Kuinka Norja asutettiin –
Hversu Noregr bygšist

Suom. Martti Linna ja Harry Lönnroth

Tämän tekstin loppuosa kohdasta 'Haudin sukutaulu' on tässä ensimmäistä kertaa suomeksi.

Flateyarbókista


Kuva teoksesta Flateyjarbók  

Nyt kerrotaan todisteet siitä, miten Norja alun alkaen asutettiin; tai miten kuninkaalliset suvut saivat siellä tai muissa maissa alkunsa; tai miksi noita sukuja sanotaan Skjoldungeiksi, Budlungeiksi, Bragningeiksi, Ödlingeiksi, Völsungeiksi tai Niflungeiksi, joista kuninkaalliset suvut ovat lähtöisin.

Oli mies nimeltä Fornjótr. Hänellä oli kolme poikaa. Ensimmäinen oli Hlér, toinen Loge, kolmas Kįri. Fornjótr hallitsi tuulia, Loge tulta, Hlér meriä. Kįri oli Jokullin isä, joka puolestaan oli kuningas Snaerin isä. Kuningas Snaerin lapset sen sijaan olivat nämä: Thorri, Fönn, Drifa ja Mjöll. Thorri oli ylhäinen kuningas. Hän hallitsi Gotlantia, Kainuuta ja Suomea. Kainuulaiset uhrasivat hänelle varmistaakseen lumentulon ja hyvän hiihtokelin. Se oli heidän vuodentulonsa. Uhrin oli määrä tapahtua keskitalvella. Thorri-kuukausi sai siitä nimensä. Kuningas Thorrilla oli kolme lasta. Hänen poikansa olivat nimeltään Nórr ja Górr, tytär puolestaan Gói. Gói hävisi jäljettömiin, ja Thorri järjesti uhrin kuukautta myöhemmin kuin oli määrä, ja myöhemmin sitä kuukautta, jolloin tämä tapahtui, kutsuttiin Góiksi.

Nuo kaksi, Nórr ja Górr, etsivät sisartaan. Nórr kävi suuria taisteluita Kölistä länteen ja hänen edessään kaatuivat seuraavat kuninkaat, joiden nimet ovat: Ve ja Vei, Hunding ja Hemming, ja Nórr laski valtansa alle kaiken sen maan aina mereen asti. Mainitut veljekset tapasivat siinä vuonossa, jota nyt sanotaan Nórrinvuonoksi (Nordfjord). Nórr matkasi sieltä ylös Kölille ja tuli paikkaan nimeltä Ulfa-moar (Susinummet). Sieltä hän matkasi pitkin Eysradalia ja myöhemmin Vermlantiin ja pitkin Vänerniksi sanottua järveä aina merelle. Ja kaiken tuon maan länteen noista rajamaista Nórr laski valtansa alle. Tuota maata sanotaan nyt Noregiksi (Nórrin tie?). Keskitalvella he tulivat Hedemarkiin. Siellä heidät tapasi sikäläinen kuningas, jonka nimi oli Vuoren Hrólfr (Hrólfrr i Bergi). Hän oli Dovren pohjoispuolelta kotoisin olevan Svadi-jättiläisen ja Hedemarkia pitkään hallinneen Eystein-kuninkaan tyttären Ashildan poika. Vuoren Hrólfr oli siepannut Góin ja mennyt hänen kanssaan naimisiin. Mutta kun Gói sai kuulla veljestään Nórrista, hän matkasi silloin tätä tapaamaan ja Hrólfr hänen mukanaan. Ja Hrólfr antautui Nórrin valtaan ja hänestä tuli Nórrin mies. Sen jälkeen Nórr meni juhlaan lankonsa luokse ja Nórr sai vaimokseen Svadi-jättiläisen tyttären, Hrólfrin sisaren Hoddan.

