Klaus

KLAUS KURJEN TIE

Kun Laukon Klaus Kurki joskus 1400-luvun lopulla ratsasti sadan hevosen kanssa kosimaan Suomelan kaunista Elinaa, hän sai kulkea tietä, jonka uoma, pyöränraiteet ja jokainen kuoppa jo silloin olivat tuhansien vuosien lukemattomien matkaajien tekemiä. Halki kylien, viljavien peltojen ja kuusikkometsien tämä sama tie yhä vieläkin mutkittelee Alhonlahden mäkisillä reunamilla ja toivottaa uudet ja taas uudet vieraansa tervetulleiksi - nyt Klaus Kurjen tieksi ristittynä.

Klaus Kurjen tie sijaitsee keskellä vanhaa pirkkalaisaluetta, Vesilahden kunnassa. Alla on suppea selostus Klaus Kurjen tien kohteista. Jos kuitenkin haluat perusteellisempaa tietoa, tämä linkki avaa Klaus Kurjen tien kohteiden kuvaukset kuvineen.


1. KAAKILA

Lähes 5 km pitkä niemi Vesilahden koillisosassa. Linnankalliolla rautakautinen pakolinna. Kirkkolahden rannalla entinen helavalkeapaikka. Perimätietojen mukaan Vesilahden viimeinen lappalaisasutusalue.

2. VESILAHDEN PAPPILA

Pappila on ollut nykyisellä paikallaan ainakin 1500-luvulta lähtien. Rakennukset ovat palaneet ehkä useastikin, viimeksi 1868. Nykyinen puinen päärakennus on rakennettu v. 1871. Piharakennuksessa on entinen apulaispapin asunto ja luhtiaitta. Pappilan yhteydessä on myös kirkkoherranvirasto.

3. TAPOLA

1840-luvulla rakennettu perinteistä hämäläistä rakennustyyliä edustava talomiljöö. Tapolassa on asunut paikkakunnan virkamiehiä ja papistoa. Alueella on nykyisin taide- ja kotiteollisuutta. Lähistöllä merkittävä Kirmukarmun muinaismuistoalue.

4. KIRKKO

Kivisakasti 1400-luvun lopulta, tapuli vuodelta 1782 ja kirkko vuodelta 1802. Hautausmaalla on seppä Karl Lindin metallisia ristejä ja kirkossa ja kivisakastissa keskiaikaista esineistöä. Kirkon länsipuolella on kunnanvirasto, joka oli alunperin kunnan vanhin koulu, mutta saneerattiin v. 1984-1985 virastokäyttöön.

5. KORPINIEMI

Viljava ja luonnonkaunis Pyhäjärven niemi. Rautialassa on tenniskenttä ja entistä Rautialan pappilaa isännöin Pitopalvelu Päivärinne. Rautialan länsipuolella on Vesilahden ainoa kuppikivilöytö. Koko alue on ollut rautakaudelta asti asuttua.

6. SUOMELA

Elinan surma -runon Elinan kotipaikka. Tila on ollut asuttu jo rautakaudella, mutta asiakirjamaininnat alkavat vasta 1500-luvun alusta. Suomelan ympäristö oli vuoden 1918 taistelutanner. Tien vieressä on valkoisten muistomerkki. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee linturikas Vähäjärvi.

7. HIITTENMAA

Hiidennokassa muinaismuistoalue 500-600-luvuilta. Maarianmäessä on entinen rangaistuspaikka, kaakinpuu. Vuoden 1918 punaisten hautapaikka ja muistomerkki.

8. YLÄMÄKI

Vauraita maa- ja karjatiloja. Peltosaari, Köpinsaari ja Sassinsaari rautakautisia asutusalueita. Harjulanmäellä Nuorisoseurantalon ympäristössä ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita.

9. ONKEMÄKI

Vanhan vesimyllyn ja -sahan miljöö Onkemäenjärveen laskevan joen varrella. Rautakautinen pakolinna Hirvijärven eteläpuolella olevalla jyrkkärinteisellä Linnavuorella. Onkemäenjärvellä rikas linnusto ja kasvisto.

10. HURSKASVUORI

Myös nimitys Urkasvuori. Entinen piirileikki- ja helavalkeapaikka. Rinteillä on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, joista osa entistetty.

11. NARVA

Ikivanha markkina- ja toripaikka. Nykyiset Narvan Markkinat järjestetään viiden vuoden välein (seuraavat 2005) kotiseutumuseon alueella. Kotiteollisuuden näyttely- ja myyntipiste. Useita merkittäviä muinaismuistoalueita. Puhallinmusiikkikeskus.

12. KURALA

Entinen käsityöläis- ja kestikievarikylä kauniin Kuralanlahden tuntumassa. Alue on ollut vilkkaasti asuttua jo kivikaudelta lähtien. Nykyisin maatalousaluetta. Kuralan ja Laukon rajalla sijaitsee Laukon ja yleensä Vesilahden historiaa kuvaava Laukon koulun näyttelypaikka.

13. LAUKKO

Suomen tunnetuimpia kartanoita, asuttu jo viikinkiajalla. Kartanoa ovat tehneet tunnetuksi mm. Kurkien suku, Törngrenit, Elias Lönnrot, torpparilakot ja -häädöt sekä laukonpeurat. Hautaniemessä Standertskjöld- Nordenstamin hautapyramidi. Nykyisin Laukko tunnetaan kansainvälisesti menestyneistä ravihevosistaan (mm. Houston Laukko).

14. HINSALA

Rautakaudelta 1800-luvulle asti tiheään asuttu kylä. Useita muinaismuistoalueita. Tuhnunvuoressa sijaitsee kansantarinoissa mainittu Pirunluola. Hinsalan talojen klihtasaunoissa laulettiin Elinan surma - balladia yleisesti vielä 1800-luvun lopulla.

15. PALHO

Palhon kartano perustettu v. 1796. Vaihtelevat ja kauniit Pyhäjärven rantamaisemat suosittua kesähuvila-aluetta. Suuria maa- ja karjatiloja.

16. RÄMSÖÖ

Tarinoiden mukaan Vesilahden vanhin kylä. Ahtialan koululla suuri niinipuumetsikkö ja rannassa kylän kesäteatteri ja vapaa-ajan toiminta- alue. Kylätoiminta valtakunnallisestikin tunnustettua. 'Kowan teknolokian päivät' joka vuosi toukokuun viimeisenä viikonvaihteena.

17. KRÄÄKKIÖ ja RIEHU

1800-luvun uudisasutuksesta syntynyt kylä. Tie rakennettiin nälkävuosina. Kivilahti on perinteistä tervanpolttoaluetta. Suuria karjatiloja. Riehu on 1800-luvun uudisasutuksesta syntynyt kylä, jossa on vilkasta kylätoimintaa. Elinkeinoina kotieläintalous, maa- ja metsätalous, myös suoramyyntiä. Kylässä on myös rakennusyrittäjiä sekä koti- ja käsiteollisuuden ja taiteen harjoittajia.

 

Vesilahti

Pirkanmaalla

 

Etäisyydet Vesilahteen:

  • Tampereelta 30 km
  • Jyväskylästä 180 km
  • Valkeakoskelta 30 km
  • Lahdesta 130 km
  • Helsingistä 150 km
  • Toijalasta 25 km
  • Forssasta 60 km
  • Turusta 130 km
  • Porista 130 km
  • Vammalasta 40 km
  • Vaasasta 270 km
  • Nokialta 30 km

Vesilahtelaisia sivuja: