Vesilahden historian lähteitä

Seuraavassa luettelossa on teoksia ja artikkeleita, joista löytää tietoja niin Vesilahden kaukaisesta kuin nykyisestäkin historiasta. Luetteloa täydennetään sitä mukaa, kun uusia lähteitä ilmenee. Uusimpia päivä- ja aikakausilehtien artikkeleita ei ole otettu mukaan.

Erikoisaiheita lähteissä ovat: Vesilahden rautakausi, seurakunnan varhaisvaiheet, Elinan surmaruno, Kurkien suku, Törngrenit ja Elias Lönnrot, Laukon lakko ja häädöt, kylät, Vesilahden luonnonhistoria ja vesilahtelaiset suvut.
Uudempia kirjoja on edelleen myytävänäkin.

Kuva vuonna 2003 ilmestyneestä Hinsala-kirjasta

Ahola Anne-Mari: Se hirveä häätö. Laukon kartanon torpparilakko ja häädöt sosialidemokraattien julkisuudessa 1906-1907. Kulttuurihistorian Pro Gradu -tutkielma, Turun Yliopisto, 2002.
Ajo Reino: Die Veränderung der Hauptrichtung des verkehrs und ihre Wirkung auf das Strassennetz von Vesilahti in Südwest-Häme. Fennia 79/4, 1955.
Ajo Reino: Tampereen liikennealue. Kansantaloudellinen yhdistys, 1944.
Amee Anneli: Ameen ja Annalan suvut. Salo, Anneli Amee, 1994.
Anttila Aarne: Elias Lönnrot. Helsinki: SKS, 1931.
Anttila Hannes: Vesilahden Suomelassa. 8.4.1918 Vapaussoturi 1933.
Arajärvi Kirsti: Tampereen seudun talonpoikaislevottomuuksista 1760-luvulla. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia IV. Tampere, Tampereen historiallinen Seura, 1950.
Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1985.
Arajärvi Kirsti: Vesilahden Narvan markkinat. Kotiseutu 7-8, 1966.
Aspelin J.R.: Lempäälän ja Vesilahden synty. SM 1894.
Blomstedt Kaarlo: Davidin kapina v. 1438. HAik 35, 1937.
Bomansson K.A.: Pispa Arvid Kurjen vanhemmista ja "Elinan surma" -nimisestä kansan-runosta. Historiallinen arkisto I, 1866.
Bomansson K.A.: Pöytäkirjoja SKS:n kokouksista, Hark III- IV, 1874.
Bonsdorff Lars G. von: Linne och Jern II (Adolf Törngren d.ä.). Söderström & Co, 1956.
Castren Jonas: Laukon lakkojuttu oikeassa walossaan. Helsinki, Suomalaisen kansan kirjapaino 1907.
Edner Erik: Kuvaus Lempäälän seurakunnasta vuodelta 1753. Lempäälän joulukirja 1964.
Elinan Surma ja Kurjen suku, Kansankirja. Helsinki: Eklund, 1892.
Enckell Gerald: Släkten Zitting. Genealogiska Samfundet i Finland, julkaisuja nro 52, 1996.
Eronen Heikki: Vesilahden Reserviupseerikerho ry 50 vuotta. Vesilahden Reserviupseerikerho, 2010.
Erä-Esko Aarni:Vesilahden Kirmukarmu - Kirmun kalmu. SM 1980.
Finne Jalmari: Elinan surma. 5-näytöksinen ooppera. Helsinki, Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö, 1910.
Gadd Pehr Adrian: Ylä-Satakunnan oloja 1700-luvun puolivälissä. Tampere: Tampereen historiallinen seura 1946, 1751.
Gillingstam Hans: Den friherrliga ätten Kurcks ursprung. Genos 2, 1964.
Haarla Lauri: Kurkien taru. Helsinki: Otava, 1938.
Haarla Lauri: Kurkien taru. I-III. Romaani 1400-luvulta. Helsinki Kustannusosakeyhtiö Otava, 1936, 1938, 1940.
Hackman A.: Två svärdsknappar från folkvandringstiden. FM 1-2, 1895.
Heikel A.O.: Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. Helsinki: SKS, 1882.
Heikel A.O.: Kiinteiden muinaisjäännösten hävittämisestä Lempäälässä ja Vesilahdella. SM 11, 1894.
