Saksalaiset kaupunkikronikat

Kääntänyt: Martti Linna

Kuva oikealla: Värikuva teoksesta  Suomen kulttuurihistoria, osa 1. Taivas ja maa. Helsinki 2002. s.93.

Kyseisen maalauksen tekijää ei tunneta, mutta vaikuttaisi siltä, että se on tehty kuparipiirroksen pohjalta, jonka Elias Brenner laati Erik Dahlbergin toimittamaan teokseen Suecia Antiqua & Hodierna (1716, I fol.12). Aiheesta lisää teoksessa Sixten Ringbom: Art History in Finland before 1920, Helsinki 1986  ss. 10-20.

Alhaalla olevan Brennerin piirroksen latinankielisessä tekstissä todetaan hahmon esittävän Hämeenlinnassa Suomessa näihin aikoihin asti säilyneen muotokuvan mukaan kuvattua Valdemar ja Maunu kuninkaiden valtionhoitajaa ja isää, kuuluisaa ruhtinasta Birger-Jaarlia, joka pakotti suomalaiset ja hämäläiset kristinuskoon noin vuonna 1220 ja joka sen jälkeen perusti kuninkaan valtaistuinkaupungin Tukholman.

Värillisen taulun ruotsinkielisessä tekstissä sanotaan: Suuren ruhtinaan Birger-jaarlin muotokuva, kuvattuna Hämeenlinnassa, Suomessa, vuonna 1220, sen jälkeen kun hän oli pakottanut suomalaiset ja hämäläiset kristilliseen uskoon ja sen jälkeen perusti Tukholman.

Kyseiset teokset näyttävät osoittavan ensimmäisen Detmar-kronikan tekstin, jonka mukaan Birger-jaarli pakotti Suomen Ruotsin kruunulle, olleen tunnetun Ruotsissa ja Suomessa 1600- ja 1700-lukujen taiteessa. Tämä on pääteltävissä kuvateksteistä.

Lyypekin kaupunginkronikka. Ensimmäinen Detmar-kronikka, joka käsittää vuodet 1105-1276:  

 

(1266) Des sulven jares starf hartich Birger van Sweden. desse Burger bedwank Vynlande to der kronen to Sweden.

 

Suomennos vanhasta alasaksasta: 
(1266) Samana vuonna kuoli Ruotsin herttua Birger. Tämä Birger pakotti Suomen Ruotsin kruunulle.

 

Ensimmäinen  Detmar-kronikka lienee valmistunut  vuoden 1276 aikoihin, sillä tuo vuosi on viimeinen kronikassa mainittu.

 

 

Kirjallisuutta:

 

Donner G.A.: Om missionsmetoderna vid tavasternas kristning. Teoksessa: Juhlajulkaisu Jaakko Gummerukselle ja Martti Ruuthille heidän täyttäessään 60 vuotta. SKHS:n toim. XXVIII, 1930.

 

Historische Kommission bei der Bayerischen Akademie der Wissenschaften: Die Chroniken der niedersächsischen Städte. Lübeck. Vandenhoeck & Ruprecht in Göttingen, 1967. (s. 109, nro 325)

Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Helena Honka-Hallila (toim.): Vesilahti 1346-1996, Jyväskylä, Vesilahden kunta ja seurakunta 1996.

Linna Martti: Suomen vanhemmista aluejaoista. Muinaistutkija 4 / 1996.  

 

Lönnroth Harry, Linna Martti: Eerikinkronikka, SKS 2013.

 

Pentti S.J.: Ristiretkien kauhupropagandaa. SKHS:n vuosikirja 1945-46. SKHS, 1948.