1. Virolaista perimätietoa.

Teoksesta: Enn Kreem: Saarenmaa ja saarenmaalaiset. Suomentanut Juhani Salokannel. Helsinki1991. s. 84.

Saarenmaan kuuluisan 1200-luvun vapaustaistelijan Suuren Tõllin kuolema. Suuren Tõllin viimeiset sanat.

Ote:

"Tänne minut haudatkaatte, tammet suojatkoot sijaani ja kataja päätäni. Pohjan kuningas pelastakoon minun sukuni. Ennen en nouse kuin havupuu lehtii ja ja lehtipuu kantaa neulasia."

2. Suomalaista kansanrunoutta.

Suomen kansan vanhat Runot I. Vienan läänin runot. I. Kalevalan-aineiset kertovaiset runot. Tosinnot 1-700. Julkaissut A. R. Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 1908.

s. 909. 16. Väinämöisen tuomio
Latvajärven runoalue, 683. Latvajärvi
Lönnrot A II 6, n. 92. - 1834.

Arhippa Perttunen

Poika synty Pohjosesta,
Mies pieni Pimentölästä,
Uro kylmästä kylästä.
Se on poika 3 öissä
Pääsi päälle peittehensä.

Iso kutsu Ilmoriks,
Emo ehto poiaksee,
Sisaret Sotijaloiksi,
Vellet Vennon Joukkioksi,
Muu suku nimettömäksi.

Tuotu Ukko ristimähähän,
Virokannas kastamahan.
Niin ukko sanoiksi virkki:
"Poika suolle vietänehe,
Puulla päähän lyötäneh,
Tangolla tapettanehe."

Niin on poika 3 öinen
Tahto taiten vastoalla:
"Oi sie ukko ulkomainen,
Virokannas karjalainen,
Olet silma suolle viety,
Eikä puulla päähän lyöty,
Eikä tangolla tapettu.
Jos sie olit nuorempana
Koirat kannot kahvoissasi,
Maan valiot maksoisasi,
Niin herjasit heposet,
Juoksuttelit suorajouhet
Suon selällä maan navalla,
Veen on liivan liikkumilla;
Ole silma suolle viety
Eikä puulla päähän lyöty,
Eikä tangolla tapettu."

Sillon ukko lapsen risti
Pohj(ol)an kuninkahakse.
Pohjon poika naitettih,
Kuu-kehimö kihlottih
Metsän mieli tyttäristä,
Karvarinnoista kanoista.
Metsän piika pikkarainen,
Vaimo valkia verinen,
Utu paita, helma hieno,
-----------------------------

 

Takaisin