Siirry: Sisällysluettelo 12. Hiittenmaa 14. Narva

13. Hurskasvuori - Narvan ja Kostialan rajavuori

Narvan ja Kostialan välissä sijaitsee Hurskavuoren kallioalue. Perimätiedon mukaan Hurskasvuori on ikivanha helavalkeiden polttopaikka. Koska lähistöltä - Narvasta, Karholannokasta ja Hiidennokasta - on löydetty rikkaita rautakautisia hautoja, on todennäköistä, että Hurskasvuori erikoisen muotonsa ja sijaintinsa ansiosta on ollut erilaisten tapahtumien paikkana jo esihistorialliselta ajalta lähtien. Kun puusto ei ole esteenä, vuorelta on hyvä näköala etenkin pohjoiseen päin. D. Skogman mainitsee eräässä kertomuksessaan vuodelta 1864, että Hurskasvuoressa on sekä kuultu että nähty piruja. Niinpä vuoren pimeimpiä osia lapset ovat aina pelänneet.

Nimi Hurskasvuori on arvoituksellinen. Lauri Hakulisen  mukaan hurskas tarkoittaa vain viisasta, mutta kansankielessä sanalla on ollut myös merkitykset raju, hillitön, iloinen, tuhlaileva. Tässä mielessä nimi kuvaisi melko hyvin vuoren hillitöntä historiaa helavalkeineen. Kirkollisissa teksteissä vanhurskas tarkoittaa vakaalla tai lujalla tavalla viisasta (van < vaka, nr rättvis). Jos kuitenkin hurskas tarkoittaakin tässä yhteydessä todella vanhurskasta, vuori on voinut liittyä kristillisyyden tuloon paikkakunnalle. Vieressähän on Narvan kauppapaikka, useita rautakautisia kyliä, hiisiä sekä Narvan lähetyskautinen hauta-alue.

Hurskasvuoren nimellä on ollut kautta aikojen monia selityksiä, jotka saattavat omalla tavallaan kuvat vuorialueen historiaa. Vuoren harvinaisempi mutta vanhan kansan mukaan alkuperäisempi nimitys on Urkasvuori. Kansan mielestä Urkasvuori -nimi olisi johtunut joko uhripaikasta tai urkkimispaikasta. Voi olla, että molemmilla nimityksillä on ollut perusteensa. Nimi Urkasvuori saattaa juontua merkityksestä raja. Hurskasvuori on nykyään Narvan (Poukan) ja Kostialan (Alasen eli Hyvätin) rajavuori. Vuoren kaakkoispuolella alkaa Toivolan kylä. Raja -sana on slaavilainen laina eikä ehkä ole ollut kovin pitkään edes tunnettu. Sen tilalla on käytetty sanaa urkas. Alun perin rajana on voinut olla sekä kirjaimellisesti että sanana ura. Urkasvuori, urakasvuori olisi siis rajavuori. Raja on selvä 1700-luvun kartoissa, mutta isojaon jälkeen rajaa on muutettu hieman myötäpäivää, jolloin rajalle on ilmestynyt myös kiviaita. Vuoren länsipuolella olevaa maantien mäkeä on nimitetty Kelhinahteeksi ja sen länsipuolella olevaa suota Kelhinsuoksi.

Koska Kostiala tunnetaan vahvana kylänä jo 1500-luvulla, on ilmeistä, että Hurskasvuori rajavuorena juontaa alkunsa jo rautakaudelta. Vuoren koillispuolella on Kostialan kylä, jossa on ollut samanniminen talo, joka sitten jakautui Ala- ja Ylä-Mäkeläksi. Kylän kuuluisin talo on ollut Kippari. Nimi Kippari merkitsee vesitien varrella ollutta majataloa ja anniskelupaikkaa (skippari), jollaisia oli yleisesti 1500-luvulla. Talo salavalkamineen on ollut sopivalla paikalla Narvan edustalla talviteiden ja vesireittien majataloksi. 1680-luvun rippikirjassa Kipparin nimi esiintyy muodossa Skipparila. Talon ensimmäiset isännät olivat Antti, Niilo, Lauri Niilonpoika ja Martti Seppä. Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae hankki vuonna 1588 tilan itselleen ja viljeli sitä lampuotiensa avulla. Lopulta poika Yrjö tuli Kipparin isännäksi. Kippari siirrettiin oletettavasti isossajaossa 1800-luvun alkupuolella Toivolanjoen itäpuolelle.

1900-luvun alulle saakka korkeamman vuoren sileä kallioalue oli suosittu kokoontumis- ja piirileikkipaikka, jonne tultiin kaukaakin. Yleensä kokoonnuttiin kevätsunnuntaisin Juhannukseen asti. Helavalkeita poltettiin 1900-luvun alulle asti. Vuoren rinteillä oli aina myös suuri kyläkeinu. Pikkupoikien leikkipaikkana vuori on ollut aina.

