Palmsköldin katkelma

 

 

 

Latinasta kääntänyt Martti Linna, 2014

 



Tanskan Riben piispan Radulfin sinetti (piispana 1166 - 1171)
Petersen Henry: Danske gejstlige sigiller fra middelalderen. Kjobenhavn, 1886.

Pontiffices isti finlandenses meruere Ecclesias regere suf< f >ulti docmati Christi.

Nämä piispat ovat ansioituneet kristinopin täyttämän Suomen kirkon johtajina.

Henricus
Anglicus  Anno domini millesimocentesimoquadragesimo octauo upsalensis quartus Episcopus prefficitur Anno mcl° cum sancto Erico Finlandiam venit in estate et statim yeme sequenti Kiwlo martirizatur miraculis coruscando Nowsis sepelitur Ad Abo transfertur

Henrik

Englantilainen, Asetettiin vuonna tuhatsataneljäkymmentäkahdeksan Upsalan neljänneksi piispaksi. Saapui kesällä vuonna 1150 Pyhän Eerikin kanssa Suomeen ja seuraavan talven aikana tuli marttyyriksi ihmeiden välkehtiessä. Haudattiin Nousiaisiin. Siirrettiin Turkuun.

 

Rodulf
Vestgotus a curonibus captiuatur et ibi ab eisdem occiditur anno Domini < >

Rodulf
Länsigöötti, jonka kuurilaiset vangitsivat ja surmasivat Herran vuonna < >.


Folquinus
Suecus huius acta nulla reperiuntur propter primam depellacionem (?) (lue: debellacionem) per Ruthenos stictam (lue: factam) obiit Anno Domini < >

Folquinus

Svealainen, jonka toimista ei tiedetä mitään venäläisten tekemän ensimmäisen hävityksen takia. Kuoli vuonna < >

 

Thomas
Anglicus de ordine fratrum predicatorum Visby resedit tum anglicos illuc se transtulit tum meonum (lue: curonem) et ruthenorum furorem ibi obiit Anno domini mccxlviü° et in summo choro aput eosdem sepelitur.

Tuomas

Englantilainen Saarnaajaveljien sääntökunnasta. Oleskeli Visbyssä, sillä tuo englantilainen siirtyi sinne kuurilaisten ja venäläisten vihan takia. Kuoli siellä Herran vuonna 1248 ja haudattiin heidän luokseen pääkuoriin.

 

Bero
Vestgotus est alienauit tributum finonum ad manus regis cuius erat consanguineus et cancellarius obiit Anno domini < > et in ränthämäky sepelitur ||

Bero
Länsigöötti, antoi suomalaisten veron pois kuninkaan käsiin, jonka verisukulainen ja kansleri oli. Kuoli Herran vuonna < > ja haudattiin Räntämäelle.

 

Raguald
Östgotus hic primo maskot instituit obiit Anno domini Mcclxvj° et Ränthemäki sepelitur

Ragvald

Itägöötti. Hän sääti ensimmäisenä Ruokalisän. Kuoli vuonna 1266 ja haudattiin Räntämäelle.

 

Katillus
Vestgotus hic primo instituit collegium canonicorum in Ränthämäki, Anno domini Mcclxvi°, in Ränthemäki sepelitur, ibi plerique episcopi sunt sepulti

Kettil
Länsigöötti. Hän perusti ensimmäisenä kaniikkien kollegion Räntämäelle vuonna 1266. Haudattiin Räntämäelle, jonne on haudattu monta piispaa.

 

 
  

Joha< nnes >
Prior Sigtunensis ad Abo postulatur postea Archiepiscopum Wpsalie sublevatur.

Johannes
Sigtunan priori. Korotettiin myöhemmin Upsalan arkkipiispaksi.


  

Magnus
Primus Finno ex mertiala in Rusko natus hic ecclesiam cathedralem de Ränthemäki ad Abo transtulit, Anno Mccc° et ibi primus sepelitur, qui obiit Anno Christi < >

Maunu
Ensimmäinen suomalainen, syntyisin Ruskon Märttelästä. Hän siirsi Tuomiokirkon Räntämäeltä Turkuun vuonna 1300 ja haudattiin sinne ensimmäisenä kuoltuaan Herran vuonna < >.

 

 

Raguald
Alandensis hic Kwsto erigi fecit Anno Mcccvij° huius tempore Birgerus rex tres fratres suos duces interemit Ecclesia Aboensis a Ruthenis spoliatur feria 2aPenthecostes Anno < >

Ragvald
Ahvenanmaalainen. Hän antoi pystyttää Kuusiston vuonna 1307, johon aikaan kuningas Birger surmasi kolme herttua-veljeään. Venäläiset ryöstivät Turun kirkon toisena helluntaipäivänä vuonna < >.