Heikel A.O.: Muinaistieteellisiä tutkimuksia. SM 8-9, 1894. (Myös FM 8-9)
Heickel H.J.: Traditioner om Lempäälä och Vesilahti socknars bebyggnade. FM, 1899 1899
Heikel H.J.: Kirmunkarmun polttokalmisto. Analecta Archaeologica Fennica IV, Helsinki, 1899
Heikel H.J.: Päiväniemen, Säijoen ja Kirmukarmun polttokalmistot. Analecta Archaeologica Fennica, Helsinki, 1899.
Heikkilä Tauno: Adolf Törngren. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia II. Tampereen historiallinen seura, 1935.
Heiskanen Jari: Kulttuuriympäristö tutuksi  - hanke. Vesilahden kunta, 2003.
Honka-Hallila Helena (toim.): Esa ja Anna. Vesilahden Ärölän suvun ja talon vaiheita. Jyväskylä, Ärölän suku, 1997.
Honka-Hallila Helena (toim.): Kunnia kaikkensa antaneille. Vesilahtelaiset sodissa 1939-45. Jyväskylä, Vesilahden Sotaveteraanit Ry, 1996.
Honka-Hallila Helena: Pyhäjärven eteläosan rautakautinen asutus ja sen yhteys alueen historialliseen asutukseen. Karhunhammas 8. Turun Yliopisto, 1984.
Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Jyväskylä: Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996. (Useita artikkeleita Vesilahden historiasta)
Hoppu Matti (toim.): Hinsala - kylä Laukon kainalossa. Vesilahti, Vesilahden Hoppu-suku, 2003.
Hoppu Matti (toim.): Vesilahti - tarinoitten ja myyttien pitäjä. Eläkeliiton Vesilahden yhdistys ry, 2006.
Huntuvuori Hilda: Elinan surman historiallinen alkuperä. Hark 1919.
Hyrske Maija-Liisa: "Elinan surma" -tradition säilyminen suomalaisessa kansanrunoudessa ja kirjallisuudessa. Pro Gradu - työ, Helsingin Yliopisto 1951.
Hälvä Maria Charlotta, o.s. Eberhardt: Heikkilän ja Ylisen suvut Vesilahdelta. 1985
Hämäläis-osakunta: Hämeen kansan vanhat runot. Jyväskylä: Hämäläisosakunta, 1916-1917.
Ignatius K.: Elinan surma ja Kurkien suku. Helsinki Edlund, 1892.
Inkilä Toivo: Vesilahden rintaman taisteluvaiheet Tampereen valtauksen jälkeen. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938.
Ivalo Santeri ja Wilkuna Kyösti: Suomalaisia sankareita I-II, Porvoo: WSOY, 1956.
Jaakkola Jalmari: Pirkkalaisliikkeen synty. Turku: Turun suomalaisen yliopiston julkaisuja, 1923.
Jaakkola K.E.: Taistelut Tampereen eteläpuolella Lempäälässä ja Vesilahdella. Punakaarti rintamalla, Leningrad, 1929.
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee. Ahti Antti, Jakovuori Eila, Mäenpää Reino. Tampere, Wesilahti veistelee -ryhmä, 1996.
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee II. Vesilahti Vesilahden Museoyhdistys ry, 2000.
J.R.A. (J.R.Aspelin): Lempäälän ja Vesilahden synty. SM 11, 1894.
Jokipii Mauno: Laukossa vuonna 1677 Historiallinen aikakauskirja 1955, 76-92.
Jutikkala Eino ja Nikander Gabriel: Laukko, Vesilahden pitäjä. Suomen kartanot ja suurtilat III. Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1945.
Järnefelt Arvid: Maa kuuluu kaikille! Arvid Järnefeltin julkaisuja N:o 6. Helsinki, Vihtori Kosonen Osakeyhtiö, 1909.
Kaarninen Mervi:
Tottijärven historia 1689-1998. Nokian kaupunki 1998.
KAH [Gustaf Adolf Heman]:
Muistelmia Hämeestä. I Kaksi tolppaa, II Pohjalais-Maija. Helsinki, R.F.Holm, 1883.
Kairamo Alfred Oswald: Sosialistinen kanta Laukon ja Lavilan asiassa. Helsinki, 1908.
Kairikko Juha K., Ruola Jaakko:
Valkohäntäpeura. Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry, 2004.
Karjalainen Mauno, Valkama Minna:
Vesilahti kuvina Tampere, Vesilahden kunta, 2000.
