Pontiffices isti finlandenses meruere
Ecclesias regere suf< f >ulti docmati Christi.
Nämä piispat ovat ansioituneet kristinopin täyttämän Suomen kirkon
johtajina.
Henricus
Anglicus Anno domini millesimocentesimoquadragesimo octauo upsalensis quartus Episcopus prefficitur Anno mcl° cum sancto Erico Finlandiam venit
in estate et statim yeme sequenti Kiwlo martirizatur miraculis coruscando
Nowsis sepelitur Ad Abo transfertur
Henrik
Englantilainen, Asetettiin vuonna tuhatsataneljäkymmentäkahdeksan
Upsalan neljänneksi piispaksi. Saapui kesällä vuonna 1150 Pyhän Eerikin kanssa Suomeen ja seuraavan
talven aikana tuli marttyyriksi ihmeiden välkehtiessä. Haudattiin Nousiaisiin.
Siirrettiin Turkuun.
Rodulf
Vestgotus a curonibus captiuatur et ibi ab eisdem occiditur anno Domini < >
Rodulf
Länsigöötti, jonka kuurilaiset vangitsivat ja surmasivat Herran
vuonna < >.
Folquinus
Suecus huius acta nulla reperiuntur propter primam depellacionem (?) (lue:
debellacionem) per Ruthenos stictam (lue: factam) obiit Anno Domini < >
Folquinus
Svealainen, jonka toimista ei tiedetä mitään venäläisten tekemän
ensimmäisen hävityksen takia. Kuoli vuonna < >
Thomas
Anglicus de ordine fratrum predicatorum Visby resedit tum anglicos
illuc se transtulit tum meonum (lue: curonem) et ruthenorum furorem ibi
obiit Anno domini mccxlviü° et in summo choro aput eosdem sepelitur.
Tuomas
Englantilainen Saarnaajaveljien sääntökunnasta. Oleskeli Visbyssä,
sillä tuo englantilainen siirtyi sinne kuurilaisten ja venäläisten vihan takia. Kuoli siellä Herran vuonna
1248 ja haudattiin heidän luokseen pääkuoriin.
Bero
Vestgotus est alienauit tributum finonum ad manus regis cuius erat consanguineus et cancellarius obiit Anno domini < > et in ränthämäky sepelitur ||
Bero
Länsigöötti, antoi suomalaisten veron pois kuninkaan käsiin, jonka
verisukulainen ja kansleri oli. Kuoli Herran vuonna < > ja haudattiin Räntämäelle.
Raguald
Östgotus hic primo maskot instituit obiit Anno domini Mcclxvj° et Ränthemäki sepelitur
Ragvald
Itägöötti. Hän sääti ensimmäisenä Ruokalisän. Kuoli vuonna 1266 ja
haudattiin Räntämäelle.
Katillus
Vestgotus hic primo instituit collegium canonicorum in Ränthämäki, Anno
domini Mcclxvi°, in Ränthemäki sepelitur, ibi plerique episcopi sunt sepulti
Kettil
Länsigöötti. Hän perusti ensimmäisenä kaniikkien kollegion
Räntämäelle vuonna 1266. Haudattiin Räntämäelle, jonne on haudattu monta piispaa.
Joha< nnes >
Prior Sigtunensis ad Abo postulatur postea Archiepiscopum Wpsalie sublevatur.
Johannes
Sigtunan priori. Korotettiin myöhemmin Upsalan arkkipiispaksi.
Magnus
Primus Finno ex mertiala in Rusko natus hic ecclesiam cathedralem de Ränthemäki ad Abo transtulit, Anno Mccc° et ibi primus sepelitur, qui obiit Anno
Christi < >
Maunu
Ensimmäinen suomalainen, syntyisin Ruskon Märttelästä. Hän siirsi
Tuomiokirkon Räntämäeltä Turkuun vuonna 1300 ja haudattiin sinne ensimmäisenä kuoltuaan Herran
vuonna < >.
Raguald
Alandensis hic Kwsto erigi fecit Anno Mcccvij° huius tempore Birgerus rex tres fratres suos duces interemit Ecclesia Aboensis a Ruthenis spoliatur feria 2aPenthecostes Anno < >
Ragvald
Ahvenanmaalainen. Hän antoi pystyttää Kuusiston vuonna 1307, johon
aikaan kuningas Birger surmasi kolme herttua-veljeään. Venäläiset ryöstivät Turun kirkon
toisena helluntaipäivänä vuonna < >.
