koivu 1930-luvulla ja niinipuu 1950-luvulla. Vanhasta Ilosten männystä kerrottiin lehdissä 1800-luvun lopussa.

Vesilahti on vanha pitäjä ja sillä on paljon muistoja kerrottavanaan - 9000 vuoden ajalta!

 Kaakkolammi Rämsöössä 11.11.2000

 

Sari Seppälä 2001

Kaiken muun ohella Vesilahti tunnetaan myös ryijyistään ja musiikintekijöistään.

Katajasaari Rikasta on myös Vesilahden luonto, joka on varmasti ollut tärkein syy siihen, että Vesilahti on pysyvästi asuttu jo 8000 vuotta sitten. Pitäjän 60 järveä, mäkiset metsämaat ja pellot tuovat lähimpänä vertailukohtana mieleen Sillanpään kansallismaisemat Hämeenkyrössä. Myös Tielaitos on osannut kunnioittaa Vesilahden luontoa; vaikka teitä on riittävästi ja ne ovat laadultaan hyviä, ne kiemurtelevat aistikkaasti ja haavoja viiltämättä Vesilahden maisemissa.

Metsissä ovat viihtyneet suuretkin eläimet; sudet, karhut, hirvet, ilvekset ja 1940-luvulta lähtien ketterät laukonpeurat suurinakin laumoina. Pienempiä kuuluisuuksia ovat kalasääsket, jotka ovat vakituisia kalastajia Alhonselällä. Joutsenia oleili Vähäjärvellä syksyllä 1998 satapäinen parvi. Kurjet, joutsenet ja monet muut Etelä-Suomessa harvinaiset linnut pesivät Vesilahdessa. Pirkkalaisliikkeen ja eräomistuskauden peruja lienevät Vesilahden 4- 5 metsästysseuraa ja ainakin saman verran kalastuskuntia.

Ulkoilijalle Vesilahti on lähes paratiisi - olipa välineenä sitten vene, kompassi, kumitossut, pyörä tai sukset. Maasto on kaikkea muuta kuin yksitoikkoista. Talvella kunnan alue on täynnä hyviä latuja, vierailepa esimerkiksi Pohjankohdalla ja Kotkanpesällä.