 

Benedictus
Swecus ordinarium predicatorum instituit, huic ortus Sancte Birgitte nocte nativitatis sue reuelatur, obiit Anno Mcccxlviij° in summo choro ad latus beati Hemingi sepelitur. 

Pentti
Hän määräsi voimaan saarnaajaveljien riitin. Hän sai ilmestyksen Pyhän Birgitan syntymästä tämän syntymäyönä. Kuoli vuonna 1348. Haudattiin pääkuoriin Pyhän Hemmingin viereen.

 

Hemingh
Swecus diocesis wpsaliensis et de parochia bälningh (lue: bälingh) diuinitus elegitur in Stockholm consecratur, preposituram Abo fundavit scrinum Sancti Henrici procurauit, Reuelaciones sancte Birgitte ad papam detulit, et coram eo sermonem fecit pro laude eius cui familiarissimus fuit obijt Anno Mccclxvij° in summo choro sepelitur. ||

Hemminki
Svealainen Upsalan hiippakunnasta ja Bälingen kirkkopitäjästä. Valittiin Jumalan innoituksesta yksimielisellä huutoäänestyksellä. Vihittiin virkaansa Tukholmassa. Perusti Turun tuomirovastin viran. Huolehti Pyhän Henrikin arkusta. Vei Pyhän Birgitan ilmestykset paaville ja tämän läsnä ollessa vietti messun ylistykseksi P. Birgitalle, jonka mitä läheisin ystävä hän oli. Kuoli vuonna 1367. Haudattiin pääkuoriin.

 

Henricus
Cardinalis Aboensis redeundo de Rhomana curia moritur in summo choro ad sinistrum latus iuxta sanctum Hemingum sepelitur, Anno Mccclxviij°. 

Henrik

Kuoli palatessaan Rooman kuuriasta Turun kirkon päänä. Haudattiin pääkuoriin vasemmalle puolella vastapäätä Pyhää Hemminkiä vuonna 1368.

 


Joha< nnes>
Suecus parisius diu rexit sepulchrum Sancti Henrici Nousis decorauit obiit Anno domini Mccclxx°  ad dexteram sancti Hemingi sepelitur.

Johannes
Svealainen. Pitkäaikainen Pariisin yliopiston rehtori. Koristi Pyhän Henrikin haudan Nousiaisissa.Kuoli Herran vuonna 1370. Haudattiin Pyhän Hemmingin oikealle puolelle.

 

Joha< nnes>
Vestfal Aboensis prebendam Sancte Katherine fundauit huius tempore Raseborgh per Boa Joanson costruitur eius tempore Sancta Birgitta obijt Anno Mccclxxij° hic obijt in Nijtÿkarthano Anno Domini Mccclxxxiiij et in choro Sancte Katherine sepelitur

Johannes

Westfal Turusta. Perusti Pyhän Katariinan prebendan. Hänen aikanaan Bo Jonsson rakennutti Raaseporin linnan. Hänen aikanaan kuoli Pyhä Birgitta. Hän kuoli vuonna 1372 Niittykartanossa ja vuonna 1384 hänet haudattiin Pyhän Katariinan kuoriin.

 

  

Bero
Balk Sema (lue: Vema) ortus mccclxxv° Rome cosecratur, archidiachonatum instituit huius tempore missa auroarae per reginam Margaretam cum

Bero
Balk. Syntyi Vehmaalla. Vihittiin virkaansa 1385 Roomassa. Perusti arkkiteinin viran. Hänen aikanaan kuningatar Margareta sääti Aamuruskon messun Piikkiön pitäjän verotuloilla. Haudattiin saarnatuolin alle pääkuoriin.

 

  

Magnus
Virmå natus ex patre Olauo Tauast Magister pragensis, Erici Regis cancellarius xl annis Episcopus vixit et ecclesie bene prefuit prebendam corporis Christi et monasterium nådhendaal fundauit, Abo in choro corporis Christi sepelitur, Anno Mcdlij° ix die mensis Marcij, hic domum lapideam episcopalem et aliam pro residencia prependati corporis Christi construi fecit, hic horas de sancta Cruce per suam diocesim legi mandavit. || Archidijaconatum per suum capitulum meliorauit annulatum et quasi de nouo fundavit, hic 4 chorales in summo choro de nouo istituit. Hic fraternitatem trium regum et clericorum instituit Hic cultem Dei in Ecclesia Aboensi magnifice ampliauit. Sepulchrum domini et terram sanctam non absque magnis storgis (?) adijt multa clenodia preciosa pro ecclesia acquisiuit, Huius tempore rex Ericus e regno excluditur, Hic re et nomine magnus, in consilio acutissimus vitam castissimam et multum solitariam duxit, eius mortem tota deflet finlandi Qui anno aetatis sue nonagesimo 5° apud vallem graciae in bona senectute extinctus est.

