Suomen pronssikauden esineitä ja niiden yhteyksiä
Koonnut Martti
Linna
2023
Suomesta
löytyneitä pronssimiekkoja (suluissa valmistuspaikka tai tyyppi).
Vasemmalta: 1. Panelia (Ylä-Tonava); 2. Kokemäen Nappari (Sveitsin
Mörigen); 3. Vihti (Hallstatt Itävalta); 4. Iso-Kyrö (Skandinavia); 5. Panelia
(Skandinavia). (Unto Salo 1984)
Kuva: Museovirasto/Esa Suominen
Minolainen käärmejumalatar Knossoksen palatsista, n. 1600 eaa, Heraklion Archaeological Museum, Crete.
Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa on loitsu: "Kiwi kimmon kammon poika, Syöjättären syämmen syrjä, mammottaren (alun perin ehkä Kammotar) maksan pilppo".
Gananderin mukaan mammotar on kivien suojelijatar. Se on kuitenkin myös aarnihaudan haltija, Thesauri custodix eli aarteiden vartija, maanalainen noitavaimo sekä matojen ja käärmeiden äiti.
Ganander arveli mammottaren esikuvan olleen kreikkalaisen mytologian Hecate, joka on Plutonin puoliso ja manalan kuningatar.
Martti Haavion mukaan Ganander saattaa olla oikeassa: "Kimmon eli Kammon synonyyminimi Mammotar viittoo demonologian laajaan piiriin."
Porin rataa rakennettaessa vuonna 1891 löytyi Kokemäen Ylistaron Napparin talon maalta harvinainen esinekätkö. Suuren kiven alla oli rikkonainen pronssisolki ja ehjä pronssimiekka. Löytöpaikalla ei ollut muita muinaisjäännöksiä, joten kätkö on Unto Salon mukaan ollut aarrekätkö, josta kätkijä ei ole syystä tai toisesta hakenut esineitään pois.
Miekka on ajalta 950 - 730 eaa ja se on peräisin Keski-Euroopasta. Suomessa tällainen miekka on harvinaisuus. Miekka on myös kuvassa ylhäällä toinen vasemmalta.
Solki on ajalta 730 - 550 eaa ja valettu Mälarin alueella Ruotsissa. Myös hieman nuorempia ja rikkonaisia silmälasisolkia on löytynyt Kokemäen Kuoppalan Rantalan kätköstä. (Salo 1981)
Nämä esineet ovat niin taidokkaita, että ne olisivat kelvanneet myös kuninkaalle.
Kuvat: Museovirasto CC BY 4.0. Miekkakuva: Markku Haverinen.
Amfora Keikan Atticasta vuosilta 725-700 eaa. (PD)
Piirros Laukaan Uittovuoren kalliomaalauksesta, joka
todennäköisesti esittää amforaa.
Yläosassa voi olla kiven lohkeama (turkoosi).
Jatulintarha Maarian kirkon holvissa
Kuva Yrjö Punkari
Jatulintarha
https://www.luontoon.fi/merenkurkku/historia
Kreetalainen labyrintti kuvattu Knossoksesta
löydettyyn hopearahaan, n. 190 - 100 eaa.
Matthijs Cockin piirtämä kreetalainen labyrintti.
N. vuodelta 1558. © Ashmolean Museum.
Hefaistoksen doorilainen temppeli Ateenassa Agoreos
Koronoksen kukkulalla. Hefaistos oli kreikkalainen tulen
ja sepäntaitojen jumala. Temppeli on rakennettu
n. 450 eaa ja on kooltaan 14 x 32 m. Temppelit
rakennettiin aina korkeahkon ja näkyviin jäävän
kivijalustan eli krepidoman (latinaksi podium) päälle.
CC BY-SA 2.0
Sammallahdenmäen pronssikautinen, suorakaiteenmuotoinen latomus, Kirkonlaattia, ilmeisesti auringonjumalan (Apollonin) temppeli. Raunio on kooltaan 16 x 19 metriä ja ajoitettu pronssikaudelle. Paikalla oleva toinen latomus, Huilu, on puolestaan saattanut olla merenjumalan (Poseidonin) temppeli. Kivisen lattiaperustan päällä on todennäköisesti ollut puinen temppelirakennus.
Kirkonlaattian kuva 1: Yrjö Punkari
Kreikkalaiset kutsuivat Pohjolaa Hyperboreaksi, äärimmäiseksi Pohjolaksi, johon liittyviä taruja on runsaasti kreikkalaisessa tarustossa ja mytologiassa. Mm. Perseuksen taru on tällainen, sillä kyseessä olevaan tarustoon liittyvät henkilönimet löytyvät pohjoiselta taivaalta Pohjantähden ympäristöstä, jonne kreikkalaiset ovat ne nimenneet.
Kirkonlaattian kuva 2: Yrjö Punkari
Jasonin ja Argonauttien taru on kuvaus Kultaisen taljan noutamisesta pitkällä laivaretkellä. Alun perin kuvaus voi olla kertomus mursunnahan hankkimisesta täältä äärimmäisen Pohjolan rannoilta. Päälle puettuna mursuntalja siinä vielä kiinni olevine mursun hampaineen on ollut vaikuttava näky, ehkä outoudessaan vielä säväyttävämpi kuin hartijoille puettu urosleijonan talja.
Kuvan Huilun pitkä raunio on myös suorakaiteen muotoinen. Rauniossa on ollut ainakin yksi hautaus kiviarkussa.
Kuva: Yrjö Punkari
Lähteitä:
Burenhult, Göran (red.): Arkeologi i Norden 1. Natur och kultur. Borgå 2003. (Andra tryckningen)
Burenhult, Göran (red.): Arkeologi i Norden 2. Natur och kultur. Borgå 2000.
Castrén; Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000.
Ganander Christfrid: Mythologia Fennica. SKS, 1984.
Gelling Peter and Davidson Hilda Ellis: The Chariot of the Sun. J.M.Dent & Sons Ltd, London, 1969.
Haavio Martti: Suomalainen mytologia. WSOY, 1967.
Hagen Anders: Esihistoria. Otavan suuri maailmanhistoria 1.Otava, 1982. Ks. 230-231
Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsinki 1995.
Hämeen-Anttila, Virpi ja Jaakko: Tarujen kirja. Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Otava, 2007.
Kivikoski, Ella: Suomen esihistoria. Porvoo - Helsinki 1961.
Kivikoski Ella: Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Tietolipas 43. SKS, 1966.
Luukkonen Ismo: Kosketus, merkki ja merkitys. Kalliomaalausten tulkintamahdollisuuksista. 2015
Orrling, Karin (Redaktör): Sten- och bronsålderns ABC. Borås, Statens historiska museum, 1991.
Salo Unto: Satakunnan historia I,2. Satakunnan pronssikausi. Satakunnan Maakuntaliitto, 1981.
Salo Unto: Suomen pronssikausi. Teoksessa: Blomstedt Yrjö (toim.): Suomen historia 1: Kivikausi - myöhempi rautakausi. Oy Weilin+Göös Ab, 1984.
Schwab Gustav: Tarujen Hellas. Vanhoja klassillisia satuja. Arvi A. Karisto Oy, 1957.
Tetradrachm Lot 188, Numismatica Ars Classica Auction 126, 17 Nov 2021