Wesilahti-Seura ry

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

1. Johtokunta kokoontuu tarvittaessa toimintasuunnitelman mukaisten tehtävien eteenpäinviemiseksi sekä silloin, kun esiintyy joitakin muita ajankohtaisia ratkaistavia ongelmia. Kokouksia ja yhteydenpitoa hallinnon ja jäsenistön välillä pyritään pitämään myös uuden­­laisin, sähköisin viestintämenetelmin.

2. Tiedotus. Yhä laajempiin kokonaisuuksiin muotoutunut - globaalistunut - yhteiskunta tuottaa työssä käyvälle väestölle aiempaa suuremman paineen; asiointi ja työnteko edellyttävät matkoja, ylitöitä, kotitöitä, opiskelua jne. Toisaalta osa väestöstä passivoituu ja irtaantuu muusta yhteiskunnasta. Yhteisöllinen tiedonvaihto on tämän vuoksi vaikeutunut ja yksipuolistunut viime vuosina suhteessa siihen tarpeeseen, jota nopeutunut muutos kansalaisilta edellyttäisi. Väestönosien keskinäistä tiedonvaihtoa on sen vuoksi parannettava. Wesilahti-Seura tulee tekemään aloitteita kansalaisten uusiksi tiedonvaihtoareenoiksi, mahdollisia muotoja ovat mm. julkaisut, keskustelutilaisuudet sekä sähköisen viestinnän eri muodot.
Tuhnunvuori

Näkymä Hinsalan Tuhnunvuorelta.
Tuhnunvuori liittyy hyvin moniin vesilahtelaisiin kansantarinoihin.

3. Kotiseuduntutkimus. Kotiseuduntutkimustoimintaa suoritetaan keräämällä paikkakuntaa koskevaa tietoutta, tekemällä haastattelutyötä sekä rakentamalla arkisto- ja tiedotusjärjestelmiä. Kotiseuduntutkimusta tulee tehdä myös olemassa olevien tavoitteiden ja ongelmien kartoittamiseksi. Yhteiskunnan muuttumisen vuoksi historiallisen tiedon merkitys uuden yhteiskunnan rakennusmateriaalina on kasvanut, mutta historiallisen tietouden saatavuus ei ole kovin hyvä. Uusi tieto ja etenkin markkinoinnin tulva painaa menneen ajan tiedot ja taidot tehokkaasti alleen ikään kuin vähempiarvoisina ja vanhentuneina, etenkin nuorison kohdalla. Vähintäänkin tallennustyön arvoiseksi tehtäväksi onkin muodostumassa tutkimustiedon ja jo tallennetun historiallisen materiaalin merkityksen arviointi, saataville asettaminen ja sen yhteiskunnallinen hyväksikäyttö. Työ edellyttänee esim. keskustelu- ja arviointitilaisuuksia. Kotiseuduntutkimus tarvitsisi myös toimitiloja, mutta toiveet niiden saamiseksi ovat osoittautuneet mahdottomiksi. Sen vuoksi tiloina on käytettävä enenevässä määrin yksityiskoteja.

Hiidennokka

Hiidennokka Alhonlahdella.
Hiidennokasta kaivettiin 1929 kansainvaellus- ja merovingiaikainen hauta. Esineistöä on käytetty mm. Kalevala-korujen mallina.

4. Julkaisutoiminta. Jokaiseen talouteen jaettavan kotiseutulehti Wesipostin julkaisemista yritetään jatkaa sikäli kuin siihen on saatavilla aineistoa, varoja ja lehden toimittajia löytyy. Internet-sivuilla esitellään myös seuran toimintaa ja tuloksia mm. osoitteessa www.narvasoft.fi/ws. Harkittaneen myös puhtaan Internet-lehden julkaisemista osoitteessa www.wesilahti.info.

5. Kylätoiminta. Kylätoiminta on kylänsä asukkaille helpoin ja käyttökelpoisin väline yhteisölliseen vaikuttamiseen. Kylä on edelleen laajin yhteisö, jonka yksilö kykenee kerralla mieltämään. Kylien elinvoimaisuutta, sisäistä viestintää ja yleistä toimivuutta on eri keinoin edesautettava. Wesilahti-Seura perustettiin aikoinaan kylien voimin ja kylien yhteistyöelimeksi. Kun Vesilahden useimmat kylät ovat viime vuosina toimineet hyvin tuloksellisesti, on myös muistettava kylien keskinäinen yhteistyö.

6. Varainhankinta. Yhdistysten varainhankinta vaikeutuu maaseutuolosuhteissa vuosi vuodelta; avustuksia on yhä vaikeampi saada. Ainoaksi menetelmäksi on jäänyt vähäinen liiketaloudellinen toiminta. Wesilahti-Seuran tulokanavia ovat olleet postikortit ja kirjamyynti. Myyntiä jatketaan ja etsitään uusia mahdollisia myytäviä artikkeleita. Myös kaikki uudet avustusmahdollisuudet on tutkittava.

Pirtti Toivolassa

Vesilahdessa oli muutamia vuosikymmeniä sitten vielä lähes 10000 asukasta. Väki kaikkosi kaupunkeihin, mutta on palaamassa takaisin. Pitäjän reunamilta löytyy arvoituksellisia asumattomia mökkejä.

7. Yhteiskunnallinen toiminta. Entisestä muuttotappiokunnasta Vesilahdesta on tullut muuttovoittokunta, mikä on muuttanut alueen jokapäiväisen elämisen muotoja. Niin tavoitteet kuin ongelmatkin ovat ainakin osittain muuttuneet. Valtion ja kuntien toiminnan hiipumisen myötä erilaisten kansalaisjärjestöjen merkitys on ehkä myös nousussa. Vesilahtelaisia tulee sitoa paikalliseen suunnitteluun ja toimintaan aiempaa tehokkaammin mukaan, jotta estettäisiin syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta. Koulujen ja kotien vaikeutunutta kasvatustehtävää tulee myös helpottaa järjestämällä nuorisolle ohjausta kasvussa vastuullisiksi kansalaisiksi. Yhteiskunnallisen ja muun tieteellisen tiedon levittämistä pyritään toteuttamaan mm. esitelmätilaisuuksien, koulutustilaisuuksien, toimintapäivien, sähköisen tiedonvälityksen ja artikkeleiden avulla.

8. Kotiseututapahtumat. Wesilahti-Seura tulee järjestämään vuoden 2003 aikana erilaisia retkiä niin kunnan sisällä kuin kunnan ulkopuolellekin. Perinnekerhotoimintaa jatketaan uusin teemoin.

Laukonselkä on tunnettu erikoisena alueena ties kuinka kauan. Selkää ympäröi mm. muinaismuistoalueiden ketju. Laukonselän ovat tunteneet Z.Topelius, J.L.Runeberg, Elias Lönnrot, J.F.Granlund jne. Hämeen Heimoliitto valitsi alueen muutama vuosi sitten Pirkanmaan kauneimmaksi.

Klaus Kurjen tien teksteistä löytyy mielenkiintoisia retkikohteita!