Kirjoitin tämän vuoden Lempäälän Jouluun artikkelin Lempäälän kirkkomaan aidasta, tarkemmin sanottuna hautausmaan ympärillä olevan muurin kivistä. Sitkeä perimätieto kertoo, että kirkkomaan aitaan on käytetty kiviä Rikalan kanavatyömaalta. Niitä kuulemma riitti myös Kuokkalankosken sillan pilariin. Asian selvittämiseksi tutkin Rikalan kanavatyömaan asiakirjoja sekä Helsingissä että Tukholmassa.
Kivistä tuli selville kaikenlaista mielenkiintoista, mutta jännittävintä oli silti huomata, että kanavatyömaa oli huomattavan ihmisjoukon kohtauspaikka. Työhön ja sen loppuselvittelyyn oli kytköksissä ihmisiä yhteiskunnan kaikista kerroksista. Ylimpänä oli kanavasuunnitelmat hyväksynyt kuningas Kustaa III, ja vielä hänen poikansa Kustaa IV Adolf ehti olla osallisena hankkeen loppuvaiheissa. Kumpikaan ei tosin tainnut käynyt Rikalassa, mutta sen sijaan paikan päällä vilisi aatelisupseereja, virkamiehiä, insinöörejä, käsityöläisiä, ruotusotamiehiä, pappeja, isäntiä, renkejä. Naisia ei nimeltä mainita, mutta he olivat silti tiiviisti mukana, esimerkiksi muonittajina, ja vaikkapa terveyslähteen käyttäjinä.
Kanavatyöstä on kirjoitettu Mattilan kyläkirjassa, joten tässä ei tarvitse rautalankaa vääntää, vaan voimme suoraan siirtyä tutustumaan paikalla työskennelleisiin ja käyneisiin ihmisiin. Asiassa on vielä paljon tutkittavaa, tässä vain ensitietoja.
|
Pomot
Työn ylin valvoja ja pääsuunnittelija oli Eric af Wetterstedt, Suomen maanmittauskonttorin johtaja, aateloitu vuonna 1772. Hän esitteli suunnitelmat ja sulun piirustukset kuninkaalle ja myös vastasi viimekädessä hankkeen loppuselvittelyistä. Hän oleskeli todennäköisesti suunnitteluvaiheessa Lempäälässä ja tuli tutuksi paikallisten säätyläisten kanssa. af Wetterstedt kuitenkin siirtyi 1777 Tukholmaan koko valtakunnan maanmittauskonttorin johtajaksi. Sen jälkeen hän ei ilmeisesti paikalla juuri käynyt, pyöritteli kyllä papereita ja hyväksyi laskuja.
Paikalla töitä johti David Widén, jota voisi tituleerata insinööriksi. Kun työt päättyivät Kustaan sotaan 1788, Widén siirtyi lääninhallituksen virkamieheksi Vaasaan.
Ruotuväen miehet kanavaa kaivamassa
Lapiohommia tekivät ruotusotamiehet, joita komentaneista upseereista tiedetään Adolf Fahlstedt ja Anders Gyllenbögel. Jälkimmäinen oli paikallisia, sillä hänen isänsä omisti Peurauden tilan. Fahlstedt kuoli kapteenina 1789, mutta en ole saanut selville missä olosuhteissa. Anders Gyllenbögel (1770-1852) teki pitkän sotilasuran, jonka kohokohta oli Suomen sodassa 1808-09. Runeberg mainitsee hänet runossa Döbeln Juuttaalla. Ruotusotamiehiä oli kaivuhommissa ainakin Porin rykmentistä. Heidän nimiään voisi saada esille tutkimalla sotaväen rullia, mutta sitä en ehtinyt tätä varten tehdä. Töissä olleita vesilahtelaisia miehiä voi tulla mainituksi Ritva Puron kirjassa ”Turhan sodan sankarit. Vesilahtelaiset Kustaan sodassa” (2012). Komppaniaan kuului ruotusotilaita myös Lempäälästä.
Ammattimiehiä
Kanavatyömaan tarkempia tilitietoja työntekijälistoineen on jäljellä pääasiassa vuosilta 1787-88.
Vakituisia työntekijöitä olivat käsityöläiset eli seppä, rakennusmestari ja kivenhakkaaja.