Benedictus
Swecus ordinarium predicatorum instituit, huic ortus Sancte Birgitte nocte
nativitatis sue reuelatur, obiit Anno Mcccxlviij° in summo choro ad latus beati
Hemingi sepelitur.
Pentti
Hän määräsi voimaan saarnaajaveljien riitin. Hän sai ilmestyksen
Pyhän Birgitan syntymästä tämän syntymäyönä. Kuoli vuonna 1348. Haudattiin pääkuoriin Pyhän Hemmingin
viereen.
Hemingh
Swecus diocesis wpsaliensis et de parochia bälningh (lue: bälingh) diuinitus
elegitur in Stockholm consecratur, preposituram Abo fundavit scrinum Sancti
Henrici procurauit, Reuelaciones sancte Birgitte ad papam detulit, et coram
eo sermonem fecit pro laude eius cui familiarissimus fuit obijt Anno Mccclxvij°
in summo choro sepelitur. ||
Hemminki
Svealainen Upsalan hiippakunnasta ja Bälingen kirkkopitäjästä.
Valittiin Jumalan innoituksesta yksimielisellä huutoäänestyksellä. Vihittiin virkaansa Tukholmassa.
Perusti Turun tuomirovastin viran. Huolehti Pyhän Henrikin arkusta. Vei Pyhän Birgitan ilmestykset
paaville ja tämän läsnä ollessa vietti messun ylistykseksi P. Birgitalle, jonka mitä läheisin ystävä hän
oli. Kuoli vuonna 1367. Haudattiin pääkuoriin.
Henricus
Cardinalis Aboensis redeundo de Rhomana curia moritur in summo choro ad
sinistrum latus iuxta sanctum Hemingum sepelitur, Anno Mccclxviij°.
Henrik
Kuoli palatessaan Rooman kuuriasta Turun kirkon päänä. Haudattiin
pääkuoriin vasemmalle puolella vastapäätä Pyhää Hemminkiä vuonna 1368.
Joha< nnes>
Suecus parisius diu rexit sepulchrum Sancti Henrici Nousis decorauit obiit
Anno domini Mccclxx° ad dexteram sancti Hemingi sepelitur.
Johannes
Svealainen. Pitkäaikainen Pariisin yliopiston rehtori. Koristi Pyhän
Henrikin haudan Nousiaisissa.Kuoli Herran vuonna 1370. Haudattiin Pyhän Hemmingin oikealle
puolelle.
Joha< nnes>
Vestfal Aboensis prebendam Sancte Katherine fundauit huius tempore Raseborgh per Boa Joanson costruitur eius tempore Sancta Birgitta obijt Anno
Mccclxxij° hic obijt in Nijtÿkarthano Anno Domini Mccclxxxiiij et in choro
Sancte Katherine sepelitur
Johannes
Westfal Turusta. Perusti Pyhän Katariinan prebendan. Hänen aikanaan Bo
Jonsson rakennutti Raaseporin linnan. Hänen aikanaan kuoli Pyhä Birgitta. Hän kuoli
vuonna 1372 Niittykartanossa ja vuonna 1384 hänet haudattiin Pyhän Katariinan kuoriin.
Bero
Balk Sema (lue: Vema) ortus mccclxxv° Rome cosecratur, archidiachonatum instituit huius tempore missa auroarae per reginam Margaretam cum
Bero
Balk. Syntyi Vehmaalla. Vihittiin virkaansa 1385 Roomassa. Perusti
arkkiteinin viran. Hänen aikanaan kuningatar Margareta sääti Aamuruskon messun Piikkiön pitäjän
verotuloilla. Haudattiin saarnatuolin alle pääkuoriin.
Magnus
Virmå natus ex patre Olauo Tauast Magister pragensis, Erici Regis cancellarius
xl annis Episcopus vixit et ecclesie bene prefuit prebendam corporis Christi
et monasterium nådhendaal fundauit, Abo in choro corporis Christi sepelitur,
Anno Mcdlij° ix die mensis Marcij, hic domum lapideam episcopalem et aliam
pro residencia prependati corporis Christi construi fecit, hic horas de sancta
Cruce per suam diocesim legi mandavit. || Archidijaconatum per suum capitulum
meliorauit annulatum et quasi de nouo fundavit, hic 4 chorales in summo choro
de nouo istituit. Hic fraternitatem trium regum et clericorum instituit Hic
cultem Dei in Ecclesia Aboensi magnifice ampliauit. Sepulchrum domini et
terram sanctam non absque magnis storgis (?) adijt multa clenodia preciosa
pro ecclesia acquisiuit, Huius tempore rex Ericus e regno excluditur, Hic
re et nomine magnus, in consilio acutissimus vitam castissimam et multum
solitariam duxit, eius mortem tota deflet finlandi Qui anno aetatis sue nonagesimo
5° apud vallem graciae in bona senectute extinctus est.
