Siirry:	Paluu alkusivulle	Edelliseen osaan	Seuraavaan osaan

Narvan kylä isonvihan jälkeen Kyläjärjestys... Narvanmatkantie... Maatalot... Lähikylät...

1700-luvulta on maininta, että Narvassa oli myös oma kyläjärjestys oltermanneineen. Kyläjärjestys mm. vaati, että peltosarkojen mittaukseen käytettyjen tankojen tulee olla koko kylässä samanmittaisia. Sarat jaettiin melko harvinaisella "aurinkojaolla", siis idästä alkaen talon tonttien mukaisesti, mihin käytäntöön kyläläiset olivat isojaon alkaessa tyytyväisiä. Myös kylän yhteisiä rukoushetkiä järjestettiin 1800-luvun alulle asti. On näin ollen oletettavaa, että ainakin kylän talolliset tunsivat keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Kyläkuvista on niukasti tietoja ennen 1700-lukua. Vasta Kuninkaankartasto 1770-1780 luvulta antaa vihiä siitä, millainen kylä Narva on ollut. Kartaston mukaan tie Viialasta Vammalaan on lähes nykyisessä paikassaan lukuunottamatta Narvan aluetta, jossa mentiin Toivolan tiehaaran jälkeen ensin nykyistä Kostialansaarentietä, sitten Poukankujaa ja Tuulikalliontietä Kuralantielle.

Vammalaan suuntautuva tie (Narvanmatkan tie, "perin vanha ura") oli korjattu kuninkaan käskystä ajettavaan kuntoon 1700-luvun lopulla. Warelius kirjoittaa 1853, että "Ainoastansa Valtatie ja Narvantie pidetään jokapaikasta avettuina talvis-aikana... Narvantie on kanssa hyvin vanha." Samoihin aikoihin korjattiin Tottijärven tie. (Warelius 1854: 43, 164, Voionmaa 1893: 112.)

Toivolan tiehaarasta lähti myös tie nykyisen vanhan männyn ohitse Toivolaan. Vanhan männyn kohdalla oli sepän paja. Toivolan kolmen talon kylä Ärölän eteläpuolella irtosi eräomistajatilasta Kostialasta 1600-luvulla (Arajärvi 1950: 45). Tie etelään päin kulki levähdyspaikan kohdalta kohti Vikmania, mutta ei jatkunut nykyistä Tannia pidemmälle. Tie Latomaahan oli jo silloin nykyisellä paikallaan. Tämän tien jatkona olivat ilmeisesti urat Turkua kohden ja talvitien paikat (Hiidentie Tampereelta Turkuun). 1600-luvulla Latomaan kautta ilmeisesti pääsi jo kesälläkin kärryillä Turkuun. (Jokipii 1981, 506) Narvasta lähti lisäksi tie Pietilään, josta tie jatkui nykyisen Penttilän kautta sahan länsipuolelle Pöyhölään. Ketolantie (ent. Ylikyläntie) ja Karholantie (ent. Alikyläntie) olivat myös olemassa.

Narvan tiheästi rakennetun kylän pääosa (ehkä 10 taloa 14:stä) sijaitsi kartan mukaan Karholantien molemmin puolin Narvajoen rannassa, suojaisessa paikassa Alhonlahden poukamassa. Joen ylitti ehkä kaksikin siltaa; toinen nykyisen vanhan sillan kohdalla ja toinen Poukan "koukelon" jatkona. Nykyinen keskusta on siirtynyt hieman lännemmäksi, joskin uudisasutus on jälleen lähestymässä järveä. Pastit sijaitsivat Ketolantiellä.

Leiponen (Leipola), Narvan viimeinen kestikievari, oli puoli kilometriä pohjoisempana. Varuskirjurin puustelli oli Pietilässä. Kartassa Pietilän alue sijaitsee Penttilän (Bengtilä) koillispuolella. Penttilöitä oli kaksi ja Pietilä on siirretty Narvan keskustasta nykyiselle paikalleen oletettavasti juuri Kuninkaankartaston tekovaiheessa. 1600-luvulla Pietilää piti Skytten suku, minkä vuoksi tilaa nimitettiin myös Kyttäläksi. Pietilästä pääsi suoraan Pöyhölään, jonka kaikki talot sijaitsivat Sivénin itäpuolella Narvajoen varrella. Penttilän ja Pöyhölän välissä on Helkalan mäki. Paikalla oli mökki vielä 1900-luvun alussa, mutta nimi viittaisi myös siihen, että mäellä on aikoinaan poltettu Helkavalkeita.

Salospohjassa oli kaksi taloa, Ylinen ja Alinen. Kuralan kymmenen taloa sijaitsivat nykyisen Vadénin ympärillä ajan tavan mukaan tiiviinä ryhmänä. Kylää sanottiin myös Juhannuskyläksi. Lähistöllä oli lisäksi pienemmät Niemenkylä, Hiirenoja ja Ojoinen. Niemenkylän Söyrinki oli 1600-luvulla jahtivouti. Pöysärillä sijaitsi kestikievari sekä 1700-luvun alussa että Narvan Leiposen jälkeen. Myös Salospohjassa oli 1700-luvulla kievari. Warelius tiesi 1853 Kuralan kievarin.

Narvasta itään Hyvätin kohdalla sijaitsi Kostiala (Ala- ja Yli- Mäkelä) ja rannassa Kippari, jonka isäntä Yrjö Jaakonpoika oli 1600-luvulla siltavouti. Kippari siirtyi myöhemmin lahden toiselle puolelle. Kostialassa on ollut Salavalkama ja Alho-laivan kotisatama. 1970-luvulle asti Kostialan ranta toimi Nokia Oy:n uittosatamana. Vieressä sijaitseva Kostialansaari on nyt uimapaikka.

---

Siirry:	Paluu alkusivulle	Edelliseen osaan	Seuraavaan osaan