Siirry: Sisällysluettelo 8. Sakoinen- Kärkölä 10. Suomela

9. Rautiala-Korpiniemi-Jokioinen-Ilonen

Alhonselän pohjoispuolella sijaitsevat pienehköt kylät, Korpiniemi, Jokioinen, Rautiala ja Ilonen kuuluvat Vesilahden vanhimpiin asutusalueisiin. Esihistoriallisia löytöjä on sekä kivi- että rautakaudelta. Kiviesineet ovat peräisin Jaanun, Rassan ja Uotilan mailta. 1900-luvun alussa Rautialasta löytyi merovingiaikaisia (550-800) hautoja, joista saatiin talteen mm. miekan säilä, keihäänkärki ja onsikirves. Vanhat tarinat kertovatkin, että Rautialassa on muinoin ollut sepän asumus pajoineen, ja siitä nimi Rautiala. Rautialan rakennuksien länsipuolella sijaitsee Vesilahden toistaiseksi ainoa kuppikivi.

Jokioisten ja Hinsalan välisessä saaressa on useita suurikokoisia kiviröykkiöitä (Jaanun Harmaassa ja Haihulannokassa), joista osa voi ulkomuotonsa perusteella olla jopa pronssikautisia hiidenkiukaita. Unto Salo kaivautti 1980-luvulla yhden pienimmistä kivikasoista, joka osoittautui 400-600-luvun haudaksi. Suuret kivikasat jätettiin yhä koskemattomiksi. Tutkitusta haudasta, joka todennäköisesti kuului naiselle, löytyi mm. rautainen sirpin katkelma, pronssisoljen katkelma, rannerenkaan osa sekä rautaveitsi. Saaressa oli vielä 1800-luvun puolivälissä Kärjen suvun pyhä, koskematon visakoivujen jättiläismetsä.

Hinsalalaisen perimätiedon mukaan Jaanun Harmaassa asui kristinuskon tulon aikoihin lappalaisia, joista on säilynyt useita kertomuksia. Harmaan edustalla olevaa Sakaselän lahtea on nimitetty Lapinlahdeksi. Setämieheksi kutsuttu mainio nuolella ampuja taisteli pakanapäällikkö Kirmukarmun joukoissa novgorodilaisia vastaan. Lappalaiset jättivät jälkeensä alueelle aarni- tai aarrehautoja, jotka eivät luovuta kalleuksiaan ilman erikoisia tunnustekoja. Aarnihautoja kerrotaan olevan myös Jokioisten Sinisaaressa ja Rautialan Herrainhaassa, jossa juhannusöinä on nähty palavan vihreän aarnivalkean. Vanhat hinsalaiset sanoivat tienneensä tunnustekojen yksityiskohtia. Hinsalalaiset olivat vuosisatoja vartioineet näitä hautakumpuja.

Jokioinen oli jo keskiajalla alueen suurin kylä (talot: Jaanu, Heikkilä, Rassa ja Sievari). Jokioisten Ristilahti on saanut siitä nimensä, että muuan munkki kastoi siellä kyläläisiä kristinuskoon. Munkkiniemen kalliolla hän siunasi kyläläisten viljat. Lahden perään oli pystytetty risti. Jokioisten Jaanulla aloitti toimintansa hyvällä menestyksellä Ahlmanin koulu 1862, mutta se siirtyi Kirkonkylän Tapolaan 1867.

Korpiniemessä oli kolme taloa (Uotila, Villi ja Vihastu), Ilosissa ja Rautialassa kummassakin vain yksi. Ilosissa kerrotaan 1500-luvulla olleen kaksi Heikki-nimistä isäntää; toinen iloinen ja toinen vihainen. Vihainen kuitenkin muutti takaisin kotitilalleen Korpiniemeen - Vihastulle. Kylään - Ilosiin - jäi vain iloinen Heikki. 1651 Ilosesta tuli sotilastila, vähän myöhemmin sotilastiloiksi määrättiin Korpiniemen Vihastu ja Uotila. Ilosissa toimi 1800-luvun lopulla jonkin aikaa myös Sirénin meijeri, jonka rakennus on edelleen uudistettuna (2009) olemassa.

Rautialan suuren talon ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli Martti (1537). Pieni yksityiskohta kertonee talon varakkuudesta; 1882 työmies Juho Tupala löysi talon pihalta Juhana III:n aikuisen hopeaäyrin. Ratsutilaksi talo muuttui 1606. Jokioisten Jaanulla vuodesta 1701 lähtien sijainnut kappalaisen asunto siirrettiin huonojen kulkuyhteyksien vuoksi Rautialaan 1905. Rautiala myytiin kuitenkin vuonna 1962 Rautatieläisten Kristillisen yhdistyksen kesäkodiksi. Nykyisin Rautialaa isännöi täysihoitoa ja pitopalvelua tarjoava Pitopalvelu Päivärinne

Isossajaossa Korpiniemen ympäristön kylät saivat maa- ja metsäalueita Krääkkiöstä. Jokunen talokin muutti Krääkkiöön. Muutamia uudisrakennuksia ja rantamökkejä lukuun ottamatta alue on kuitenkin lähes entisellään. Korpiniemen koulu aloitti vuonna 1908 Hukarin talossa, mutta jo seuraavana vuonna valmistui oma koulurakennus. Kun koulu 1964 lakkautettiin, rakennuksen osti jonkun ajan kuluttua elokuvaohjaaja Rauni Mollberg ja piti rakennusta elokuvastudiona vuoteen 1997 asti.

Korpiniemen luonnonkauniilla Pyhäjärven rannoilla on mm. Uotilan ja Ala-Orvolan maatilalomailupaikat sekä Ala-Orvolan puutarha. Rautialan kesäkodin lähellä on Vesilahden Tenniskerhon rakentama tenniskenttä saunoineen. Maantieyhteys Jokioisista Hinsalaan on ollut suunnitteilla useita vuosikymmeniä.

Lisätietoja ja lähteitä

Rautiala
Rautialan entinen kappalaispappila, jossa toimii nykyään Pitopalvelu Päivärinne.

Harmaan hauta
Suuri muinaishauta Jaanun Harmaassa

Jaanu
Jaanun entisen kappalaispappilan päärakennus


Ilosten meijeri oli Vesilahden ensimmäinen meijeri ja toimi 1800-luvun lopulla tässä rakennuksessa.

Sinisaari
Jaanun rannoilta avautuu näkymä Laukonselälle (Västinki, Sinisaari ja Koljonsaari).


Siirry: Sisällysluettelo 8. Sakoinen- Kärkölä 10. Suomela

©Yrjö Punkari 1982-2012