Maunu
Syntyisin Mynämäeltä isänään Olavi Tavast. Prahan maisteri. Kuningas
Eerikin kansleri. Eli 40 vuotta piispana ja oli hyvä kirkon esimies. Perusti Kristuksen ruumiin
prebendan ja Naantalin luostarin. Haudattiin Turkuun Kristuksen ruumiin
kuoriin vuonna 1452 maaliskuun 9:ntenä päivänä. Hän antoi rakentaa
kivisen piispantalon sekä toisen kivitalon Pyhän Kristuksen ruumin
prebendaattien asunnoksi. Hän määräsi Pyhän Ristin hetkipalvelukset luettaviksi koko hiippakunnassaan.
Lakkautetun arkkiteinin viran hän kapitulinsa avulla paransi ja ikään kuin perusti uudestaan. Hän asetti 4 uutta
kuoripappia pääkuoriin. Hän perusti Kolmen kuninkaan killan sekä Pappiskillan. Hän laajensi
suurenmoisesti Jumalanpalvelusta Turun kirkossa. Suurin vaivoin ja kustannuksin hän kävi Herran haudalla Pyhässä
maassa ja hankki paljon kallisarvoisia arvoesineitä kirkon hyväksi.
Hänen aikanaan kuningas Eerik karkotettiin valtakunnasta. Hän oli
nimeltään ja teoiltaan suuri, neuvoissaan mitä terävin. Hän vietti puhdasta,
hyvin eristäytynyttä elämää. Hänen kuolemaansa valitti koko Suomi. Hän kuoli 95:ntenä ikävuotenaan
Naantalissa hyvin vanhana.
Olaff
Magni nepos predecessoris sui vir doctissimus X annis rexit, et multa bona
fecit, hic rector parisiensis universitatis fuerat et lector Ethicorum. Obiit
Abo Anno Mcdlx die beati mathiae Apostoli et in choro corporis Christi sub
lapide eneo ad sinistrum latus domini magni sepelitur.
Olavi
Edeltäjänsä Maunun jälkeläinen, mitä oppinein mies, hallitsi 10
vuotta, ja teki paljon hyvää. Hän oli ollut Pariisin yliopiston rehtorina ja etiikan luennoitsijana. Kuoli
Turussa vuonna 1460 Pyhän apostoli Matiaksen päivänä ja haudattiin Kristuksen ruumiin kappeliin vaskisen kiven
alle herra Maunun vasemmalle puolelle.
Koort Kijds (lue: Bijdz)
Ex patre famoso milite domino Henrico Bijdz quendam Capitaneo Aboensi
Magistro Lipzensi (lue: Magister Lipzensis) prepositus Aboensis per viam
scrutinij concorditer electus denis (lue: Senis) apud minores sub papa Pio 2°
cosecratur. Hic conuentum vallis graciae consumavit, religiosos sub perpetua
clausura includendo, Sub eo capella Omnium sanctorum in ecclesia Aboensi
de nouo erigitur, et ipse memoratam capellam et vndecim altaria in ipsa
ecclesia vno et eodem die dedicauit, Ita || quod ante illum diem altare corporis
Christi per totam diocesim vnicum et solum confectum habebatur, hic horas gloriosissime virginis Marie in predicta capella perpetuis temporibus decantandas
istituit, et pro earundem sustentacione ecclesiam parochialem nummis cum
singulis redditibus et obuentionibus Episcopalibus et curati memorate capelle
inperpetuum incorporauit, Infirmaria clericorum per eum fundatur, hic duos de
nouo instituit in summo choro chorales, Sub eo eciam totum cimiterium
ecclesie cathedralis instauratur, et quamplurime ecclesie lapidea per totam
diocesim eriguntur, hic etiam ob domini cultus augmentum et animarum
periculum euitandum quamplures de nouo instituit ecclesas (lue: ecclesiarum) curatos. Huis tempore castrum Olaffsborg in Jokas propter rutheno
rum furorem erigitur et oppidum Wiburgense
<muro cingitur>.
