Siirry: Paluu alkusivulle Edelliseen osaan Seuraavaan osaan

Nykyinen Narva

Väestökato...
Uudenajan Markkinat...
Museo...
Palvelukeskus...

1950-luvun loppu ja 1960-luvun alku oli Narvan niin kuin yleensä maaseudun väestökadon aikaa. Ympäröivät kaupungit vetivät nuorison töihin virastoihin, tehtaisiin ja liike-elämään. Maatalous tuli toimeen yhä vähemmällä työvoimalla, mutta uusia työpaikkoja ei syntynyt paikkakunnalle. Vain voimakkaat vaikutteet saattoivat palauttaa luottamusta maaseutukylään.

Narvan "Tähti"-Nuorisoseura herätti 1965 Narvan Markkinat uudestaan eloon 5 vuoden välein tapahtuvaksi mittavaksi kotiseutujuhlaksi, jonka yhtenä tarkoituksena oli saada varoja kotiseutumuseon perustamiseen ja ylläpitoon. Ajatuksen uuden ajan Narvan Markkinoista esitti Eila Jakovuori 1964. Muista alkuunpanijoista mainittakoon Sylvia Mäkelä, Rainer Pallas ja Risto Nopola. Ensimmäiset markkinat onnistuivat yli odotusten. Tapahtumapaikkana oli Narvan urheilukenttä, jolla oli 1930-luvulla pidetty mm. suuri maatalousnäyttely.

Narva Big Band Narvan Markkinoilla 1975

Museohanketta oli käynnistetty jo 1955-1959. Toisille markkinoille (1970) saatiin markkinatuloilla kotiseutumuseo, Laukon suurimman torpan Svartmarkin asuinrakennus (1870). Museo kuvaa 1800-luvun lopun maatilan ja torpan elämää. Esineistö on saatu pääosin lahjoituksina vesilahtelaisista taloista.

Museo

Narvajoen ylittää kaksi siltaa. Tämä rakennettiin 1920-luvulla

Kun museo 1969-70 valmistui Tuulikalliolle, Narvan koulun taakse, paikan oletettiin olevan lopullinen. Terveysasema ajoi rakennuksen kuitenkin pois. Uudeksi paikaksi saatiin 1982 Toukarin tien varressa sijaitseva Narvan jakokunnan omistama Vilkinaron alue, jossa aikoinaan toimi suojeluskunnan ampumarata. Uudelle paikalle on rakennettu lisäksi riihi ja hevoskierto. Myös Narvan Markkinat jouduttiin 1985 siirtämään museon perässä uudelle alueelle.

Narvan Markkinoilla markkinamyynti on ollut aina keskeistä, mutta sen ohessa on ollut lukuisia erilaisia kulttuuri- ja huvitilaisuuksia. Historiallinen kulkue, joka roolihahmojen ja monenlaisten apuvälineiden muodossa esittää Vesilahden pitkää ja rikasta historiaa, on saanut erityisen suosion. Taide-esityksistä ovat vastanneet niin oman kylän väki kuin valtakunnan huiputkin. Sukulaiset ja tuttavat ovat myös voineet tavata toisiaan, mikä monelle onkin yksi tärkeimmistä Markkinoille tulemisen syistä. Uudempien markkinoiden erikoisuutena on ollut lisäksi aito tervahauta ja monenlaiset työnäytökset. Keskittyminen liikekeskuksiin on vähentänyt myös Narvan kylän palveluja, mutta kylästä löytyy edelleen kauppaa, rautakauppa, lahjatavarakauppa, ravintola, apteekki, parturi, käsityökeskus, koulu, terveysasema, paloasema, seuratalo, urheilukenttä, linja-autotallit jne. Harrastustoiminnassa etenkin näytteleminen, urheilu, liikunta ja musiikki (Narvan Soittokunta, Narva Big Band) ovat olleet keskeisiä.


Siirry: Paluu alkusivulle Edelliseen osaan Seuraavaan osaan