Sen jälkeen kuningas Nórr matkasi takaisin länteen merelle ja sitten hän löysi veljensä Górrin. Tämä oli tullut silloin pohjoisesta Dumbrinmereltä (Jäämereltä) ja oli ottanut omakseen kaikki saaret matkan varrella, sekä asutut että asumattomat. Sitten nämä veljekset jakoivat valtakunnan keskenään, niin että Nórr sai omakseen kaiken mannermaan pohjoisesta Jotunheimista (Jättiläisten Maasta, Ruijasta) etelään Alvhemiin. Sitä aluetta kutsutaan nyt Norjaksi (Noreg, Nórrin tie?), mutta Górr sai kaikki ne saaret, jotka jäivät hänen sotalaivojensa vasemmalle puolelle hänen purjehtiessaan maan sivuitse pohjoiseen.

Nämä olivat merikuningas Górrin pojat: Heiti ja Beiti, Meiti ja Geiti. Merikuningas Beiti purjehti sotalaivoineen Trondheimiin ja sieltä Beitin mereen (Beitstadfjord). Hän antoi tehdä laivareen purren alle. Oli nimittäin syvälti lunta ja hyvä rekikeli. Sitten Beiti istui perään ja pisti peräsinairon paikalleen sekä antoi nostaa purjeet ja antoi miestensä raahata purren pohjoiseen yli Ellida-eidin (Purren niskan) Namdaliin ja vaati omakseen kaikkea sitä maata, joka jäi paapuurin puolelle. Merikuningas Beiti oli merikuningas Heitin isä, joka oli Svadin isä. Geiti sen sijaan oli Glammin ja Gylfin isä. Merikuningas Meiti oli Maevilin ja Myndillin isä, Myndill oli Ekkilin ja Skekkilin isä.

Nórr oli kaikkien näiden miesten isä, mutta Svadin tytär Hodda oli heidän äitinsä: (Tässä seuraa Nórrista polveutuvat kuninkaalliset sukujohdot, kaikkien Norjan mannermaan tulevien kuninkaiden esi-isät.).

Hän oli Trandin ja Gardin äiti, jota kutsuttiin Agdiksi. Mutta kun heidän perintönsä jaettiin, silloin Trand sai osakseen Trondheimin, ja siksi sitä kutsutaan Trondheimiksi (Trondin koti). Gard Agdi oli niiden isä, joiden nimet ovat seuraavat: Hord, Rugalf, Trym, Vegard, Freygard, Torgard ja Grjotgard.

Hord sai Hordalandin perinnökseen. Hänen poikansa oli Jofur tai Josur, jonka poika oli kuningas Hjor, joka oli Hjorleif Häntäheikin isä.

Rugalf omisti Rogalandin. Hänen poikansa oli Rognvald, kuningas Augvaldin isä.

Trym omisti Agderin. Hänen poikiaan olivat Agdi ja Agnar, joka oli Ketil Trymin isä, joka omisti tilan Tromųylla.

Vagard omisti Sognen. Hänen poikansa oli Vedorm, jonka poika oli Vemund Vanha, jota kutsuttiin Sognen turvaksi.

Freygard omisti Fjordin ja Fjalarin. Hänen poikansa olivat Freystein Vanha, joka omisti tilan Geilossa, ja Freybjörn, jonka poika oli Audbjörn, Arinbjörn Fyrdajaarlin isä.

Torgard omisti Sunnmųren (Etelä-Mören). Hänen poikansa oli Torvid, jonka poikia olivat Slevid ja Blavid, joka puolestaan oli Arnvid Berserkintappajan isä.

Grjotgard omisti Nordmųren (Pohjois-Mören). Hänen poikansa oli Salgard, jonka poika oli Grjotgard, jonka poika oli Solfa, jonka poika oli Nęrųyn Hogni, jonka poika oli Solf Viikinki ja tytär Hilde Hoikka, joka oli naimisissa Hjorleif Häntäheikin kanssa. Haalf Berserkki oli heidän poikansa. Heidän toisen poikansa Grjotgardin poika oli Sigar, jonka tytär oli Sygnjar, jonka puoliso oli Harald Namdalenin jaarli, jonka poika oli Herlaug, jonka poika oli Grjotgard, jonka poika oli Haakon jaarli, jonka poika oli Sigurd jaarli, jonka poika oli Haakon Ladejaarli.

