| Siirry: | Sisällysluettelo | 14. Narva | 16. Kurala |
|---|
15. Vesilahden kotiseutumuseo - Laukon torppa
|
Vesilahden Kotiseutumuseon päärakennus on Laukon entinen torppa Svartmark, joka alkujaan sijaitsi Vesilahden ja Tottijärven rajalla. Museo on nyt Vesilahden Narvassa, Narvan Markkinoiden tapahtuma-alueella Vilkinarolla, Ylä-Narvantien varressa. Svartmark oli aikoinaan Laukon kartanon suurimpia torppia. Ruotsinkielisen nimensä se sai monen muun torpan tavoin ruotsalaistuneilta Laukon omistajilta, Kurjilta. Kotiseutumuseo kuvaa torpparielämää ja pienten talojen elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Päärakennuksen lisäksi alueelle on vuosien varrella tuotu ja pystytetty useita muita rakennuksia; aittoja, riihi hevoskiertoineen, keittokota, savusauna, kirkkovene vajoineen, mäkitupa sekä tervahauta tervakoppeineen. Esineistö on saatu pääosin lahjoituksina Vesilahtelaisista taloista ja entisistä torpista. Kotiseutumuseon alueella järjestetään kesäisin erilaisia tapahtumia, mm. Perinnepäivä elokuun puolivälissä. Museon omistaa Vesilahden Museoyhdistys ry. Vesilahden kotiseutumuseon kansallista merkittävyyttä nostaa sen yhteys kuuluisaan Laukon lakkoon ja torpparihäätöihin. Vuonna 1891 Laukon metsänvartijaksi ja myöhemmin pehtooriksi tuli August Wilhelm Vikström, jonka johtamistyyli oli pikkumainen ja ärhentelevä. Vikström herätti suhteellisen varakkaissa torppareissa katkeruutta. He vaativat päivätöiden lyhentämistä kesällä 10 tuntiin ja talvella 7 tuntiin. Myös joustoa haluttiin töiden tekoajankohtiin sekä torppareiden keskinäisen kilpailun lopettamista. Muuan paha epäkohta oli Laukon pihalla oleva työntekijöiden yöpymispaikka taksvärkkipirtti, jossa ei ollut pesutupaa ja jonka pahnoissa oli rottia, luteita, torakoita jne. 150 torpparia julisti lakon 20.5.1906. Seurauksena oli, että suomenkieltä taitamaton vapaaherra Herman Sigfrid Standertskjöld- Nordenstam vaati lakkoilijoiden häätämistä. Oikeudenkäynnissä torppareiden perusteluja ei hyväksytty, vaan heidät määrättiin maksamaan oikeudenkäyntikulut ja 67 torpparia sai häätötuomion kesällä 1906. Tuomittujen mukana oli myös Juho Svartmark, nykyisen kotiseutumuseon silloinen omistaja. Osa vuokramiehistä teki kuitenkin sopimuksen, ja niin lopullisten häätöjen määrä tammikuussa 1907 oli 41. Svartmarkia, Laukon suurinta torppaa ei kuitenkaan häädetty eikä tuhottu. Svartmark asutti väliaikaisesti useita häädettyjä torppareita tiloissaan. Häädön suorittajana oli helsinkiläinen poliisikomennuskunta johtajanaan aliratsumestari Henrik Calonius, josta laulunikkarit tekivät pilkkalauluja. Torppia rikottiin asumiskelvottomiksi. Häätöjä käsiteltiin tämän jälkeen laajalti eduskunnassa (K.J. Stĺhlberg, J.K.Paasikivi, Sulo Vuolijoki, Jonas Castren, K.E.Ignatius jne). Myös useita kirjoja julkaistiin.
Museo on avoinna 1.6. - 31.8. joka sunnuntai klo 12.00- 15.00.
|
|
| Siirry: | Sisällysluettelo | 14. Narva | 16. Kurala |
|---|
© Yrjö Punkari 1982-2012