Ensimmäisen maailmansodan aikoina venäläiset varustautuivat Suomen alueella lännestä tulevaa vihollista vastaan. Vesilahdessa Pietarin turvaksi tarkoitettuja linnoitteita rakennettiin (1916) Ylämäen Harjulaan sekä Narvaan linjalle Ihkamäki-Punkari-Hurskasvuori-Poukka. Koska Narvassa yhtyivät Tottijärveltä, Vammalasta ja Turun suunnalta tulevat tiet, alue oli taktisesti hyvin tärkeä risteys ja alue piti linnoittaa ainakin rykmentin kokoisen joukon taistelua varten. Rakennustyömaa oli ajan mittapuun mukaan suuri. Työnjohto oli venäläistä ja laajalta alueelta koottiin yli 200 suomalaista työntekijää. Osaa työntekijöistä on haastateltu. Työtahti ei ollut kovin ripeää, ja dynamiittia käytettiin haaskaten. Värsynikkarit keksivät työntekijöistä riimejä: "Tuli Seliini, tuli Lindelli, tuli hiusten klippari Viikmanni ja tuli vielä Otto Jokela, toi patteritöiden kokelas."

Linnoitteet jäivät käyttämättömiksi alkuperäisessä tarkoituksessaan, mutta kerrotaan, että vuoden 1918 taisteluissa vuorella oli punaisten tykki. Pelloille rakennetut katetut, puuvahvisteiset juoksuhaudat purettiin ja tukittiin melko pian 1920-luvun alussa, mutta metsissä ja vuorilla sijaitsevat linnoitteet ovat säilyneet melko hyvin. Hurskasvuoressa on nähtävissä ehkä kaikkiaan yli kilometri juoksuhautoja ja pienin välimatkoin sijaitsevia kuularuiskupesäkkeitä. Ylempänä kalliolla on suurilla räjähdyspanoksilla louhittuja lintaasimonttuja eli korsuja, joiden puiset katerakennelmat on purettu tai lahonneet. Suosittu piirileikkipaikkakin rikottiin juoksuhautoja tehtäessä.

Narvan Soittokunta (per. 1904) jatkoi paimenten perinteistä vappusoittoperinnettä ehkä jo vuodesta 1906 lähtien. Ainakin 30.4.1907 Tampereen Sanomissa ilmoitettiin, että seuratalon paikalta tehdään kävelyretki soittokunnan vappukonserttiin Hurskasvuoreen klo 7 illalla.Vanhojen uskomusten mukaan tulisi kato, ellei Vapun soittajaisia pidettäisi. Myöhemmin konsertti siirrettiin Tuulikalliolle ja Narvan keskustaan.

Keuruun Pioneeripataljoona entisti Hurskasvuoren laella toisen suurista korsuista, osan juoksuhautaa sekä miehistönsuojan vuonna 1985. Korsu oli sen jälkeen jonkun aikaa sotaveteraanien hoidossa, mutta nykyään koko aluetta on hoitanut Museovirasto.

Hurskasvuoren itäpuolella virtaavan Toivolanjoen mahtavaan rantakiveen Matti Mäkelä hakkasi tulvakesän 1899 veden korkeutta osoittavan viivan, joka on nyt n. 2 metrin korkeudella. Kyläläiset ristivät kuitenkin viivan helmikuun manifestiin viitaten valapattoviivaksi (Nikolai II).

Hurskasvuoren ja Kostialan eteläpuolella on Toivolan kylä, jossa mm. salaperäinen Huhkamonkolu.

Lisätietoja ja lähteitä

    

 


Hurskasvuoren laelta on hyvä näköala etenkin pohjoisen suuntaan.




Toinen Hurskasvuorella sijainnut korsu entistettiin vuonna 1985.




Tämäkin näkymä avautuu vuorelta. Jos osaa oikein katsoa pohjoiseen, niin taivaanrannalla näkee Tampereen Näsinneulan ja joitakin muita korkeita rakennelmia.




Hurskasvuoreen pääsee helpoiten siten että jättää kulkuneuvonsa esim. levähdysalueelle ja nousee bussipysäkin kohdalta rappusia ylös hyvälle polulle, joka johtaa vuoren laelle.

 

 

           
Vasemmalla laonnutta juoksuhautaa vuosilta 1915-17. Keskellä vuonna 1985 entistettyä ampumahautaa. Oikealla Narvan ja Kostialan rajana toimiva kiviaita,  joka on rakennettu joskus isonjaon jälkeen. Raja on ikivanha kyläraja, mutta sen suunta muuttui hieman isossajaossa. Vanhakin kiviaita on löydettävissä

Siirry: Sisällysluettelo 12 Hiittenmaa 14. Narva

© Yrjö Punkari 1982-2020