Karsikko Rauni: Mietteitä Elinan surmasta. Vesilahden srk:n 600 -vuotisjulkaisu. Tampere 1946.
Kauffmann Hermann: Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä. Tampere, LC Tampere - Koivistonkylä, 1999.
Kaukonen Väinö: Elias Lönnrotin Kanteletar. Helsinki: SKS, 1984.
Kaukovalta, K.V., Jaakkola K., Sorila Aug.: Pirkkalan historia. Pirkkalan historiakomitea, 1934.
Kivikari A. (toim): Piirteitä Laukon häädöistä. Kokoiltu eri lähteiden mukaan. Hämeenlinna, 1907.
Kohtamäki Ilmari: Juhana Fredrik Granlund. Kirjallisuuden tutk. vuosik. IV, Helsinki: SKS 1936.
Koskinen Yrjö: Pohjanpiltti. (1859) Helsinki: Otava, 1965.
Krohn Kaarle: Elinan surmaruno, Kalevalaseuran vuosikirja 6, Porvoo: WSOY, 1926.
Krohn Kaarle: Elinan surmarunon alkumuodon palauttamisyritys. Kalevalaseuran vuosikirja 6, Porvoo: WSOY, 1926.
Kurck Gabriel: Landshöfdingen Friherre Gabriel Kurcks lefnadsminnen. Helsinki, Finlands Statsarkiv 1906.
Kylliäinen Mikko: Mitä arkistot kertovat vesilahtelaisista esi-isistämme? Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n Vuosikirjassa nro XX:1 (1999), s. 39-45.
Kylliäinen Mikko & Puro Ritva (toim.): Aiwan kowa tapaus. Kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837. Jyväskylä, Wesilahti-Seura ja Vesilahden Kunta, 1996.
Kylliäinen Mikko (toim.): Kirkonvartijan päiväkirja 1846-1897. Adam Ivendorff. SKS, 2006.
Kärki Frans: Kokoelmat SKS:n arkistossa.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Juho Yrjönpojan jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2001.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Matti Yrjönpojan jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2003.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Maria Yrjöntyttären jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2004.
Laaksonen Liisa: Vesilahti, rippikirjat 1810-1831. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja II, 2009.
Lagerstam Liisa: A Noble Life. The Cultural Biography of Gabriel Kurck (1630-1712). Väitöskirja Turun Yliopistossa, Liisa Lagerstam, 2007.
Lagerstam Liisa: Gabriel Kurckin peregrinaatio. Kulttuurihistorian Pro Gradu -tutkimus. Turku, Turun Yliopisto, 1999.
Lagerstam Liisa: Laukon herra. Gabriel Kurcki (1630-1712). Laukko Historicum, 2008.
Laukon lakko. Selonteko sen vaiheista. Helsinki, Suomalaisen kansan kirjapaino, 1908.
Lehtovuori Marja-Liisa: Suku lähtöisin Vesilahdelta - Järvenrannasta, Hinsalasta, Sinisaaresta ja Säijästä. 2002.
Liikanen Janne: Arvokkaat luontokohteet. Vesilahti. Pirkanmaan Liitto D 40. Tampere, Pirkanmaan Liitto, Vesilahden kunta 1995.
Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Helena Honka-Hallila (toim.): Vesilahti 1346-1996, Jyväskylä, Vesilahden kunta ja seurakunta 1996.
Lunden Michael: Kårtta anmärkningar om Wesilax socken. ĹT 1797:23, 1797.
Luukko Armas: Pirkkalaiset ja lappalaiset. Kotiseutu 5/1966.
Lähteenmäki Eino: Minkä mitäkin Vesilahden kirkon syntyvaiheista. Teoksessa: Vesilahti 1346-1946. Vesilahden seurakunta, 1946.
Läntinen Aarre: Elinan surmavirsi sekä Kurki-suvun ja Laukon historiaa. Teoksessa: Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Jyväskylä: Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996.
Lönnqvist Bo: En finsk adelssläks öden, Standertskjöld - Standertskjöld-Nordenstam. Svenska litteratursällskapets i Finland, 2007.
Maajoki Väinö: Luettelo Vesilahden pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä, 1939-1940.
Maatalousvaliokunnan kolmas sihteeri: Laukon Lakko. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö kansanvalta, 1908.
Maijala Aino (toim.): Seitsemän lumikkia ja kääpiö. Vesilahden Yläasteen oppilaskunnan tukiyhdistys, 2000.