Nor-kuninkaan poika Raum otti valtakunnan haltuunsa isänsä jälkeen. Hän omisti Alvhemin ja niin laajalti valtakuntaa kuin sieltä laskevien jokien piiriin kuuluu. Logr laskee sieltä itään Mjosan laaksoon, mutta sieltä Varmajoki Raumajokeen ja sieltä mereen. Varmasta laskee Raumajoki ylhäältä Raumsdaliin. Varmasta laskee Eystrielfr Eystridaliriin ja Vänerniin ja sieltä Götajoki mereen.

Kuningas Raum piti juominkeja jouluna yhdessä Bergfinnin (vuorisuomalaisen) kanssa, joka oli Varman Trym Jättiläisen poika. Ja silloin Raum meni Bergfinnin sisaren Bergdisan kanssa sänkyyn. Ja sen jälkeen tämä sai kolme poikaa: Björnin, Brandin ja Alfin, jonka Bergfinn kasvatti ja jota kutsuttiin Finnalfiksi.

Björn oli äitinsä kanssa ja häntä kutsuttiin Jotunbjörniksi (jättiläiskarhuksi). Bergdisa lähetti Brandin tämän isän Raumin luokse, mutta isä antoi Brandin jumalille ja häntä kutsuttiin Gudbrandiksi. Hänelle Raum-kuningas antoi laakson, jonka nimi on Gudbrandsdal.

Jotunbjörnille hän antoi Romsdalenin ja Alfille puolestaan Ųsterdalenin ja kaiken maan Vänernin pohjoispuolella ja Götajoesta pohjoiseen Glommajokeen asti. Sitä nimitettiin silloin Alvhemiksi.

Gudbrand Laaksonkuninkaan poika oli Audleif, jonka poika oli kuningas Gudmund. Tämän poika oli Gudbrand, joka ei halunnut itseään kutsuttavan kuninkaaksi ja joka otti jaarlin nimen sen vuoksi, että hän halusi olla Pohjoisten maiden rikkain jaarli. Hänen poikansa oli Geirmund jaarli, jonka poika oli Rodgeir jaarli, jonka poika oli Gudbrand, joka ei halunnut olla kuningas eikä jaarli ja otti hersen (päällikkö) nimen ja hallitsi sitten maita kuninkaan tavoin eikä kukaan ollut häntä rikkaampi. Kaikki hänen jälkeläisensä olivat sitten hersejä.

Jotunbjörn Vanhan poika oli kuningas Raum, jonka poika oli Hrossbjörn, jonka poika oli Orm Simpukankuori, jonka poika oli Knattar, jonka poikia olivat Torolf Oljenkorsi Ketil Suurikokoinen. Torolfin poikia oli Helge, jonka poika oli Berse, jonka poika oli Tormod, jonka tytär oli Torlaug Tunguoddsin äiti. Finnalf Vanha sai Svanhilden, jota kutsuttiin kultasuomalaiseksi. Hän oli Dag Dellingin pojan ja Sol Mundilfaren tytär. Heidän poikansa oli Svan Punainen, jonka poika oli Sęvarr, jonka poika oli Ulf, jonka poika oli Alf, jonka poikia olivat Ingemund ja Ųystein.

Raum Vanha sai sitten puolisokseen Hilden, jonka isä oli Gudröd Vanha, jonka isä oli Solfe, joka ensimmäisenä raivasi maata siellä, mitä nyt nimitetään Solųriksi. Mutta hänen poikiaan olivat Gudröd, Hök, Hading ja Hring. Gudröd tuli kuninkaaksi isänsä jälkeen ja kaikki hänen jälkeläisensä olivat kuninkaita. Eystein Pahaneuvo oli hänen poikansa. Hän asetti inntrųndelagilaisille (sisätröndeille) kuninkaaksi koiransa, jonka nimi oli Saur, sen vuoksi että nämä olivat tappaneet hänen poikansa Anundin, jonka hän oli asettanut sinne puolustamaan maata.  

