VESILAHDEN KUNTA

Puhelin:  03 56527500, Fax 03 56527501, Osoite: Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti
Sähköposti: vesilahdenkunta@vesilahti.fi
Sosiaalinen media: www.facebook.com/vesilahdenkunta

Vesilahden kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Hämeen ja Satakunnan rajalla, Pirkanmaan maakunnan lounaisosassa ja Tampereen seutukunnassa. Aluetta on ihminen asustanut yhtäjaksoisesti siitä lähtien, kun jääkausi paljasti maan merestä. Vesilahti tunnetaan sekä mahtavasta historiastaan että aidon maaseutukulttuurinsa tuotteista. Kunta on siitä harvinainen maaseutukunta, että sen asukasmäärä kasvaa jatkuvasti; se on nyt jo yli 4500 ja siitä määrästä neljännes on alle 14-vuotiaita! Kunta on siis hyvä paikka mm. lapsille - Kirkonkylässä ja Ylämäellä on uudet päiväkodit ja Narvaan valmistuu jouluksi 2015.
Tarkemmat ja ajankohtaisimmat perustiedot Vesilahden kunnasta saat Vesilahden kunnan omilta sivuilta

Millaista Vesilahdessa on asua?

Vesilahti sijaitsee keskellä Etelä-Pirkanmaan kaupunkeja; ympärillä ovat Tampere, Nokia, Vammala, Huittinen, Toijala ja Valkeakoski. Työmatkat ovat lyhyitä, asuminen viihtyisää ja kustannuksiltaan huokeaa. Palveluja on aivan riittämiin. Myös tekemistä ja harrastamista löytyy. Ei tule ahtaan paikan kammoa, silti ystäviä on huutomatkan päässä.

Vesilahdessa on siis hyvä asua!

Ihminen tarvitsee ympärilleen aidon luonnon! Talvella puhtaan valkeat hanget ja sadat latukilometrit hemmottelevat ulkoilijaa. Hyvätasoisilla ja aistikkaiksi suunnitelluilla laduilla kuntaan on helppo tutustua. Kesällä taas kumpuilevat pellot, juhlavanvihreät kuusimetsät ja niistä kohoavat kallioalueet tekevät maisemasta ainutlaatuisen persoonallisen. Järviä - pieniä ja suuria - Vesilahdessa on yli 50 kpl! Oletettavasti juuri järvien rikkaus eksoottisine maisemineen ovat vetäneet asukkaita puoleensa. Pyhäjärvi lahtineen, salmineen ja niemineen on parhaimmillaan soutuveneilijöille, purjeveneilijälle järvi on haaste ja tehoveneellä Tampereelle pyyhältää alle puolessa tunnissa. Kalastajalle, sienestäjälle tai muuten vain luonnossa liikkujille kohteet eivät lopu aivan heti.

Vesilahti asuinkunnaksi!

Vesilahden väkiluku on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien. Kunta on Pirkanmaan muuttovoittokuntien kärjessä! Kasvu on tapahtunut niin, että maaseutuasumisen viihtyvyys on voitu säilyttää. Jokaiselle on löytynyt sopiva kolkka; joku haluaa tiiviimpää asumista kirkonkylän, Narvan tai Valkkisten kylistä, joku väljempää Rämsööstä, Krääkkiöstä, Onkemäeltä, Laukosta tai Palhosta.

Tontteja Vesilahdesta löytyy riittävästi hyvinkin huokeaan hintaan. Kunnan virkailijat esittelevät mielellään erilaisia vaihtoehtoja eri puolilta kuntaa - kysyjän toiveiden mukaisesti. Aluksi kannattaa kurkistaa kunnan teknisen toimen sivuille. Sieltä löytyvät tontteihin, rakentamiseen ja asumiseen liittyvät perustiedot. Ja jos hiukankin kiinnostaa niin soitto kunnan numeroon 03 56527500