Matinlinna Jukka: Wesilahden Narwan Weston Mattilat ja Oskar Albinus Mattilan suku 1880-1992. Turku, 1993.
Murros Kaapo: Kun Tampereen porvarit kapinoivat. Tampere-Seura, 1945.
Mäkelä Ritva: Elämää Säijänmaassa. Lempäälä, Säijän kyläyhdistys ry, 1997.
Mäkelä Ritva: Sanomia joka savuun. Kangasala, Lempäälän- Vesilahden sanomat, 1981.
Nallinmaa Eero: Erik Ulrik Spoofin nuottikirja. Suomen musiikin vuosikirja 1962-63, 1963
Nervander E.: Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa. Helsinki: Otava, 1893.
Niemi A.R.: Lönnrotin keräelmissä säilyneestä Elinan surmavirrestä. Kalevalaseuran vuosik. 10, Porvoo: WSOY, 1930.
Nopola Akseli: Narvassa Vesilahden taistelujen aikana. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938.
Nopola Akseli: Kapina-ajan muistelmia Länsi-Vesilahdella. Pohjois-Hämeen vartio. 1926.
Nopola Risto: Kun Tampereen kokous äänesti 1913 laulujuhlat Vesilahden Narvaan. Tammerkoski 2, 1987.
Numers Gustaf von: Elinan surma. Porvoo, WSOY, 1908.
Nytorp Rauno (toim.): Polveilee polut - raikuu rannat. Kertomuksia Palhon ja Vakkalan tienoilta. Palhon Maamiesseura ry, 2006.
Nyystää Alpo (toim.): Vesilahden Metsänhoitoyhdistys 50v. Lempäälä, 1983.
Nyyssölä Eino: Torpparilakot Eritoten Laukon rettelö. Lahti, 1906.
Oja Aulis, Vesikansa Jouko: Sjöstedt-suku. Forssa, Sjöstedt-suvun sukuyhdistys ry. 1952.
Ojansuu Heikki: Lisiä Elinan surmarunon historiaan. Satakunta IV, 1916.
Papunen Pentti: Vesilahti, historia. Suomenmaa VII, Porvoo, 1978.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Hoikkasen haara. Jyväskylä, Gummerus Oy, 1988.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Mattilan haara, sukututkimus. Helsinki, Peuramo Heikki, 1984.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Sorrin haara, sukukirja. Helsinki, Peuramo Heikki 1985.
Pirkanmaan Liitto: Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan liitto B 36, Tampere, Pirkanmaan Liitto, 1996.
Pohjolan-Pirhonen Helge: Arvid Kurki ja vuoden 1510 piispanvaali. HAik 1955, s. 47-63
Pohjolan-Pirhonen Helge: Kurck-släkten. Teoksessa: Grill Erik (toim.): Svensk Biografiskt Lexikon. Stockholm 1975-77.
Poppius Liisa, Raevuori Yrjö: Haarlan suku. Tampere 1936.
Punkari Yrjö: Elinan surmaruno pelastui jälkimaailmalle Hinsalassa. Teoksessa: Hoppu Matti (toim.): Hinsala - kylä Laukon kainalossa. Vesilahti, Vesilahden Hoppu-suku, 2003.
Punkari Yrjö: Elinan surma -runon taustaa. Teoksessa: Kulta Häme, Hämeenmaa XVIII, 2001.
Puro Ritva: Vesilahden Hinsalan kylän Sorrin suvun Ohralahden haara. Tampere, Ritva Puro, 2000.
Puro Ritva (toim.): Vesilahden seurakunnan rippikirja vuosilta 1688-1694. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja I, 2006.
Raevuori Yrjö:
Laukon omistajia ja vaiheita. Tampere 1963.
Rasila Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. Kajaani, 1961.
Reinholmin kokoelmat 5.
FM 11, 1894.
Ruohonen Arvo:
Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä. Tampere-seura, 1981.
Salminen Tapio: Davidin kapina ja Pirkanmaan kapinaherkkyys. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia X, 1995.
Salmo Helmer: Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1938.
Salmo Helmer: Vesilahden Naarvan Karholannokan roomalais- aikainen röykkiöhauta. SMYA 40, 1934.
Salo Unto: Suomi, Häme ja Satakunta. Teoksessa: Jukka Peltovirta (toim.) Hämeen käräjät I. Hämeen Heimoliitto ry ja Emil Cedercreutzin Säätiö, 2000.