Puutöitä teki ja johti Eric Dahlström, jota tituleerattiin rakennusmestariksi tai puuseppämestariksi. Hiski-tietokannasta selviää, että hänen vaimonsa oli Maria Matintytär. Rikalassa olon aikana perheeseen syntyi tytär. Vuonna 1789 syntyi toinen tytär, mutta silloin perhe asui Vaihmalassa.
Kivenhakkaajana oli Petter Dahlström. Hän asui kanavatyömaan aikana Rikalassa, jolloin Hiski-tietokannan mukaan perheeseen syntyi ainakin neljä lasta vuosina 1780-87. Petterin vaimon nimi oli Margareta Fröberg. Viimeisen lapsen syntymän aikaan perheen asuinpaikaksi on merkitty Rikalan Köykkä.
En ole vielä selvillä siitä, olivatko Dahlströmit sukua keskenään.
Pisimpään kanavatyömaalla lienee työskennellyt seppä Gabriel Ojkolin (Oikolin, Ojkelin). Rakennustöiden päätyttyä hän sai jäädä asumaan muutamaksi vuodeksi työmaata varten rakennettuun taloon tehtävänään vahtia työmaata. |
Isäntiä, renkejä, ruotusotamiehiä
Ammattimaisten käsityöläisten lisäksi työmaalla työskenteli vaihteleva joukko nimeltä mainittua aputyövoimaa. Heitä oli enimmillään lähes parikymmentä. Alla on kuva huhtikuun 1788 palkkaa saaneiden työntekijöiden listasta.
Siellä mainitaan paikallisista taloista tulleita miehiä, kuten Eric Köykä, Simon Rongio ja Uotila. Simon ja Eric olivat ilmeisesti isä ja poika. Eric oli aviossa Köykän talon omistaneen Sven Hyllgrenin tyttären Stina Lotan kanssa. Mukana on myös sellaisia nimiä, joita tuohon aikaan saatettiin antaa ruotusotilaille, esim. Kanon, Rumor, Fast ja Klen. Nimi Appelqvist kuului kylässä eläneelle korpraalille. Köykän mailla on vieläkin niitty, jota kutsutaan Appelqvistiksi. Sitten on nimiä, joita pitäisi tutkia tarkemmin, kuten Michael Michson (Michelson), Matts ja Joh. Parda (Parta?), Hindric Dahl, Hacklin, Ångfält, Solberg ja Lundbeck.
|
Huutokauppa
Vuonna 1799 Suomen vesirakentamisen ohjiin tarttui uusi viranomainen, Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta, johon kuului jäseninä Suomen historian tunnettuja henkilöitä, kuten professori Henrik Gabriel Porthan ja maaherra Olof Wibelius. Johtokunta ei kuitenkaan pyrkinyt jatkamaan Rikalan kanavahanketta, vaan keskittyi muihin kohteisiin. Mutta Rikalassa oli paljon tarvikkeita ja räytyviä rakennuksia, mitä niille tehtäisiin? Kaikesta oli tarkka tieto työmaan inventaarioissa, joihin oli vakuudeksi puumerkkinsä raapustanut myös hulauslainen lautamies Tuomas Tuomaanpoika (Thomas Thomasson) Sipilä.
Kuninkaan luvalla järjestettiin maaliskuussa 1803 huutokauppa, jossa meklarin, nimismies Grönlundin vasaran alle joutuivat rakennukset ja sellaiset välineet ja tarvikkeet, joilla ei ollut käyttöä muilla kanavatyömailla.
Käyttö- ja siirtokelpoisten tavaroiden pakkauksessa ja kuljetuksessa tarvittiin taas paikallista työvoimaa. Rikalan seppä Henrik Johaninpoika valmisti pakkilaatikoita. Samaa työtä tekivät talonpoika Anders Ronkiosta ja sotilas Gabriel Appelqvist, joka lisäksi avusti pakkauksessa. Ronkion talon poika Johan Simoninpoika kuljetti tavaroita hevosella. Anders Uotilasta, Matts Tipalta ja renki Mårten Johaninpoika olivat samoissa hommissa. Yhden työpäivän teki myös talonpoika Eric Köykkä.
Rikalassa oli auksuunipäivänä vilskettä! Huutokaupasta tehdyssä pöytäkirjassa ovat rinnakkain Lempäälän ja Vesilahden ylhäiset ja alhaiset, upseereita, aatelismiehiä, pappeja, talollisia, käsityöläisiä. Myös oman kylän miehet käyttivät tilaisuutta hyväksi ja huusivat tarpeellista tavaraa. Uotilan isäntä sai kuusihirsiä, Köykän Eric taas 200 kappaletta tiiliä.