Konrad Bitz
Hänen isänsä oli aiempi Turun linnanpäällikkö kuuluisa ritari herra
Henrik Bitz. Leipzigin maisteri, Turun tuomiorovasti. Hänet valittiin
yksimielisellä äänestyksellä. Hänet vihittiin piispaksi Sienan
fransiskaanien luona paavi Pius II:n aikana. Hän vihki Naantalin luostarin sulkien
siellä olevat munkit ja nunnat ikuiseen eristäytymiseen. Hänen
alaisuudessaan Turun tuomiokirkkoon pystytettiin Kaikkien Pyhien
kappeli. Hän vihki mainitun kappelin sekä yksitoista alttaria samassa kirkossa
yhtenä ja samana päivänä, sillä ennen tuota päivää koko Turun hiippakunnassa oli ainoastaan yksi ja ainoa
vihitty Kristuksen ruumiin alttari. Hän sääti kaikkein kunniakkaimman Neitsyt Marian hetkipalvelukset
mainitussa kappelissa ikuisiksi ajoiksi laulettaviksi ja tämän
ylläpitämiseksi liitti mainittuun kappeliin Nummen kirkkopitäjän
piispalle ja kirkkoherralle kuuluvine yksittäisine saatavineen ja tuloineen
ikuisiksi ajoiksi. Hän perusti pappien sairashuoneen. Hän asetti kaksi
uutta kuoripappia pääkuoriin. Hänen alaisuudessaan myös koko tuomiokirkon hautausmaa uudistettiin sekä mitä lukuisempia kivisiä
kirkkoja pystytettiin koko hiippakuntaan. Jumalan palveluksen
lisäämiseksi ja sielujen perikadon välttämiseksi hän myös asetti mitä
useampia uusia kirkkoherroja. Hänen aikanaan pystytettiin Juvalle
venäläisten raivon vuoksi Olavinlinna ja Viipurin kaupunki ympäröitiin muureilla.
Palmsköldin katkelma on
julkaistu latinaksi teoksessa: Aarno Maliniemi: Xenia
Ruuthiana, Suomen kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XLVII, Helsinki
1945. ss.385-391. Maliniemi on liittänyt artikkeliinsa sata tekstikriittistä huomautusta, mutta niitä ei ole lisätty tähän.
Latinankielisessä tekstissä || tarkoittaa sivun loppua alkuperäisessä käsikirjoituksessa.
< > tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta kopioijalla on jäänyt merkitsemättä kirjain tai sanoja tai vuosiluku puuttuu.
*
Jarl Gallén on ajoittanut Palmsköldin katkelman alkupuolen lyhyet
elämäkertakuvaukset 1400-luvun alkuun. (Gallén 1976 s.17) Maunu
Tavastista lähtien Konrad Bitziin kuvaukset
ovat pitempiä ja seikkaperäisempiä. Tällä perusteella alkupuoli on
peräisin Maunu Tavastin ajalta (piispana 1412-1450) ja
katkelman loppupuoli puolestaan Mauno Särkilahden ajalta (piispana 1489-1500). Jarl Gallén on myös todennut, että nimet Rodulf ja Folkvin eivät ole
ruotsalaisia nimiä, vaikka Palmsköldin katkelma väittää Rodulfia
länsigööttalaiseksi ja Folkviniä sveealaiseksi. (Gallen 1976 s.18). Sen
sijaan Tanskasta löytyy Radulf niminen Riben piispa, joka on kuollut
vuonna 1171, siis mitä ilmeisimmin ennen ko. Suomen piispojen aikaa.
Tämä puolestaan sijoittunee vuonna 1191 alkaneeseen tanskalaisten
Suomeen suuntaamien ristiretkien ja niiden jälkeiseen kauteen.
Kirjallisuutta:
Gallén, Jarl: De engelska munkarna i Uppsala - ett katedralkloster på
1100-talet. Historisk Tidskrift för Finland 1976.
Fontell A.G.:
Om "Svenska och Finska"
rätten". Helsingfors 1883.
Voionmaa Väinö: Maamarkka - talonpoikaismarkka - Tanskan
markka. Historiallisia tutkimuksia J.R. Danielson-Kalmarin täyttäessä 60
vuotta, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1913.
Voionmaa Väinö:
Kansallinen raha- ja mittajärjestelmä Suomessa
varhaisemmalla keskiajalla. Suomen Museo XXI, 1914.
Jac Ahrenbergin näkemys Kuusiston linnasta vuodelta 1893.
Linnakirja: Kuusiston linna 15. vuosisadalla.Rakennushallituksen piirustukset II (RakH II Iba. 76a/)
Takaisin