Salo Unto: Vesilahti Hinsala / Jokioinen harmaa. Rautakautisen kalmiston kaivaus 30.5.-21.6.1984, Turun Yliopisto 1985.
Santamäki Lauri, Helin Martti (toim.): Pirkanmaan lukemisto. Tampere, Pirkanmaan maakuntaliitto, 1970.
Sarvas Anja: Vesilahden linturiipukset. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia IX, 1988.
Sarvas Pekka: Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä. SM 1971.
Sinisalo Hannu (toim.): Perinnealbumi: Pirkanmaa 2. Kuopio, Perinnetieto Oy, 1986.
Skogman D.: Kertomuksia matkoiltani Satakunnassa muistojuttuja keräämässä. Suomi II, 2, 1864.
Standertskjöld-Nordenstam H: Från Vesilax. Tidskrift för jägare och fiskare, 1897
Suomen maakuntajulkaisu Oy: Kotiseutuni Pirkanmaa. Kuopio, Suomen maakuntajulkaisu Oy, 1976.
Suonto Unto: Meidän kirkkomme, Halkivahan kirkko. Tampere, 2000.
Suvanto Seppo: Knaapista populiin. Helsinki: SKS, 1987.
Suvanto Seppo: Satakunnan historia III, keskiaika, Satakunnan maakuntaliitto, 1973.
Suvanto Seppo: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571. 2001, http://www.narc.fi/suvanto/
Söyrinki Niilo: Epilobium rubescens Rydb. Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1931.
Söyrinki Niilo: Die Makrolepidopterenfauna des Kirchspiels Vesilahti. Ann.zool.soc. Vanamo 3:5, 1936
Söyrinki Niilo: Jalkasara Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1931.
Söyrinki Niilo: Kasviston muutokset jalkasaran, Carex pediformis C.A. Meyer, kasvupaikoilla Vesilahdella 1930-1980. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 59, 1983.
Söyrinki Niilo: Lisätietoja jalkasara esiintymisestä Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1945
Söyrinki Niilo: Silkkiuikun joukkoesiintymistä Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1945
Toivonen K.V.: Laukon torpparilakko. YKK 1947.
Tukkinen Tauno: Vesilahden punaisten henkilötappiot 1918. TT, Karjalohja, 2007.
Uotila Kari (toim.): Vesilahden Laukko. Linna, kartano, koti. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku, Suomen keskiajan arkeologinen seura, 2000.
Vesikansa Jouko, Korosuo Heikki: Sjöstedt-suku 1976. Forssa, Sjöstedt-suvun sukuyhdistys ry, 1977.
Vesilahden Seurakunta (toim.): Vesilahti 1346-1946, 600 - vuotisjuhlajulkaisu. Tampere, 1946.
Virtaranta Pertti: Elettiinpä ennenkin. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1953.
Virtaranta Pertti: Vanha kansa muistelee. Porvoo WSOY 1947.
Voionmaa Jouko: Uusi muinaislinna Vesilahdelta. SM 1937.
Voionmaa (Wallin) Väinö: Eräs Djeknin sukua koskeva asiakirja ja "Elinan surma". Hark XVI, 1900.
Voionmaa Väinö: Näsijärven seutujen asutushistoriasta. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia 1, 1929.
Voionmaa Väinö: Kurki-suvun syntymäsijoilta. Haik 32, 1934.
Werner Joachim: Kirmukarmu - Monza - Roes - Vendel XIV. SM 65, 1958.
Wesilahti-Seura: Elinan Surma. Vesilahti, Wesilahti-Seura 1982.
Willberg Leena, Rantala Hilkka, Nytorp Eeva: Aatelisryijy, arkipeite, arvotekstiili. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, 2008.
Wuolijoki Sulo: Laukon lakko. Helsinki, 1908.
Väinölä Martti: Vesilahden osuusmeijeri 1905-1955. Jyväskylä, 1955
Vähäkangas Tapio: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset. SSS:n vuosik. 44, 1999.
Yli-Arvela Aino: Vesilahden Sähkö Oy. Tampere. Vesilahden Sähkö Oy. 1973.

Lisäksi Vesilahtea koskevia artikkeleita on: Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä (1930-luvulta alkaen), Wesilahti- Seuran julkaisemassa Wesiposti -lehdessä (1980-), Vesilahden Hoppu-suvun julkaisemassa Hoppuutiset -sukulehdessä (1981-), seurakunnan Diakoniatyö -vihkosessa (1989-) ja sotaveteraanien joululehdissä.