J.Knutson: Laukonselkä 1845

Laukonselkä -
Pirkanmaan kaunein maisema

Hämeen Heimoliitto valitsi Pirkanmaan kauneimmaksi maisemaksi 1996 Vesilahden Laukonselän ympäristön. Maisema-alue sijaitsee Pyhäjärven eteläosassa, reilun parinkymmenen kilometrin päässä Tampereelta. Laukonselän ympäristöön kuuluu pohjoisosassa koko Hinsalan historiallinen niemeke, jonka juuressa sijaitsee Suomen kuuluisimpiin kartanoihin lukeutuva Laukko.  Hinsalan on rautakautinen Hinsalan kylä, jossa laulettiin Elinan surmarunoa vielä 1900-luvun alussa. Hinsalassa oli myös Juhana Fredrik Granlundin koti Hukia. Selän kaakkois- ja eteläosissa on useita viehättäviä saaria ja niemiä. Laukonselän eteläpuolella on pitkä ja syvä Alhonselkä esihistoriallisine asuinpaikkoineen.

Laukonselän maisemallinen arvo on tunnustettu jo kauan sitten. Oikealla J.Knutsonin piirros Laukonselältä kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52. Taiteilija on näkymänsä luonnostellut joko Sarvunnokan kivikossa tai Selkäkarilla. Piirroksen vasemmassa reunassa näkyy Pohdonsaari ja taempana Laukon rakennuksia. Keskellä ylhäällä ns. uusi Laukko ja oikeassa reunassa 1700-luvulla rakennettu vanha Laukko. Kaikki rakennukset paloivat 1918.

  Laukonselän maisemalliseen rikkauteen on monta tekijää. On pieniä ja suuria saaria, niemiä ja lahtia, peltoisia ja metsäisiä rantoja, syvää ja matalaa vettä jne. Maaperän kalliopohja on voimakkaasti poimuttunut, minkä vuoksi tasaista aluetta ei juuri ole. Maisemaa ei myöskään ole tärvelty väkivaltaisesti. Lisäksi saariin ja rantoihin liittyy huima määrä suomalaista historiaa ja tarustoa alkaen Matti Kurjen kaksintaistelusta Pohtoa vastaan.

Kasvistoltaan rannat ovat myös poikkeuksellisia. Pyhäjärven alueen maaston savipitoisuus sekä ajalle ominainen järvien rehevöityminen nostavat muutamille rannoille mahtavan ja komean kasvillisuuden. Laukonselän eteläosan Katajasaaressa (josta näkymä vasemmalla) ja muutamilla lähialueilla on erittäin harvinaisia kasveja, mm. jalkasaraa. Professori Niilo Söyrinki seurasi alueen kasvillisuutta useiden vuosikymmenien ajan. Laukonhaan etelärinteellä ja Korpiniemessä on pähkinäpensasta, kynäjalavaa ja lehmuksia.
Katajasaari
Katajasaari Laukonselän ja Alhonselän jakajalla. Taustalla Ojoista, Niemenkylää ja Hiirenojaa.
 		  

Laukonselän lounaisosassa ovat Hiirenojan, Niemen ja Ojoisten kylät, jotka tunnetaan asiakirjoissakin jo keskiajalta. Etelässä on neljä erikoista saarta; Koljonsaari, Sinisaari, Korpisaari ja Katajasaari. Nämä kallioiset saaret ovat olleet kautta aikojen veneilijöiden suosikkikohteita. Ehdottomasti parhaimmat maisemat Laukonselälle avautuvat juuri näiltä saarilta. Laukonselkä jatkuu etelässä Korpiniemen ohi hieman suuremmalle Alhonselälle, jonka rannoilta löytyy lisää kuuluisia ja ikivanhoja kyliä; Kurala, Narva, Kostiala, Suomela ja Rautiala. Vesilahden keskeisimmät kylät ovat sijainneet kolmen selän, Laukonselän, Alhonselän ja Sakaselän rannoilla. Ennenhän vesi oli yhdistävä tekijä.

Eteläisen Pyhäjärven laivaliikenne alkoi Laukosta siihen aikaan kun Elias Lönnrot oli siellä Törngrenien kotiopettajana. Ensimmäinen laiva oli siipirataslaiva Laukko (1859) ja hieman myöhemmin Elias Lönnrot (1865). Tämän jälkeen laivoja on ollut liikenteessä kymmeniä. Tunnetuin ja pitkäaikaisin laivoista oli Alho (1877-1964), jonka kotisatama oli Alhonlahden Kostialassa. Viimeisimmät vuodet Alho tosin liikennöi vain Tampereelta Viikinsaareen.  
Kauniit maisemat ovat taatusti tehneet matkoista mielenkiintoisia. Pyhäjärvi on toisenlainen kuin esim. Näsijärvi, joka on yhtä suurta ulappaa. Pyhäjärven rannat ovat monella tavalla vaihtelevia. Perämiehen tehtävä ei tosin ole ollut mutkaisilla ja kivikkoisilla vesiväylillä helppoa. Oikealla olevassa kuvassa näkyy Hinsalan kapeaa ja matalaa salmea; maisemallisesti kaunis, mutta laivan kapteenille kiperä paikka. Aikoinaan Alho-laivan potkuri mylläsi salmessa aina mudan pinnalle.  


Laukonselän maisemiin liittyvää historiaa on lähes kaikissa
Vesilahden historiaan liittyvissä teksteissä. 		 Hinsalan salmi