Adam Bremeniläinen:

Hampurin piispojen historia: Kertomus Ruotsin sotajoukon ja kuningas Emundin pojan Amundin tuhoutumisesta Suomeen tehdyllä sotaretkellä 1000-luvun puolimaissa.

 

 

 


 
Vanhaa Bremeniä

Magistri Adam Bremensis
Gesta Hammaburgensis ecclesiae Pontificium

 

IV 19

C Schol.123 (119)  Cum rex Sueonum Emund filium Amundum misisset in Scithiam ad dilatandum imperium suum, ille navigio perveniet in terram feminarum. Quae mox venenum fontibus immiscentes ipsum regem et exercitum eius tali modo peremerunt. Hoc et supra diximus, et ipse Adalwardus episcopus recitavit nobis, haec et alia contestans esse vera.

 

Käännös: 

 

Maisteri Adam Bremeniläisen
Hampurin kirkon piispojen historia

 

IV, 19

C Schol.123 (119)  Kun Ruotsin kuningas Emund lähetti poikansa Amundin Skyytiaan laajentaakseen valtaansa, tämä saapui laivalla Naisten maahan. Nämä sekoittivat välittömästi  myrkkyä lähteisiin ja sillä tavoin tuhosivat itse kuninkaan ja hänen sotajoukkonsa. Olemme jo ylempänä kertoneet tästä ja Adalward-piispa itse kertoi meille, vakuuttaen tämän ja muun olevan totta.

 

Naisten maalla tarkoitettaneen tässä  Kvinnalandia eli Naistenmaata kieliasultaan muistuttavaa Kvenlandia eli Kainuuta, siis nykykielessä Suomea. Kappaleessa IV, 14, näet todetaan:  

 

IV 14.
At vero a parte aquilonari revertentibus ad ostium Baltici freti, primi occurrunt Nortmanni, deinde  Sconia prominet regio Danorum, et supra eam tenso limite Gothi habitent usque ad Bircam. Postea longis terrarum spatiis regnant Sueones usque ad terram feminarum. Supra illas Wizzi, Mirri, Lami, Scuti et Turci habitare ferunt usquea ad Ruzziam.

 

Käännös:

 

IV 14.
Palataksemme jälleen Itämeren salmien suulle pohjoiseen, niin ensimmäiseksi tulevat norjalaiset, sitten esiin tulee Tanskan kuningaskuntaan kuuluva Skoone, ja sen takana asuvat göötit laajalla alueella aina Birkaan asti. Sen jälkeen hallitsevat ruotsalaiset laajoja maa-alueita aina Naisten maahan asti. Näiden takana kerrotaan asuvan vepsäläisten, merjalaisten, lamien (marien?), skyyttien (tataarien?) ja turkkilaisten (tsuvassien?) aina Venäjälle asti.

 

Kappaleessa IV 19 puolestaan todetaan:

 

IV 19.
Item circa haec littora Baltici Maris ferunt esse Amazonas, quod nunc terra feminarum dicitur.

 

Käännös:

 

IV 19.
Näillä Itämeren rannoilla asunevat myös amatsoonit, joiden aluetta sanotaan nykyään Naisten maaksi.


 

Lähteet:

 

Ausgewählte Quellen zur Deutschen Geschichte des Mittelalters,

Band XI, Darmstadt 1968. ss. 135, 452-453, 456-457.

 

Adam of Bremen: History of the Archbishops of Hamburg-Bremen. Translated with an Introduction and Notes by Francis J Tschan. New York: Columbia University Press 1959. s196, s.200.

 

 

Takaisin

 


 



 

 

Pyhän Marian tuomiokirkko Hampurissa; maalaus n. vuodelta 1800. Vuonna 1245 valmistunut kirkko purettiin 1804-07. Vuonna 1893 valmistui uusi Marian kirkko Heiligengeistfeldin alueelle. Oikealla näkyy Pietarin ja Jaakon kirkon tornia. Peter Shurin litografia.