 

Haudin sukutaulu

Haudilla oli siellä valtakunta, jota kutsutaan Hadalandiksi. Hänen poikansa oli Hoddbrodd, jonka poika oli Rolf, jonka poika oli Romund Berserkki, jonka lapsia Hamund Haki ja Gunhlada, Utsteinin ja Innsteinin äiti. Hamund oli Hordajaarli. Hän oli Hrok Mustan ja Hrok Valkoisen isä. Hakin poika oli Hrodgeir, jonka poika oli Hrodmar, jonka poika oli Haki Berserkki. Gunnlaud oli Hrok Mustan tytär ja Hromund Gripinpojan äiti.

Haddingr Rauminpojalla oli Haddingjadalr (Hallingdal) ja Telemark. Hänen poikansa oli Haddingr, jonka poika oli Hadding, jonka poika Hogn Punainen. Hänen jälkeensä kolme Haddingia ottivat valtakunnan haltuunsa yksi toisensa jälkeen. Helgi Haddingjaskati oli yksi heistä.

Raumin pojalla kuningas Hringillä oli Ringerike ja Valdres. Hän sai omakseen Vifil Merikuninkaan tyttären. Heidän poikansa oli Halvdan Vanha. Ja kun hän otti kuningaskunnan haltuunsa, hän järjesti suuren uhrijuhlan keskellä talvea ja uhrasi siinä tarkoituksessa, että voisi elää kolmesataa talvea kuningaskunnissaan kuten oli sanottu Snaer Vanhan eläneen. Mutta uhratessa hänelle ilmeni, ettei hän eläisi enempää kuin yhden ihmisiän. Mutta että kävisi niin kolmensadan vuoden ajan, että yksikään mies eikä nainen kärsisi häpeää hänen suvussaan. Hän oli suuri sotapäällikkö ja hävitti laajalti Idäntien varsia. Hän tappoi siellä sitten kaksintaistelussa kuninkaan nimetä Sigtrygg. Hän haki omakseen Holmgardin (Novgorod) kuninkaan Eymundin tyttären Alfnjun.

Heillä oli yhdeksän poikaa. Yhden nimi oli Tengil. Häntä kutsuttiin rauhantekijäksi. Raesi, Gram, Gylfi, Hilmir, Jofurr, Tiggi ja Harri. Näistä yhdeksästä on sanottu, että he kaikki olivat yhtä vanhoja ja heistä tuli niin kuuluisia, että kaikissa kertomuksissa heidän nimiään pidetään korkeammassa arvossa kuin korkeita arvonimiä ja kuninkaiden nimiä. On sanottu niin, että kenelläkään heistä ei ollut lapsia ja kaatuivat kaikki samanaikaisesti taistelussa.

Mutta heillä oli toiset yhdeksän poikaa. Heidän nimensä olivat: Hilder, Nefill, Aude, Skelfir, Dag, Brage, Budli, Lofdi, Sigard. Hilder, Sigard ja Lofdi olivat kaikki sotajoukon kuninkaita. Aude, Budli ja Nefill olivat merikuninkaita. Dag, Skelfir ja Brage hallitsivat maita.

Dagilla oli vaimona Tora Sankarienäiti ja heillä oli yhdeksän poikaa. Yhden nimi oli Oli, toisen Amr, kolmannen Jofurr, neljännen Arngrim. Olin poika oli Dag, tämän poika Oleif, tämän poika Hring, tämän poika Olaf, tämän poika Helgi, tämän poika Sigurd rohkea, tämän tytär Ragnhild, Harald Kaunotukan äiti. Tätä Haraldin sukua kutsuttiin Doglingeiksi (Dag).

Arngrim oli naimisissa Eyfuran kanssa. Heidän poikansa oli Angantyr Berserkki.

Brage Vanha oli kuningas Valdresissa. Hänen poikansa oli Agnar, tämän poika Alf, tämän poika Eirik, tämän tytär Hilda, tämän poika Halvdan Lempeä, tämän poika Gudraud, tämän poika Halvdan Musta, tämän poika Harald Kaunotukka. Tätä Haraldin sukua nimitetään Bragningeiksi.