Yläaste Nykyihminen on luonnollisesti kiinnostunut myös siitä, mitä palveluja asuinympäristö tarjoaa jokapäiväiseen elämiseen. Vesilahdessa on jo omasta takaa normaalin kunnan koko palvelutarjonta. Ala-asteita on kuusi, joista useimpia on viime vuosina uudistettu laajoillakin rakennusprojekteilla. Uusi, viihtyisä ja ajanmukainen Vesilahden Yläaste on erikoistunut tietotekniikkaan ja kansainvälisyyteen. Ostospaikkoja tai ammattipalveluja ei myöskään tarvitse hakea kovin kaukaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat päiväkodit, terveyskeskus, terveysasema, neuvolat, vanhainkoti jne.

Kulttuuripitäjä

Vesilahti kuuluu Kokemäenjokivarren ylämaastoon, joka on ollut yhtäjaksoisesti asuttua n. 7000 vuotta. Pitäjän väestö on tässä ajassa tehnyt mittavan määrän kulttuurijälkiä, joihin voi tutustua mm. Klaus Kurjen tien matkailureitin varrella. Museoihin on talletettu suuri määrä vesilahtelaistuotteita, arvokkaimmat vesilahtelaistuotteet ovat tosin Kansallismuseossa ja maakuntamuseoissa. Vesilahden omissa museoissa on lähinnä talonpoikaisyhteiskunnan loppuajan esineistöä. Osa esineistä on nähtävissä myös Internetissä, Vesilahden kotiseutumuseon kuvastossa. Osaan voi tutustua Vesilahtea käsittelevien kirjojen avulla. Muinoin väkirikkaan Vesilahden yhdestä vaiheesta kertoo myös pitäjän viimeisen huutolaispojan muistoksi istutettu Jalmarin mänty.

Vesilahtelaiset ovat olleet kuuluisia mm. käsityötaidoistaan, mitä osoittaa oikealla oleva uusi ryijypenkkikin. Monet Suomen vanhimmista ryijyistä ovat Vesilahdesta! Lisätietoja alueen käsityöperinteestä saa Vesilahden käsityökeskuksesta. Vesilahdessa harrastetaan myös aktiivista ja korkeatasoista näyttämötoimintaa (Vesilahden nuorisoseura ja Rämsöön kyläkerho) ja puhallinmusiikkia (Narvan Soittokunta).

Erilaiset tapahtumat kuuluvat vesilahtelaiseen arkeen ympäri vuoden. Vasemmalla kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola esittelevät kirjojaan (Heinähattu ja Vilttitossu, Risto Räppääjä jne.) Vesilahden Venetsialaisissa Yrittäjätalon pihamaalla 30.8.2003. Useat kirjoista ovat syntyneet Vesilahdessa. 

Raudankovaa kulttuuria edustaa Rämsöön kyläyhdistyksen ja rämsööläisten koneidentaitajien jokavuotinen suurtapahtuma Kowan Teknolokian Päivät. Kaikki vanhoista koneista kiinnostuneet ovat joka vuosi Rämsöössä touko-kesäkuun vaihteessa. Nähtävänä on suuri määrä toiminnassa olevia moottoreita ja työkoneita. Monet näistä koneista ovat nykyään jo todellisia harvinaisuuksia.

Viiden vuoden välein Narvassa järjestetään Narvan Markkinat -niminen kotiseutujuhla (seur. 2005). Tapahtuma juontaa historian hämäriin, jolloin Narva oli tunnettu kauppapaikka. Muistona1600-1700-luvun markkinamatkoista on vielä Vammalasta Vesilahteen suuntautuvan tien nimenä Narvantie tai Narvanmatkantie. Nykyajan Narvan Markkinoilla on monenlaista kulttuuria, viihdettä, huvia, nähtävää, ostettavaa koko perheelle.

