	Narvan Markkinoiden historiaa Viimeistään 1720-luvulla, isonvihan loppuaikoina, Vesilahden Narva sai viralliset markkinaoikeudet. Ajankohtana tapahtumalle oli Antinpäivä (30.11.), mikä viittaisi vanhaan katoliseen tai vieläkin vanhempaan perinteeseen lähelle 1000-lukua. Antti eli Pyhä Andreas oli ortodoksisen kirkon peruspyhimyksiä. Ostajia saapui markkinoille laajoilta alueilta Vesilahden ulkopuolelta, aina Pohjanmaalta asti. Kauppiaita Narvaan sai kuitenkin tulla vain Turusta, Naantalista, Raumalta, Uudestakaupungista ja Porista, ts. kaikista tärkeimmistä sen ajan kaupungeista. Koko Narvan kylä oli 1700-luvulla markkinapaikkana. Jos Narvanjoki oli jäässä, siinä käytiin karjakauppa ja hevoskauppa tapahtui ylempänä Pastinmäellä. Muu kauppa tapahtui raittimaisen kylän tonteilla ja pitkin teiden varsia.
	Talojen etuoikeutena oli pystyttää myyntikojut ja periä maksu niistä. Narvan talolliset tulivat hyvin varakkaiksi. Varjopuolena oli markkinoiden aiheuttamat tappelut ja muut häiriöt. Markkinoiden merkityskin alkoi loppua, koska kaupankäynti alkoi vapautua. Kun Tampere vuonna 1779 perustettiin, ryhdyttiin ajamaan Narvan markkinoiden siirtoa sinne. Se tapahtuikin 1787, ja syysmarkkinoita pitettiin Tampereella pitkälle 1800-luvulla. Narvan Markkinat oli ollut niin merkittävä tapahtuma, että 1900-luvun alussa haaveiltiin 100 vuotta aiemmin loppuneita markkinoita takaisin kylään. Niinpä kylään perustettiin tori, jonka pitoajat ilmoitettiin myös almanakassa. Markkinoiksi tori ei kasvanut. Mutta vielä 1950-luvun lopussa eli ihmisiä, jotka tiesivät alkuperäisistä markkinoista suorana perimätietona! Sastamalan Vammalassa sijaitseva museotie Narvanmatkantie on saanut nimensä Narvan Markkinoista! Perimätietojen ja historiankirjojen kuvausten perusteella Tähti-nuorisoseuran sihteeri Eila Jakovuori sai idean herättää markkinat eloon uudelleen, mutta nyt kotiseutujuhlana. Tarkoituksena oli kerätä varoja kotiseutumuseon perustamiseen ja yleensä nuorisoseuran toimintaan. Aluksi varoja kerättiin erilaisilla pienemmillä tapahtumilla. Museo on nyt hyvissä voimissaan paikallaan, Vilkinaron markkina-alueella. Vasemmalla työnäytös, oikealla myyntipöytiä vuonna 1965.
	Eila Jakovuoren lisäksi alkuunpanijoina olivat myös Sylvia Mäkelä, Rainer Pallas, Anja Pelto ja Risto Nopola. Ensimmäiset markkinat, jotka pidettiin Narvan urheilukentällä, onnistuivat yli odotusten. Toisille markkinoille (1970) saatiin markkinatuloilla kotiseutumuseo, Laukon suurimman torpan Svartmarkin asuinrakennus. Museo kuvaa 1800-luvun lopun maatilan ja torpan elämää. Esineistö on saatu pääosin lahjoituksina Vesilahtelaisista taloista. Tarkemmin museoista. Narvan "Tähti" Nuorisoseura on jatkanut Narvan Markkinoita viiden vuoden välein tapahtuvana kotiseutujuhlana vuodesta 1965 lähtien. Seuraavat Markkinat 2020 Tarkoituksena on ollut saada varoja kotiseutumuseon perustamiseen ja ylläpitoon.	Ennen oli Vesilahdessa sanonta, että "On väkeä kuin Narvan Markkinoilla".
