Reijo Korhonen:
TALKOILLA KOTIJÄRVI KUNTOON
[Perustoiminto - Tuotanto]
[Perustoiminto - Kulutus]
[Ravinteet]
[Rehevöityminen]
[Jäteveden puhdistus]
[Kunnostus]
[Johtoajatus]
[Talkoot Palhossa]
[Toivomus]
Kotijärvemme kohtalonkysymys tänään ja pitkälle tulevaisuuteen on
rehevöityminen. Jotta tätä pahaenteiseltä kuulostavaa tapahtumasarjaa voisi
ymmärtää ja torjua, on välttämätöntä tuntea
pääpiirtein tavalliset vedessä tapahtuvat perusilmiöt.
Perustoiminnot
Tuotanto
Vedessä elävät kasvi- ja eläinkunnan jäsenet voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen
pääryhmään, tuottajiin ja kuluttajiin. Tuottajat valmistavat uutta eloperäistä eli orgaanista ainesta
yhteyttämällä auringonvalon avulla hiilidioksidia ja vettä. Ne ovat pääasiallisesti lehtivihreällisiä
kasvikunnan edustajia, ja niiden yhteyttämiskyvyn edellytys on, että saatavilla on myös riittävä
määrä kasviravinteita auringonvalon lisäksi. Tuottajien toiminnan sivutuotteena syntyy happea.
Kulutus
Kuluttajat puolestaan syövät ja hajottavat eloperäistä ainetta omien elontoimintojensa tarpeisiin.
Kuluttajiin kuuluu veden eläinten lisäksi valtavat määrät bakteereita ja muita mikroskooppisia
eliöitä. Kun ne "polttavat" orgaanista ainetta, syntyy jälleen alkutekijöitä: vettä, hiilidioksidia ja
kasviravinteita; samalla ne kuluttavat happea.
Ravinteet
Ravinteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ei-eloperäisiä eli epäorgaanisia aineita, joiden pitoisuus vedessä
suoranaisesti vaikuttaa tuotannon suuruuteen: ne kiihdyttävät
vesistön omaa orgaanisenaineen tuotantoa. Vesissä samoin
kuin pellossakin suurin merkitys on fosforilla ja typellä.
Ravinteita tulee järviimme jokia, puroja ja ojia pitkin valuvien jätevesien mukana ja maaperän luontaisen huuhtoutumisen kautta
tonneittain joka päivä
Rehevöityminen
Tuotannon kiihtyminen vesistössä merkitsee väistämättä sen rehevöitymistä.
Jonkin asteista pitkällä aikavälillä tapahtuvaa rehevöitymistä voidaan toki pitää normaalina järven
vanhenemisilmiönä, mutta ihminen voi toiminnallaan jouduttaa tapahtumaa tuhansilla vuosilla.
Vanajaveden - Pyhäjärven alueen maaperän viljavuus on jo sinänsä omiaan kohottamaan
lähivesiemme luontaisen rehevyystason suhteellisen korkealle.
Järven nopea rehevöityminen ilmenee käytännössä mm. rantakasvillisuuden määrän
lisääntymisenä ja uusien kasvilajien ilmestymisenä, leväsamennuksen lisääntymisenä
ja leväkukintoina, arvokalojen katoamisena, kalanpyydysten ja rantakivien limoittumisena sekä
rannan hajuna ja löyhkänä. Kun suuri kasvimassa syksyllä kuolee ja alkaa hajotessaan kuluttaa
veden happivaroja saattaa talvinen happikato olla julmaa todellisuutta. Ylirehevöitynyt järvi tukehtuu omaan tuotantoonsa.
Jäteveden
puhdistus
Viemäröidyn asutuksen ja teollisuuden
jätevesien puhdistaminen on epäilemättä
ensisijainen vesiensuojelutoimenpide. Sitä koskevat
hallinnolliset ratkaisut tavallinen ranta-asukas kuitenkin kokee
melko etäisiksi.
Kunnostus
Enemmän omikseen hän tuntee ne itse vesistöön kohdistuvat konkreettiset toimenpiteet, joita on
ruvettu sanomaan järven kunnostustöiksi.
Johtoajatus
Yksi näistä kunnostavista toimenpiteistä on rannan umpeenkasvun estäminen korkeampien vesikasvien niitolla. Sen perimmäisenä
tarkoituksena on poistaa vedestä näiden ns. suurkasvien kasvukauden tuotto ja siten estää tämän massan sisältämien
ravinteiden ja happeakuluttavan orgaanisen aineen palautuminen
takaisin veteen, ts. katkaista ravinteiden kiertokulku
tältä osin.
Talkoot Palhossa
Juuri tämä on johtoajatuksena myös sillä talkooporukalla, joka viime kesänä aloitti kotijärvensä
kunnostamisen Vesilahden Palhossa. Pyrkimyksenä saada aikaan suurin ravinteiden poistuma työpanokseen nähden.
Toimenpiteet on tähän tultaessa kohdistettu järviruoŽon ja järvikortteen kasvustoihin. Ne niitetään
moottoriveneeseen asennetulla niittokoneella ja kaadettu luoko kerätään pois vedestä.
Matalammasta vedestä, missä niittovene ei kulje, kasvimassan irrottamiseen ja rantauttamiseen käytetään omatekoisia
"superharavia", joita hinataan vinsseillä traktorivoimaa
käyttäen. Niitetty ja irtirevitty kasvimassa
kompostoidaan ja käytetään myöhemmin
maanparannusaineeksi.
Toivomus
Kotijärvemme Pyhäjärvi on laajan Kokemäenjoen vesistön sydämessä, sen keskusjärvi. Jokainen
ymmärtää, miten vähän yhden talkooporukan ponnistelut vaikuttavat vesistökokonaisuuden tilaan.
Saasteet ja ravinteet eivät noudata pitäjien ja jakokuntien rajoja. Toivomme, että Palhossa
virinneen talkoohengen kävisi samoin: levittyisi kaikille rannoille, missä vesiluonto nähdään
suojelemisen arvoiseksi.
Historia todistaa, että sumeilematta käsiksikäyvä aitosuomalainen talkoohenki on ennenkin johtanut
laajamittaisten hankkeiden onnistumiseen.
[Vesilahti]
[Klaus Kurjen tie]