Skelfir oli kuninkaana Vaurissa (Voss). Hänen poikansa oli Skiold, tämän poika Eirek, tämän poika Alrek, tämän poika Eirek Kaunopuheinen, tämän poika Alrek Peloton, tämän poika Vikar, tämän poika Vatnar, tämän poikia olivat Imald ja Eirik, jonka tytär oli Gyda, joka oli Harald Kaunotukan vaimo. Tätä kutsutaan Skilfingien (Skelfir) tai Skioldungien suvuksi.

Dagilla oli vielä viides poika Hildi. Hänen poikansa oli Hildebrand, tämän poika Vigbrand, tämän pojat olivat Hildi ja Herbrand, jonka poika oli Harald Grönlantilainen, tämän tytär Asa Suurellinen, tämän poika Halvdan Musta, jonka poika oli Harald Kaunotukka.

Sigardin poika oli Siggeir, jonka vaimo oli Signe, kuningas Vaulsungin tytär. Sigardilla oli myös poika Sigmund, jonka vaimo oli Hilda, Mören kuninkaan Grjotgardin tytär. Sigmundin poika oli Sigard, Signen isä. Sigard antoi hirttää Hagbardin. Tätä kutsutaan Siklingein suvuksi.

Lofdi oli mahtava kuningas. Häntä seurannutta sotajoukkoa kutsutaan lofdareiksi. Hän hävitti Reidgotalandia ja hänestä tuli siellä kuningas. Hänen poikiaan olivat Skekkil Merikuningas ja Skyli, jonka poika oli Egdi, tämän poika Hjalmtier, tämän poika Eylima, tämän tytär Hjordisa, tämän poika Sigurd Fafnirinsurma, tämän tytär oli Aslaug, jonka poika oli Sigurd Käärmesilmä, jonka tytär oli Aslaug, jonka poika oli Sigurd Peloton, jonka tytär oli Ragnhild, Harald Kaunotukan äiti. Näitä Haraldin sukulaisia kutsutaan Lofdungeiksi.

Aude ja Budli olivat merikuninkaita ja matkasivat molemmat yhdessä sotajoukkoineen. He tulivat joukkojensa kanssa Saksinmaalle ja hävittivät siellä laajalti. He alistivat Vallandin ja Saksinmaan ja asettuivat näihin maihin.

Audella oli Vallanti (Ranska) ja hän oli Froden isä, jonka poika oli Kiar ja tämän poika oli Aulrunar. Näitä kutsutaan Audlingeiksi.

Budlilla oli Saksinmaa. Hänen poikansa oli Attil, tämän poika oli Vifil, tämän poika Laefua, tämän poika Budla. Hänen lapsiaan olivat Saurli eli Serli ja Atli ja Brynhilde, Aslaugin äiti. Ja siksi tätä Harald Kaunotukan sukua nimitetään Budlungeiksi.

Kuningas Neflingin poika oli Heimar, tämän poika Eynef, tämän poika Ragn, tämän poika Giuki, hänen lapsiaan olivat Gunnar ja Haugni, Gudrun, Gudni ja Gullrand ja siksi heitä kutsutaan Niflungien suvuksi.

Nyt on kerrottu naisista, jotka ensimmäisinä tulivat Halvdan vanhan sukuun. Mutta silloin kun ensimmäinen nainen tuli sukuun oli kulunut kolmesataa talvea uhrista, jossa Halvdan uhrasi omansa ja valtakuntansa pitkän iän puolesta.

Kuningas Alf Vanhan sukutaulu

Kuningas Alf Vanha hallitsi Alvhemiä. Hänen poikansa oli Alfgeir, tämän poika Gandalf, tämän tytär Alfhild. Alfhildin poika oli Ragnar Karvahousu, jonka poika oli Sigurd Käärmesilmä, jonka tytär oli Aslaug, jonka poika oli Sigurd Rohkea, jonka tytär oli Ragnhild, joka oli Harald Kaunotukan äiti.