Viime vuosina on löydetty uudelleen myös vanha laivareitti Tampereelta Alhonselälle.  Tampereen Laukontori muuten on saanut nimensä Vesilahden Laukon kartanon omistaman Laukko-laivan mukaan. Tuhannet kesäasukkaat liplattelevat veneillään Vesilahden kymmenillä mökkijärvillä tyytyväisinä - ellei sitten sää tee kiusaa.

Myös matkailijat ovat löytäneet Vesilahteen. Maatilalomailu on mahdollista eri puolilla kuntaa; on vuokramökkejä, ruokailua jne. Ympärillä on aito maaseutuluonto - peuran voi nähdä hyvinkin helposti.

 

Historiallisten tapahtumien pitäjä

Esihistorian tapahtumista Suomessa ei ole yksiselitteisiä lähteitä. Vesilahden sadat esihistorialliset muinaismuistot tosin antavat viitteitä voimallisesta kulttuurista. Tarinat pakanapäällikkö Kirmukarmusta, Matti Kurjesta, Kaakilan uljaasta Urtista ja Hunnun Herrasta tuskin olisivat säilyneet, ellei tarinoiden taustalla olisi ollut aikoinaan merkittäviä tapahtumia. Kalevalainen muinaisrunous kertonee myös näihin aikoihin ja näihin alueisiin liittyvästä elämänmenosta.  

1900-luvun alussa Laukko tuli maankuuluksi Standertskjöld- Nordenstamien aikana torpparilakoista ja -häädöistä. 1980-1990-luvuilla Lagerstamien omistama kartano on saanut mainetta loistavasti menestyneillä ravihevosilla.

 Kurkien Laukko on saanut mainetta niin hyvässä kuin pahassakin varhaishistoriasta lähtien. Kartanon ympäristö on ensinnäkin rikas viikinkiaikainen löytöalue.

Suomen kuuluisin kansanballadi, kalevalanmittainen Elinan surmaruno kertoo Laukon mahtavimpiin kuuluneen Kurjen, Klaus Kurjen edesottamuksista 1400-luvun lopulta. Kantelettaressa julkaistu runo on kiistatta sepitetty Vesilahdessa. Runo on saanut aikaan suoranaisen tutkimusten ryöpyn; mutta kertooko Elinan surmaruno tositapahtumista?

Muistettakoon myös Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki, hovioikeuden presidentti Juho Kurki, nuijasotaupseeri Akseli Kurki, Laukon laajentaja Gabriel Kurki sekä Törngrenit ja Elias Lönnrot.

Laukon kartanolla on kaiken lisäksi ollut vuosisatojen aikana suuri merkitys muulle Vesilahdelle. Monet uudistukset kulkeutuivat kartanon kautta pitäjän muihin kolkkiin.

Vuonna 2016 Laukko täyttää 600 vuotta, sillä ensimmäinen kirjallinen maininta Laukosta on vuodelta 1416. Laukko avautuu kartanomatkailukeskukseksi - katso tarkemmin!

Vesilahden Seurakunta tunnetaan asiakirjoissa vuodelta 1346, mutta tutkijoiden mukaan Pietarille ja Paavalille omistettu seurakunta on paljon vanhempi. Vesilahden historia on Pirkanmaan emäpitäjän historiaa. Siihen voi tutustua lukemalla esim. Kirsti Arajärven Vesilahden historian (1950, 1985) tai Vesilahden juhlakirjan Vesilahti 1346-1996 (toim. Helena Honka-Hallila, 1996). Juhlavuoden muita kirjajulkaisuja olivat vesilahtelaisten kaskujen kokoelma "Vesilahti veistelee", sodissa katuneiden muistokirja sekä Wesilahti-Seuran ja kunnan julkaisema "Aiwan kowa tapaus". Kirjoja on saatavana Vesilahden kunnanvirastosta. Puh 03 56527500

Ennen oli tapana sanoa "Kolme on suurta Vesilahdessa ..." Katsohan mitä ne olivat!

Internetissä on myös useita Vesilahteen liittyviä sivuja.

Klaus Kurki Teksti ja kuvat: Yrjö Punkari