Tukiasema sukuhistorian tutkijoille

Sukuhistorian tutkimus on monisäikeistä toimintaa; arkistoja, toisten tutkijoiden töiden etsintää, esitelmiä, tulosten tiedottamista, tekniikan käyttöä jne. Eri puolilla Suomea sukuyhdistykset ovat perustaneet keskipisteikseen sukututkimusseuroja. Vesilahdessa ajatus sukututkimusseurasta syntyi vähitellen muutamien sukuyhdistysten työn ohessa. Lähes päivittäin eri puolilta Suomea tai jopa ulkomailta kysellään tietoja jonkun vesilahtelaisperäisen henkilön olemassaolosta ja historiasta. Jos kysyjällä on onnea, tiedustelut ohjautuvat muutamille vesilahtelaisille historiaharrastajille, parhaimmassa tapauksessa tieto saattaa löytyäkin. Hyvin usein kuitenkin kysely ei kulkeudu oikeaan paikkaan ja vielä useammin vastausta ei löydy, vaikka sellainen olisikin jonkun sukuhistorian tutkijalla.

Vesilahden seudun sukututkimusseuran perustajia 18.3.2001.
Vasemmalta Jorma Ärölä, Seppo Tuomola, Kalevi Sikkinen ja Seppo Hurme. (Kuva Ilmo Poukka)

Vesilahteen perustettiin 18.3.2001 sukututkimusseura, jonka on määrä olla kaikkien sukuhistoriasta kiinnostuneiden tukiasema. Tässä seuran olemassaololle muutamia perusteita:

1. Kun sukuyhdistysten tutkimustoiminta on edennyt riittävän pitkälle, ne ulottautuvat toistensa alueille. Avioliitossa yhdistyy kaksi sukua, jolloin sukuhaarat alkavat olla samalla myös jonkun toisen suvun sukuhaaroja. On hyvä olla instituutio, jonka avulla päällekkäinen työ voitaisiin minimoida.

2. Etenkin aloittavien sukuhistorian tutkijoiden ongelmana on vanhojen dokumenttien puutteet ja tulkinnat. Vesilahden sukututkimusseura toivottavasti voi auttaa jäseniään nimenomaan Vesilahteen liittyvien lähteiden etsinnässä, arvioinnissa ja tulkinnassa

3. Arkistoissa käyntien ja asiakirjamateriaalien tilauksiin liittyviä kustannuksia voi ehkä vähentää sopivalla työnjaolla. Tietyt arkistot tulevat tutuiksi joillekin; asiantuntemuksella asiakirja löytyy paljon nopeammin. Seuran arkistoon on saatava mikrofilmeinä, CD:llä ja kopioina tärkeimmät lähteet.

4. Sukujen väliset liittymäkohdat tarjoavat uusia ja mielenkiintoisia tarkastelukulmia. Erilaiset "poikkisukuiset" tarkastelut saattavat edellyttää useiden sukuyhdistysten tietoja. Tarkastelujen yhteisinä nimittäjinä voivat olla maantieteelliset perusteet, kulttuuritaustaperusteet, ammattiperusteet jne.

5. Etenkin Vesilahdessa on ollut suuri joukko mielenkiintoisia ja merkittäviä sukuja, joiden selvittely tai esittely ei välttämättä kuulu nyt kenellekään. Ulkopuolisten ja kadonneiden sukujen tutkimuksella on yleistä merkitystä ja mielenkiintoa koko historian tutkimukselle.

6. Valtakunnallisesti merkittävien vesilahtelaishenkilöiden historiaa ei toistaiseksi ole kukaan koonnut kattavasti yhteen. Kurkien, Törngrenien ja kirkonvartija Tallgrenin sukujen maine on tunnettua. Merkittäviä henkilöitä löytyy varmasti kaikista suvuista. Kaikki tarvitsevat myös lisätutkimusta.

7. Historiankirjojen usein yksipuolisuuteen asti valtioiden johtajiin keskittyvä kuvaus tarvitsee vastapainokseen todellisen kansan historian ja kansanelämän kuvauksia. "Kansalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta." (J. V. Snellman) Tehtävä lankeaa luonnostaan ihmisten ja sukujen historiaa tutkiville yhteisöille. Sukututkimusseuran tulisi olla henkilöhistoriallista tietoa välittävä yhteisö.

8. Kun sukuyhdistysten tutkimustoiminta on saatettu jonkinlaiseen päätökseensä itse sukulaisuushistorian kohdalla, ilmaantuu kysymys jatkosta. On ehkä tarkasteltava lähemmin yksittäisten henkilöiden elämänhistoriaa, suvun kulttuurihistoriaa, levittäytymishistoriaa, kylän ja paikkakunnan historiaa ja suhdetta muihin alueisiin ja sukuihin. Aihe on jo luonnostaan "poikkisukuinen".

9. Sukuhistoria ei kiinnosta ainoastaan oman suvun jäseniä. Usein naapurisuku saattaa kiinnostaa jopa enemmän. Henkilörekisterilaki vaikeuttaa myös tässä. Sukututkimusseura voisi auttaa yksittäisten sukujen tutkimustulostensa leviämistä laajemmalle kuulija- ja lukijakunnalle esitelmätilaisuuksien, julkaisujen, Internet -sivustojen, sähköpostipalvelujen, arkistojen ja kirjastojen avulla jne.

10. Kaiken globaalistuminen on tekemässä yksittäisistä ihmisistä ja yhdistyksistä voimattomia; apurahojen antajat eivät hekään enää näe pientä. Tieto on kuitenkin tärkeää, ja sen saaminen edellyttää tutkimusta, joka ei ole aina ilmaista. Tulevaisuudessa saattaa sukututkimusseuran kokoinen yhteisö saada helpommin alueellisia avustuksia.

 

Vesilahden seudun sukututkimusseuran perustajia 18.3.2001.
Oikealta: Puheenjohtaja Lasse Pylkki, Matti Hoppu ja Yrjö Punkari.