Siirry: Sisällysluettelo 11. Järvenranta-Kaltsila 13. Hurskasvuori

12. Hiittenmaa

Hiittenmaaksi kutsutaan runsaan neliökilometrin kokoista aluetta Alhonlahdesta itään ja kaakkoon päin. Alueen tunnetuin kohde on Hiidennokka (eli Kuparinokka tai Vaskiniemi), jossa lappalaisten kerrotaan aikoinaan asustaneen. Toisen tiedon mukaan nokassa on asustanut jättiläisiä ja nunnia. Hiidennokan jyrkillä rinteillä on tarinoiden mukaan nähty vierivän alas kuparikattiloita täynnä rahaa. Kattiloita on tarttunut myös kalamiesten pyydyksiin. Myös aarteita kuuluu olevan jossakin nokan kätköissä. Haapalahden talon lähellä on kerrottu olleen uhrilähteen, jonka vettä on käytetty sairauksien parantamiseen.

Hiidennokan jättiläiset eivät pitäneet siitä, että narvalaiset soutivat sunnuntaisin kirkkoon. He päättivät estää matkanteon tukkimalla kivillä Haapanokan ja Karholannokan välisen salmen. Työ jäi jostakin syystä kesken, mutta muistoksi jäi Tiilinkari (Tuomaankivi, Satulakivi ja Isokivi). Muistitiedon mukaan Hiidennokka on vanha helavalkeapaikka ja ympäristön nuorten suosittu kokoontumis- ja piirileikkipaikka. Nokassa järjestettiin 1950-luvulle saakka monia kesäisiä juhlia.

Keskellä nokkaa on pieni moisio, jonka tarina kertoo Hiiden Antin raivaamaksi. Tältä alueelta löytyi 1929 neljä rautakautista hautaa, joista Nils Cleve - mukanaan mm. Eino Jutikkala - kaivoi kaksi  runsaslöytöistä. Toinen hauta on kansainvaellusajalta ja toinen merovingiajalta. Rikas löytöesineistö antaa kuvan varsin kehittyneestä ja toisaalta voimakkaasti aseistautuneesta yhteisöstä. Erikoisen maastonsa ansiosta Hiidennokasta on tavattu myös useita harvinaisia kasveja.

Hiittenmaan koillisosassa, lähellä Pyhäjärven rantaa, Tallistennokassa on myös muutama kiviraunio, joita ei ole tarkemmin tutkittu. Nimi viittaa kirkonkylän Tallisen suureen tilaan, jonka omistuksia nokka lienee joskus ollut. Hiidennokasta ja sen ympäristöstä on tavattu useita harvinaisia kasveja (mm. saralajeja).

Hiidennokasta kaakkoon päin on Valtianniemi ja edelleen kaakkoon päin Valtianmäki. Nimi lienee varsin vanha, koska Valtia tunnetaan eräomistajana Visuvedeltä, joka oli lähes täynnä vesilahtelaisten eräalueita. Valtiansarasta puhutaan siellä 1500-1600-luvuilla, nykyisin tilana on Valtee. Hiidennokasta pohjoiseen päin on kaksi matalampaa nokkaa, Haapanokka ja Ilmiännokka (tai Ilmiönnokka).  Molempien ympäristöt tunnetaan hyvinä kalavesinä.

Keihosista ja Näkäniemestä Toivolan peltoaukeille tultaessa lasketaan jyrkkää ja talvisin vaarallista Maarianmäkeä. Tämä nimi lienee alkuperäisin, vaikka toisinaan näkee myös muotoja Marianmäki ja Marjamäki. Ellei nimi tarkoita marjastuspaikkaa, sen varhaisempi historia on tuntematon. Tausta voi olla hyvinkin vanha, kun ottaa huomioon, että vieressä on Valtianmäki ja että koko laajalla alueella oli vielä 1900-luvun alussa ainakin kahdeksan maarekisterikylän kapeita sarkoja. Mäki ja jyrkät mutkat oikaistiin vuonna 2009. Keihosista virtaa Jouttenoja Jouttensuolle Hiidennokan länsipuolelle.

Maarianmäki on ollut kertomuksissa kummitusten ja aaveiden suosimaa lymyilyaluetta, ja pimeän aikaan Maarianmäkeä pelättiin yleisesti. Kerrotaanpa siellä kummallisia olioita nähdynkin. Pelottavaa mainetta lienee tuottanut myös se, että Maarianmäen pahimman mutkan tuntumassa on ollut kaakinpuu, jota käytettiin pahantekijöiden rangaistus- ja hirttopaikkana. Käräjäkirja kertoo, että Iloisissa asustanut korpraali Nils Erik Hult teloitettiin Maarianmäen mestauslavalla 1743. Hult oli surmannut pikkuvihan aikoihin venäläisen kauppamiehen, joka oli ostellut tarvikkeita armeijalle. Oikeudenkäynti ja teloitus tapahtuivat pelotusmielessä hyvin julkisesti. Tapahtumasta kerrottiin elävästi yli 200 vuotta.

Vuonna 1918 Maarianmäen päälle teloitettiin ja haudattiin kolme punasotilasta. Paikalle pystytettiin vuonna 1956 vuoden 1918 taistelujen punaisten muistomerkki, jossa haudattujen sukulaiset ovat kokoontuneet mm. vappuisin. Se, että mäkeä on käytetty teloituspaikkana, voi johtua jostakin hyvin vanhasta traditiosta.

Maarianmäen ja Nälkäniemen välissä on ollut joskus kaksi tolppaa eli kilometritolppa ja virstantolppa, joista nimimerkki KAH eli Nälkäniemen Atte Mäkelä eli Gustaf Adolf Heman on kirjoittanut aikoinaan kuuluisissa novelleissaan. Vielä 1840-luvulla Matti Heikinpoika Poukka oli hakannut kasken Maarianmäen vieressä sijaitsevaan metsäänsä.

Hiittenmaalla on muutamia maatiloja, koneurakoijia ja useita omakotiasumuksia. Vuonna 2009 alueen halki johtava varsin mutkikas tie oikaistiin 2 kilometrin matkalta. Hiidennokan alue on kokonaisuudessaan yksityisaluetta eikä siellä ole matkailijoille kunnostettuja kohteita.

Lisätietoja ja lähteitä

Maarianmäki
Mutkittelevaa Klaus Kurjen tietä Maarianmäessä ennen tien oikaisua vuonna 2009

Hiidennokka
Alhonlahden Hiidennokka ja Väärästenlahti


Vuoden 1918 taistelujen punaisten muistomerkki

Hiidennokka
Hiidennokka edestäpäin.


Siirry: Sisällysluettelo 11. Järvenranta-Kaltsila 13. Hurskasvuori

© Yrjö Punkari 1982-2012