Korpraali Appelqvist puolestaan sai kuudellatoista killingillä pöydän. Saman tavaran huusivat myös Perälän Siukon isäntä ja naapurikylän lautamies Hyrkäs. Uotilaan meni viisi kappaletta hiilihäkkejä, Rikalan sepälle rautaromua. Kersantti Nils Abraham Widbohm huusi pienen sivurakennuksen. Hänkin oli kyläläisiä, sillä hänen vaimonsa oli Maria Charlotta Hyllegren Köykän talosta, ja perhe asui Rikalassa, tosin välillä myös Putkistossa.
Huutokaupan jälkeen paikalle jäi vain aika kasa valmiiksi hakattuja erimuotoisia kiviä ja nekin kuljetettiin 1800-luvun aikana pois. Osa päätyi kirkkomaan aitaan. Sen jälkeen olikin kanava-aihiolla hiljaista aina tälle vuosituhannelle saakka. Toivotaan, että tällä kerralla saadaan valmista.
|
Rikalan kanavan
historian
henkilöitä
Kustaa III
Johtoporukkaa
Eric Wetterstedt, Suomen maanmittauskonttorin johtaja
[insinööri] David Widén
kapteeni Adolf Fahlstedt
kapteeni Anders Gyllenbögel
Viran puolesta
G. Herkepaeus,
Oeconomie Commissari, Länsman
Thomas Thomasson Sipilä,
nämndeman
G. Gyllenbögel, Peurauden isäntä, upseeri (valvoi paikkaa töiden päätyttyä)
“Alihankkija”
C. Hyllgren (järjesti ylijääneiden jauhojen leipomisen 1788)
Käsityöläisiä
Stenhuggaren Petter Dahlström
Timmer Mästarn Eric Dahlström
Smede Gabr. Ojkelin [Oikolin]
Työntekijöitä:
Kanon,
[Korpraali] Appelqvist,
Michael Michson, |
Eric Köykä,
Uotila,
Simon Rongio,
Parda Matts,
Joh. Parda,
Rumor,
Hindric Dahl,
Hacklin,
Ångfält,
Fast,
Solberg,
Klen,
Lundbeck,
Joh. Tajkina,
Eric Juttila,
Matts Köyke,
Hendric Uotila,
Hendric Tippa,
Hendric Benctilä,
Johan Karianen(?)/Harjanen,
Johan Röde/Rödi,
Fredric Parta,
Georg Köppi,
Johan Rikalin,
Rassala Hindric
Ostajia huutokaupassa
Exped. Befal… Juselius
Eric Taricka
Kapten Ingman
Uotila i Alkula
Carl Hackila
Anders Jyrä |
Major[en Carl von] Knorring
Styckjunk. Hake
Aud. Pfalen
Cond. Enehjelm
Marstila(?)
And. Mattsson
Fend[rik?] Bergh
Baron Mellin
Matts Köppi
Magister Mellenius
Häradshöf. Collan
Seiväs ifr. Vesilax
Christer ifr. Hiri
Mölnar Matts
Mottinen
Hand. Ax. Spoof
Pärälä Siuko
Corp. Appelqvist
Länsm. Grönlund
Nämdem. Hyrckäs
Skredd Lundan
Vaimala Jöran
[Hand.] Hyllegren
Nämndem. Ojnas
Uotila
Serg… Widbom
Sipilä i Varasnjemi
Ilus
Rautia Matts
Rikala Smeden
Lipois Nickilä
Matts Mårtenson Hiri
|
Jacob Pöyrä[?]
Bokhåll. Cajalen
Sergeant Backman
Rikala Uotila
Köykä Eric
Matts Jufvala
Joh. Alexandersson
Dragon Mars[?]
Johan Sonna
Eric Kapari
Loppuselvittelyissä
Johan Henrik Grönlund, Länsman
Skallfogden Henrik Skytt ifrån Kuockala
Smeden Henrik Johansson
Bond Sonen Johan Simonson ifr. Rongio
Anders Uotila
Drängen Thomas Johansson
Soldaten Gabriel Appelqvist
Bonden Anders Rongio
Matts Tippa ifr. Rikala
Drängen Mårten Johansson
Bonden Eric Köykä
Brofogden Eric Hakk[?]
Smeden Gabriel Oikolin
Nämndeman Johan Simonson Liuha ifr. Herrala
Henrik Henriksson Ollila ifr. Kuokala |
