Permalaiset helavyöt
Teksti: Martti Linna
Permalaiset helavyöt ovat Suomessa Ella Kivikosken mukaan olleet tuontitavaraa Kama-joelta. Siellä helavyöt on kuitenkin löydetty naisten haudoista. Sen sijaan Suomessa permalaisen helavyön osia on löydetty vain miesten haudoista. Helavöitä on myös Keski-Euroopasta. (Kivikoski 1961, 177-178.)
Professori Carl-Fredrick Meinander esitti luennoillaan, että leviämissuunta on Suomesta permalaiselle alueelle eikä päinvastoin. Hän perusteli sitä sillä, että naiset ovat historian saatossa olleet taipuvaisempia käyttämään miesten varusteita kuin miehet naisten. Näin ollen helavyöt olisivat levinneet Keski-Euroopasta Suomeen merovinkiajan alussa ja sieltä permalaiselle alueelle.
Helmer Salmon mukaan "Euran pappilanmäestä ja muualta maastamme päivänvaloon tulleet komeat helavyöt osoittavat, että maamme on ollut kosketuksessa osittain myös kauas sisä-Venäjälle." (Salmo 1952, 303)
Roomalaisten lorica hamataan ja lorica
segmentataan kuului myös vyö, joka
suojasi sotilaan arimpia paikkoja. Vyö lienee
ollut esikuvana germaanien ja muiden pohjoisten
kansojen helavöille.
Helavyön etuosa Euran Pappilanmäestä. Alla malli koko vyöstä.
Alkuperäinen kuva on käännetty ja koostettu vyön oletettuun alkuperäismuotoonsa.
Kuvalähde: Suomen historia 1, s. 290-1.
Permissä vyö tunnetaan nimellä Nevolino-vyö:
Kuvalähde: Goldina, 2018
Lorica segmentata. Kuva: Pinterest
Verrattuna legioonalaisen alavatsan suojukseen suomalainen helavyö on roikkuvilta osiltaan lyhyt, mikä selittynee sillä, että se on ratsumiehen käyttämä ja siten sopivampi lyhyenä!
Lähteitä:
Goldina Ekaterina and Goldina Rimma: On north-western contacts of Perm Finns in VII–VIII centuries. Estonian Journal of Archaeology, 2018, 22, 2, 163–180. https://core.ac.uk/reader/235151836
Kivikoski Ella: Suomen Historia I: Suomen esihistoria. WSOY, 1961.
Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Keski- ja myöhäisrautakausi. Teoksessa: Suomen historia 1, 1984.
Salmo Helmer: Satakunnan historia II. Rautakausi. 1952
Taavitsainen, Jussi-Pekka: Joitakin ajatuksia kuolaimista ynnä muista rautakautisista hevoskaluista. Helsingin yliopiston Arkeologian laitos. Moniste n:o 12. Helsinki 1976. Ote: s. 59:"Merovinkiaikaa lähestyttäessä ilmestyvät suomalaiseen arkeologiseen aineistoon rengasmiekat, myös rikkaiden miekkoja sisältäneiden hautausten määrä lisääntyy huomattavasti. Samaan aikaan alkaa miekkahautausten esineistöön ilmestyä usein kuolaimia. Venehautauskin on merovinkiajan mukanaan tuoma uutuus. Kaikkien noiden rikkaille kuuluvina pidettyjen ilmiöiden alkaminen suurin piirtein samanaikaisesti kansainvaellusten päättyessä ja merovinkiajan alkaessa ei voi olla pelkästään sattuma. Selitys on yksinkertaisesti se, että sosiaalis-taloudellisen differentoitumisprosessin seurauksena on yhteiskunnassa alkanut uuden päälliköiden ja mahtimiesten luokan eriytyminen. Tämän "heimoaristokratian" valta-aseman pohjana ovat olleet todennäköisesti sen haltuun keräytyneet suuret maaomaisuuudet. Myös kauppa on voinut olla varallisuuden pohjana, sillä läntinen kauppa oli melko voimakasta merovinkiaikana, ja lisäksi oli kauppayhteyksiä Keski- ja Itä-Venäjälle."
Talvio, T.: Coins and Coin Finds in Finland AD 800–1200. Iskos 12. Helsinki: SMY. 2002.
Wirmo-Seura: Vainionmäen varhaiset itämaiset rahat. Varhainen arabialaisraha.
http://www.wirmo-seura.fi/index.php?id=384
