| Siirry: | Sisällysluettelo | 3. Kaakila | 5. Kirmukarmu |
|---|
4. Tapola
|
Tapolan nimi tunnetaan jo vuodelta 1439, jolloin Heikki Tapola oli niiden 12 vesilahtelaisen joukossa, jotka allekirjoittivat Davidin kapinaan osallistuneiden puolesta alistumiskirjeen Ruotsin kruunulle. Talonpojat olivat nousseet kruunun edustajia ja aatelistoa vastaan kohtuuttomiksi nousseiden verojen takia. Talonpoikien johtajana oli Anian Heikkilän isäntä, talonpoikaiskuningas David. Tapolan talo ei alunperin sijainnut nykyisellä paikallaan vaan kirkon läheisyydessä, sen itäpuoleisella rinteellä Tallisen alapuolella. Heikin osuutta Tapolan tilaan ei tunneta tarkemmin, mutta varsinaisena maatilana Tapola syntyi 1552, jolloin alempana rannassa sijainneesta Kesolasta erotettiin osa talon pojalle, Lauri Kesolle. 1585 Tapolan osti kappalainen Jakob Matthiae, joka aloitti Wesilaxiuksien pappissuvun. Hän liitti taloon puolet Kärkölän Hussusta ja autioituneen Antti Pertunpojan tilan. Tapolasta tuli näin Vesilahden suurimpiin kuuluva tila. Tilan rakennukset kuitenkin tuhoutuivat 1602. Tapola vaurastui uudelleen ja 1634-35 siitä tuli kappalainen Christianus Wesilaxiuksen omistamana ratsastila. Tosin tilaa jouduttiin myöhemmin pariin otteeseen anomaan uudelleen verovapaaksi. Christianuksen poika, kappalainen Christophorus oli hieman huonosti käyttäytyvä ja joutui riitoihin paikkakunnan muiden säätyläisten kanssa. Osasyynsä lienee ollut silläkin, että Tapolassa poltettiin ajan tavan mukaan viinaa. Myöhemmin Tapolan omistajina oli myös virkamiehiä, mm. nimismies Johan Gadd ja maanmittari Anders Bergius. Bergiuksen vävy, kappalainen Gustaf Ticklen osti tilan 1853. Isojaon ja uusjaon seurauksena tila oli 1800-luvun lopulla siirrettävä kirkon läheisyydestä nykyiselle paikalleen. Tapolan rakennukset edustavat vanhaa hämäläistä rakennustapaa. Osa päärakennuksesta on vuodelta 1840, osa voi olla vanhempaakin, pytinki eli vierasrati on v:lta 1860 ja luhtiaitta v:lta 1845. 1900-luvun alussa Tapolaa omistivat Tuomiset, ja silloin talo toimi kylä nuorison kokoontumispaikkana; tanssittiin mm. piirileikkejä. Vuonna 1924 Tapolan tilan osti Vesilahden kunta, joka viljeli tilan peltoja pitkään. Rakennuksissa toimi mm. lastenkoti ja myöhemmin kansalaiskoulu. 1970- luvulla Tapolan maat siirtyivät vaiheittain asutuskäyttöön. Rakennuksissa on toiminut monenlaista pien- ja käsiteollisuutta sekä aittakahvio. Nykyään rakennuksissa on mm. kotiteollisuuden neuvonta-asema ja savipaja. Tapolan piha-alueella on järjestetty erilaisia kesätapahtumia (mm. kesätori ja Elinan Surma-näytelmä). |
Tapolan rakennuksia
Savipaja Samotti Tapolassa
Tapolan vanha aitta, jossa Yläasteen oppilaskunta on ylläpitänyt aittakahviota. |
Tapolan alueen tuntumassa on myös Vesilahden Yläaste
| Siirry: | Sisällysluettelo | 3. Kaakila | 5. Kirmukarmu |
|---|
© Yrjö Punkari 1982-2012