Maunu
Syntyisin Mynämäeltä isänään Olavi Tavast. Prahan maisteri. Kuningas Eerikin kansleri. Eli 40 vuotta piispana ja oli hyvä kirkon esimies. Perusti Kristuksen ruumiin prebendan ja Naantalin luostarin. Haudattiin Turkuun Kristuksen ruumiin kuoriin vuonna 1452 maaliskuun 9:ntenä päivänä. Hän antoi rakentaa kivisen piispantalon sekä toisen kivitalon Pyhän Kristuksen ruumin prebendaattien asunnoksi. Hän määräsi Pyhän Ristin hetkipalvelukset luettaviksi koko hiippakunnassaan. Lakkautetun arkkiteinin viran hän kapitulinsa avulla paransi ja ikään kuin perusti uudestaan. Hän asetti 4 uutta kuoripappia pääkuoriin. Hän perusti Kolmen kuninkaan killan sekä Pappiskillan. Hän laajensi suurenmoisesti Jumalanpalvelusta Turun kirkossa. Suurin vaivoin ja kustannuksin hän kävi Herran haudalla Pyhässä maassa ja hankki paljon kallisarvoisia arvoesineitä kirkon hyväksi. Hänen aikanaan kuningas Eerik karkotettiin valtakunnasta. Hän oli nimeltään ja teoiltaan suuri, neuvoissaan mitä terävin. Hän vietti puhdasta, hyvin eristäytynyttä elämää. Hänen kuolemaansa valitti koko Suomi. Hän kuoli 95:ntenä ikävuotenaan Naantalissa hyvin vanhana.

 

  

Olaff
Magni nepos predecessoris sui vir doctissimus X annis rexit, et multa bona fecit, hic rector parisiensis universitatis fuerat et lector Ethicorum. Obiit Abo Anno Mcdlx die beati mathiae Apostoli et in choro corporis Christi sub lapide eneo ad sinistrum latus domini magni sepelitur.

Olavi
Edeltäjänsä Maunun jälkeläinen, mitä oppinein mies, hallitsi 10 vuotta, ja teki paljon hyvää. Hän oli ollut Pariisin yliopiston rehtorina ja etiikan luennoitsijana. Kuoli Turussa vuonna 1460 Pyhän apostoli Matiaksen päivänä ja haudattiin Kristuksen ruumiin kappeliin vaskisen kiven alle herra Maunun vasemmalle puolelle.

 

Koort Kijds (lue: Bijdz)
Ex patre famoso milite domino Henrico Bijdz quendam Capitaneo Aboensi Magistro Lipzensi (lue: Magister Lipzensis) prepositus Aboensis per viam scrutinij concorditer electus denis (lue: Senis) apud minores sub papa Pio 2° cosecratur. Hic conuentum vallis graciae consumavit, religiosos sub perpetua clausura includendo, Sub eo capella Omnium sanctorum in ecclesia Aboensi de nouo erigitur, et ipse memoratam capellam et vndecim altaria in ipsa ecclesia vno et eodem die dedicauit, Ita || quod ante illum diem altare corporis Christi per totam diocesim vnicum et solum confectum habebatur, hic horas gloriosissime virginis Marie in predicta capella perpetuis temporibus decantandas istituit, et pro earundem sustentacione ecclesiam parochialem nummis cum singulis redditibus et obuentionibus Episcopalibus et curati memorate capelle inperpetuum incorporauit, Infirmaria clericorum per eum fundatur, hic duos de nouo instituit in summo choro chorales, Sub eo eciam totum cimiterium ecclesie cathedralis instauratur, et quamplurime ecclesie lapidea per totam diocesim eriguntur, hic etiam ob domini cultus augmentum et animarum periculum euitandum quamplures de nouo instituit ecclesas (lue: ecclesiarum) curatos. Huis tempore castrum Olaffsborg in Jokas propter rutheno rum furorem erigitur et oppidum Wiburgense <muro cingitur>.