Hroarin pojan Valldar Lempeän poika Halldor Vanhalla oli puolisona kuningas Heidrekin tytär Hervara. Heidän poikansa Halvdan Kelpo, tämän poika Ivar Laajasyli, jonka tytär oli Audur Syvämielinen. Hänet sai puolisokseen Hrörek Rengastuhlari. Heidän poikansa oli Harald Sotahammas. Sitten hänellä oli puolisona kuningas Aude Punaparta, heidän poikansa oli Randvar, tämän poika Sigurd Ring, tämän poika Ragnar Karvahousu, tämän poika Sigurd, tämän tytär Aslaug, tämän poika Sigurd, tämän tytär Ragnhild, Norjan ensimmäisen yksinvaltiaskuninkaan Harald Kaunotukan äiti.

Stofnun Įrna Magnśssonar, Sverrissaga Flateyjarbók.
Sivu, jolla miekkailevia miehiä, teoksesta Flateyjarbók.

Haraldin sukutaulu Odinista

Burri oli nimeltään kuningas, joka hallitsi Turkkia. Hänen poikansa oli Buri, joka oli Odin aasakuninkaan isä. Odinin poika oli Frey, tämän poika Njord, tämän poika Frey, tämän poika Fjölner, tämän poika Sveigder, tämän poika Vanlande, tämän poika Visbur, tämän poika Domalde, tämän poika Domar, tämän poika Dyggve, jota me kutsumme Tryggveksi, tämän poika Dag, tämän poika Agne Skjalvinkahlitsema, tämän poika Alrek, tämän poika Ingve, tämän poika Jormundfrode, jota kutsumme Jörundiksi. Tämän poika oli Ane Vanha, jota me kutsumme Auniksi, joka yhdeksän talvea joi sarvesta vanhuuttaan, ennen kuin hän kuoli. Aunin poika oli Egil Tunninvihollinen, tämän poika oli Ottar Vendillinvaris, tämän poika Adils Upsalalainen, tämän poika oli Eystein Korkea (?), tämän poika oli Bryt-Önund, tämän poika oli Ingjald Pahaneuvo, jonka poika oli Olav Hakkuukirves, tämän poika Halvdan Valkojalka, tämän poika Eystein, tämän poika Halvdan Lempeä ja ruoalle perso, jonka poika oli Gudraud Metsästäjäkuningas, tämän poika oli Halvdan Musta, Harald Kaunotukan isä.

 

Odinin sukutaulu

Aasakuningas Odinin poika oli nimeltään Skjöld. Tämän poika oli Fridleif, tämän poika Fridfrode, tämän poika Fridleif, tämän poika oli Havard Vahvakäsi, tämän poika Frode, tämän poika Vermund Viisas, tämän poika Olav Säyseä, tämän poika Dan Ylpeä, tämän poika Frode Rauhantahtoinen, tämän poika Fridleif, tämän poika Frode Röyhkeä, tämän poika Ingjald Starkadrin kasvattaja, tämän poika Hrörek Rengaspihi, tämän poika Halvdan, tämän poika Hrörek Rengastuhlari, tämän poika Harald Sotahammas. Haraldin veli oli Randver, jonka poika oli Sigurd Ring. Tällainen, kuten edellä on sanottu, on Harald Kaunotukan sukutaulu.

 

Julkaistu suomentajien ja SKS:n luvalla

Tekstilähteet:

Hversu Noregr bygdist teoksesta: Flateyjarbók. En samling af norske kongesagaer med indskudte mindre fortaellinger om begivennheder i og udenfor Norge samt annaler. Tredje binde. Christiania, 1860.
[Flateyjarbókista mm. http://www.arts.usyd.edu.au/departs/medieval/saga/pdf/441-rowe.pdf]

Messenius Johannes: Suomen riimikronikka. Toimittaneet: Harry Lönnroth ja Martti Linna. SKS, 2004. Sivut: 298-301

"The Orkneyingers' Saga with Appendices, etc." Translated by Sir G. W. Dasent, D.C.L. Icelandic Sagas and Other Historical Documents Relating to the Settlements and Descents of the Northmen of the British Isles. Vol. III. London 1894."

***

Alkuperäislähteitä suomennettuina:

Suomen ja Kainuun kuninkaiden sukupuita saagojen mukaan