LAUKKO

Laukon kartano

Laukon kartanomatkailukeskus avautuu 2016!

Yli tuhatvuotisen ja keskeytyksettä jatkuneen historiansa ansiosta Laukko kuuluu Suomen kuuluisimpiin kartanoihin. Jos tarinoiden Matti Kurki jo omisti alueen, Kurkien aatelissuvun kotipaikkana Laukko oli yli 500 vuotta. Ajanjaksoon mahtuu kiinnostavia ja kuohuttavia tapahtumia loputtoman paljon. Tätä ennen perimätiedot väittävät tilan olleen lappalaisten heimolinnoitus. Kartanon mailta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty huomattavan arvokkaita esineitä niin viikinkiajalta kuin myöhemmiltäkin kausilta.

Lähtemättömiä jälkiä Suomen historiaan ovat jättäneet myös kartanon myöhemmät omistajat. Näistä mainittakoon Törngrenit ja Elias Lönnrot, Standertskjöldit ja Laukon lakot ja häädöt, Haarlat ja kartanon jälleenrakennus sekä Lagerstamit ja kuuluisat ravihevoset. Eikä kartanon historian muodostuminen ole vieläkään lopussa; siihen voit nyt itsekin osallistua!

Vuosina 2008-2011 Laukkoon ja sen viehättävään kulttuurihistorialliseen miljööseen oli mahdollista tutustua Laukko Historicum -matkailuprojektin yhteydessä.

Nyt kartano valmistautuu uuteen vaiheeseen. Ensimmäinen maininta Laukosta on vuodelta 1416, ja siitä tulee kuluneeksi 600 vuotta vuonna 2016. Silloin Laukko avautuu kartanomatkailukeskukseksi.

Lue lisää sivulta http://www.laukonkartano.fi

Laukosta on myös useiden entisten kirjojen lisäksi ilmestynyt ja ilmestyy jatkossakin uusia kirjoja - katso tästä tarkemmin!

Kirjoista ja artikkeleistakin voi etsiä lisätietoja. Tietoja Laukon omistajista ja heidän vaiheistaan löytyy niin kirjastoista kuin Internetistäkin. Osa viitteistä löytyy Vesilahden historiaan liittyvien lähteiden luettelosta. 

Laukon kartano on edelleen myös yksityiskoti ja hevosjalostuskeskus, joten yksittäisiä vierailijoita ei voida ottaa vastaan eikä kartanon puisto ole avoin yleisölle. Mikäli haluat tutustua kartanoon, kerää ryhmä ja ota yhteyttä kartanoon.

Arkeologiaa Laukossa

Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset tehtiin Laukossa jo Adolf Törngrenin aikana 1860-luvulla. Kivikkoisen Riihimäen kaivaukset olivat ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia koko Suomessa. Löydöt koostuivat pääasiassa viikinkiaikaisista loistoaseista ja koruista. Tähän esineistöön voi tutustua Kansallismuseossa.

Laukon kartanon pihassa tehdyissä kaivauksissa vuodesta 1989 lähtien on tutkittu kartanolinnaan kuuluneen kivikellarin ympäristöä. Esineistö antaa viitteitä Laukon niihin vaiheisiin, joihin asiakirja-aineistosta ei ole ollut apua. Osa löydetyistä esineistä on Suomen oloissa erittäin harvinaisia, mikä kuvannee Kurki-suvun laajoja yhteyksiä eri puolille Eurooppaa. Esineistön perusteella voidaan Laukon historia ulottaa peräti 1300-luvulle asti.

Kivilinnan tutkimuksista on julkaistu mielenkiintoinen kirja 'Vesilahden Laukko - Linna, kartano, koti' (Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV, 2000). Kirjassa tehdään yhteenveto 10 vuotta jatkuneista kaivauksista Laukon kartanon pihassa. Kirjan kirjoittajat ovat arvostettuja historiantutkijoita. Hyvin perusteellisen ja mielenkiintoisen tutkimuksen voi ostaa mm. monista museoista, Museovirastosta tai matkailijoille tarkoitetuista myyntipisteistä ja Vesilahden kunnanvirastosta (03-2875 111). Tietoja kivilinnasta ja sen kaivauksista on kirjassa Vesilahti 1346-1996, jossa on mm. Kari Uotilan ja Aarre Läntisen Laukkoa koskevat artikkelit.

Tutkija Kari Uotila (kirja kädessä), Laukon kartanon isäntä Juhani Lagerstam ja professori Jussi-Pekka Taavitsainen Laukko-kirjan julkistamistilaisuudessa kartanon suuressa salissa vuonna 2000.

 

Historiallisen ajan arkeologiaa Laukossa

  Arkeologisten kaivausten kohde ajoittuu useimmiten esihistoriaan eli ajalle ennen kristinuskon tuloa (n. 1100-1300). Viime vuosina arkeologisia menetelmiä on alettu käyttämään myös myöhempien aikojen tutkimisessa. Suomalaisesta keskiajasta (1250-1500) on olemassa vain hyvin niukasti asiakirjalähteitä; lähteet tulevat runsaammiksi oikeastaan vasta 1400-luvun loppupuolella. Sen vuoksi arkeologiset kaivaukset voivat tuoda korvaamattoman arvokasta lisätietoa. Näin on tapahtunut mm. Laukon kartanon alueella tehdyissä tutkimuksissa, joiden pääasiallinen rahoittaja oli itse Laukon kartano.

Kaivauksia Laukossa on tehty vasta vähän siihen nähden, mitä laajan ja esihistorialliselta ajalta asti asutun kartanon mailla voitaisiin tehdä. Tutkijat ovatkin joutuneet toteamaan, että kaivaapa aluetta mistä kohtaa tahansa, esiin tulee vanhoja kulttuurikerroksia. Tähänastisetkin tutkimukset ovat kuitenkin jo antaneet lisävaloa alkujaan Kurkien hallitseman Laukon kartanon alkuvaiheisiin. Kaikkien löytöjen perusteella on ilmeistä, että Laukko on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti vähintään keskeiseltä rautakaudelta, 600-luvulta asti. Laukonhaassa olevia hiidenkiukaita tai "lapinkiukaita" ei ole tutkittu tarkemmin; ne voisivat olla vieläkin varhaisempia.

Kartanon piha-alueen kaivaukset ovat toistaiseksi kohdistuneet kaikkein arvoituksellisimpaan rakennukseen, Laukon keskiaikaiseen kivilinnaan, kartanolinnaan, jonka kansantarinat yhdistävät salaisin käytävin Tuhnunvuoren ja Karkun Pirunpesiin. Kivilinnan säilynyt alaosa, "Pirunkellari" on kooltaan poikkeuksellisen suuri ja siinä on rakenteiden yksityiskohtia, joiden merkitys on edelleen kiistanalainen. Kivilinnan rakentajaksi on arveltu Klaus Kurjen poikaa, Suomen viimeistä katolista piispaa Arvid Kurkea. Kari Uotila tuo esille myös sen mahdollisuuden, että linna olisi alunperin rakennettu jo kartanoihin kohdistuneen Davidin kapinan aikaan tai sen jälkeen.

Kuvassa tutkimusten johtaja Kari Uotila tarkastelemassa vuoden 1999 kaivausten edistymistä keskiaikaisen kivilinnan alaosan, kivikellarin juurella.

 

Messinkisiä oluthanoja 1400-1500-luvulta.

Reliefikoristeisten friisikaakeleiden paloja (1500-l).

Kattotiiliä 1400-1500-luvulta.