	Tervanpoltolla on mäntymetsäisessä lounaisessa Vesilahdessa varsin pitkät perinteet. Vielä 1900-luvun lopulla tervahaudalla oli etenkin pienemmille maataloille suuri taloudellinen merkitys. Koska tervahautaa piti vahtia monta päivää peräkkäin, siitä tuli samalla muulle kansalle hyvin suosittu huvipaikka. Ympärillä lauleskeltiin, mentiin piirileikkiä ja seurusteltiin. Vasemmalla juuri sytytetty tervahauta 2005. Oikealla kuva Kauko Kursin tervahaudan lastauksesta Vesilahden ja Sastamalan rajalla Saarijärven rantamilla vuonna 1960. (kuva: Pertti Virtaranta)
	Yliveto on kaikilla Markkinoilla on ollut tervahauta, joka takaa koko markkina-alueelle monen päivän ajaksi aidon mäntytervan tuoksun. Tervahaudan rakentaminen ei ole mikään pikkujuttu. Ensin pitää metsistä löytää pihkaisia männyn kantoja ja juuria tai kokonaisia keloutuneita runkoja. Sen jälkeen ne tuodaan tervahaudan lähelle ja pilkotaan pieniksi palasiksi. Aikaisin sytytyspäivän aamuna palaset lastataan tervahautaan ja koko komeus peitetään päältä turpeilla. Illalla hauta sytytetään samanaikaisesti joka puolelta. Kun tervahautaa on pari päivää huolellisesti säädellen poltettu, tervahaudan alla olevasta "ronkelista" voi alkaa valuttamaan tervaa astioihin. Tervaa tulee haudan koosta riippuen esimerkiksi 800-2500 litraa.	Tervahaudan lastausta 2010.
	Kun Vesilahden kotiseutumuseo valmistui 1969-70 Tuulikalliolle Narvan koulun taakse, paikan oletettiin olevan lopullinen. Terveysasema ajoi rakennuksen kuitenkin pois ja uudeksi paikaksi saatiin Toukarintien varressa oleva Vilkinaro vuonna 1982. Narvan Markkinoita pidettiin aluksi Tuulikallion lähellä olevalla urheilukentällä, mutta se alkoi tulla ahtaaksi. Niinpä myös Markkinat siirrettiin museon perässä vuonna 1985 Vilkinarolle. Alue on Narvan jakokunnan omistamaa ja aikoinaan lähistöllä oli suojeluskunnan ampumarata.
	2000-luvun ensimmäiset Narvan Markkinat vuosina 2000 ja 2005 noudattivat perinteistä linjaa. Markkinamyyjissä oli niin uusia kuin vanhojakin tekijöitä ja myytävät tuotteet olivat luonnollisesti parantuneet. On olemassa monia sellaisia tuotteita, joita voi ostaa vain markkinoilta. Narvan markkinoilla markkinamyynti on ollut aina keskeistä, mutta sen ohessa on ollut lukuisia erilaisia kulttuuri- ja huvitilaisuuksia. Historiallinen kulkue, joka roolihahmojen ja monenlaisten apuvälineiden muodossa esittää Vesilahden pitkää ja rikasta historiaa, on saanut erityisen suosion. Taide-esityksistä ovat vastanneet niin oman kylän väki kuin valtakunnan huiputkin. Sukulaiset ja tuttavat ovat myös voineet tavata toisiaan, mikä monelle onkin yksi tärkeimmistä Markkinoille tulemisen syistä. Uudempien markkinoiden erikoisuutena on ollut lisäksi aito tervahauta ja monenlaiset työnäytökset. Vasemmalla kaupustelevia lappalaisia, joita kerrotaan Vesilahdessa nähdyn vielä 1600-luvulla. Oikealla rautakautista kaupankäyntiä historiallisen kulkueen mukaan pe 8.7.2005. Lisää markkinahistoriaa: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Narvan_Markkinat
Tanssit markkinalavalla		Soittajat tauolla