Ruonanlahti

Palholaiset kunnostavat kotijärveä

[Biologinen perusta] [Vetoomus] [Palhon malli] [Tekniikka] [Viranomaisen kanta]
[Toimia Nokialla] [Pyhäjärvi kuntoon]

Huoli järven tilasta

Yli 30 Palhon kylän asukasta kokoontui elokuun 3 päivänä Pentti Räikän aloitteesta pohtimaan kylän umpeenkasvaneiden lahtien tilaa.

Kylän vakinaisten asukkaiden ja kesäasukkaiden yksimielinen kanta oli: Tarttis tehdä jotain. Kaikki olivat myös valmiit talkootyöhön asian hoitamiseksi kuntoon.
Talkoisiin ryhtynyt väki kahvitauolla.
Pentti Räikkä ja Pauli Lehtinen kuvassa keskellä.
Kylän aikaisempia vaiheita tuntevat tietävät, että nyt kasvillisuuden peittämillä paikoilla kelluivat pikkupoikien ongenkohot ja karja laidunsi rantaniityillä ja piti omalta osaltaan huolen siitä, että vesikasvillisuuskin pysyi kohtuullisena.

 Riihilahdesta nostettu kasvimassa haisee ja on ikävän näköistä mustaa mössöä.
Kasvillisuuden seasta kuplii kaasua, jonka hajua ei hyvällä tahdollakaan voi luonnehtia miellyttäväksi.
Linnut ovat siirtäneet pesänsä kauemmas rannasta kaislikkoalueelle, joka ei vielä ole kasvanut umpeen pohjasta pintaan.

Talonpoikais- ja kesäasukasjärjellä - Ei syytellä ketään:

Elintason kasvuvaatimukset vaativat maataloudelta tehokasta tuotantoa ja nopeaa koneellistumista. Lannoitusta oli lisättävä ja viljelypinta-alaa lisättävä. Kaikki toimivat parhaan tietämyksensä ja kykyjensä mukaan. Kukaan vain ei aavistanut lopputulosta - ravinteiden tuomaa liikakasvua.

Miksi liikakasvua kannattaa rajoittaa?
Veden ravinteiden lisääntyminen rehevöittää matalia lahtia koska kasvu ravinteikkaassa vedessä on kiihkeää eikä sellaista luonnollista liikakasvun poistumista enää ole, minkä karja rantaniityillä laiduntaessaan aikaisemmin hoiti.

Ravinteiden päästöt vähenevät yhteiskunnan toimien kuten vedenpuhdistuksen ja lainsädännön vaikutuksesta vasta pitkällä aikavälillä.

Jos talkoohenkeä riittää ja kun raivausta tehdään muutaman vuoden ajan, liikakasvu lakkaa ja lahdet tervehtyvät.

Tapio Ruotsila oli jo rakentanut veneen keulaan kiinnitettävän niittokoneen, jota käyttää koneeseen kiinnitetty perämoottori. Samalla toinen tuuppari kuljettaa venettä eteenpäin.

Pauli Lehtinen, Pentti Nytorp ja Veli-Matti Ryönä ryhtyivät hahmottelemaan työvälinettä, jolla kasvillisuutta voitaisiin poistaa ja päästää raikas vesi virtaamaan niin mataliin paikkoihin, mihin Ruotsilan koneella ei olisi asiaa.

...syntyi traktoriharava, "Superharava":
Runsaan metrin levyinen harava, jonka rautapiikit painuvat kasvillisuuden sekaan n 40 cm:n syvyyteen ja varren paikalla vaijeri. Vaijerin toinen pää traktorin juontovinssissä. Pari riskiä miestä kantamaan harava puhdistettavaan paikkaan ja vinssi käyntiin.....

[Vesilahti] [Klaus Kurjen tie]

[Last modified November 6 1997]