Konrad Bitz
Hänen isänsä oli aiempi Turun linnanpäällikkö kuuluisa ritari herra Henrik Bitz. Leipzigin maisteri, Turun tuomiorovasti. Hänet valittiin yksimielisellä äänestyksellä. Hänet vihittiin piispaksi Sienan fransiskaanien luona paavi Pius II:n aikana. Hän vihki Naantalin luostarin sulkien siellä olevat munkit ja nunnat ikuiseen eristäytymiseen. Hänen alaisuudessaan Turun tuomiokirkkoon pystytettiin Kaikkien Pyhien kappeli. Hän vihki mainitun kappelin sekä yksitoista alttaria samassa kirkossa yhtenä ja samana päivänä, sillä ennen tuota päivää koko Turun hiippakunnassa oli ainoastaan yksi ja ainoa vihitty Kristuksen ruumiin alttari. Hän sääti kaikkein kunniakkaimman Neitsyt Marian hetkipalvelukset mainitussa kappelissa ikuisiksi ajoiksi laulettaviksi ja tämän ylläpitämiseksi liitti mainittuun kappeliin Nummen kirkkopitäjän piispalle ja kirkkoherralle kuuluvine yksittäisine saatavineen ja tuloineen ikuisiksi ajoiksi. Hän perusti pappien sairashuoneen. Hän asetti kaksi uutta kuoripappia pääkuoriin. Hänen alaisuudessaan myös koko tuomiokirkon hautausmaa uudistettiin sekä mitä lukuisempia kivisiä kirkkoja pystytettiin koko hiippakuntaan. Jumalan palveluksen lisäämiseksi ja sielujen perikadon välttämiseksi hän myös asetti mitä useampia uusia kirkkoherroja. Hänen aikanaan pystytettiin Juvalle venäläisten raivon vuoksi Olavinlinna ja Viipurin kaupunki ympäröitiin muureilla.

 


Palmsköldin katkelma on julkaistu latinaksi teoksessa: Aarno Maliniemi: Xenia Ruuthiana, Suomen kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XLVII, Helsinki 1945. ss.385-391. Maliniemi on liittänyt artikkeliinsa sata tekstikriittistä huomautusta, mutta niitä ei ole lisätty tähän.

Latinankielisessä tekstissä || tarkoittaa sivun loppua alkuperäisessä käsikirjoituksessa.
< > tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta kopioijalla on jäänyt merkitsemättä kirjain tai sanoja tai vuosiluku puuttuu.

*

Jarl Gallén on ajoittanut Palmsköldin katkelman alkupuolen lyhyet elämäkertakuvaukset 1400-luvun alkuun. (Gallén 1976 s.17) Maunu Tavastista lähtien Konrad Bitziin kuvaukset ovat pitempiä ja seikkaperäisempiä. Tällä perusteella alkupuoli on peräisin Maunu Tavastin ajalta (piispana 1412-1450) ja katkelman loppupuoli puolestaan Mauno Särkilahden ajalta (piispana 1489-1500). Jarl Gallén on myös todennut, että nimet Rodulf ja Folkvin eivät ole ruotsalaisia nimiä, vaikka Palmsköldin katkelma väittää Rodulfia länsigööttalaiseksi ja Folkviniä sveealaiseksi. (Gallen 1976 s.18). Sen sijaan Tanskasta löytyy Radulf niminen Riben piispa, joka on kuollut vuonna 1171, siis mitä ilmeisimmin ennen ko. Suomen piispojen aikaa. Tämä puolestaan sijoittunee vuonna 1191 alkaneeseen tanskalaisten Suomeen suuntaamien ristiretkien ja niiden jälkeiseen kauteen.

 

Kirjallisuutta:


Gallén, Jarl: De engelska munkarna i Uppsala - ett katedralkloster på 1100-talet. Historisk Tidskrift för Finland 1976.

Fontell A.G.: Om "Svenska och Finska" rätten". Helsingfors 1883.

Voionmaa Väinö: Maamarkka - talonpoikaismarkka - Tanskan markka. Historiallisia tutkimuksia J.R. Danielson-Kalmarin täyttäessä 60 vuotta, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1913.

Voionmaa Väinö: Kansallinen raha- ja mittajärjestelmä Suomessa varhaisemmalla keskiajalla. Suomen Museo XXI, 1914.

 

Kuusiston linnan rekonstruktio

Jac Ahrenbergin näkemys Kuusiston linnasta vuodelta 1893.
Linnakirja: Kuusiston linna 15. vuosisadalla.Rakennushallituksen piirustukset II (RakH II Iba. 76a/)

 

Takaisin