Vanha aitta Tuulikallion
tiellä

Narvan kylän liikenneyhteydet

Joka paikkaan mukava matka!

Vesilahtelaisia liikennöitsijöitä ryhmämatkailuun:


Narvan kylä sijaitsee keskellä Vesilahtea ja usean kaupungin ympäröimänä. Maantiet ovat ikivanhaa perua. Sen vuoksi ne olivat aiemmin kovin mutkaisia, mäkisiä ja autoliikenteelle sopimattomia. Niinpä paikkakunnalle on ollut hyvinkin perusteltua nimetä historiallisia kohteita seuraileva matkailureitti Klaus Kurjen tie. Tiestö on kuitenkin viime vuosina parantunut huomattavasti ja paranemista tapahtuu yhä. Tielaitos on onneksi kunnioittanut paikkakunnan perinteitä eikä ole tehnyt väkivaltaisia leikkauksia luontoon. Vesilahden tiet ovat edelleen maisemaan soveltuvia. Ikivanha tie Narvan ja Vammalan välillä eli Narvanmatkantie oli parisataa vuotta sellaisenaan, mutta tien peruskorjaus valmistui lopullisesti vuonna 2006. Asfaltoituja teitä ovat tämän lisäksi tiet Narvasta Lempäälään, Viialaan, Urjalaan ja Tottijärvelle (Nokialle), alla olevassa kartassa harmaalla merkityt ovat sorateitä. Kaikki tiet siis johtavat Narvaan:

Vielä 1940-luvulla kuljettiin Narvasta Tampereelle Alho-laivalla. Samoihin aikoihin alkoivat liikennöimään myös Lauttakylän Auto Oy:n linja-autot. Nykyään linja-autovuorot ovat vähentyneet runsaan henkilöautokannan vuoksi. Vesilahdessa on pääteiden lisäksi satoja kilometrejä pienempiä teitä; paikallisteitä, yksityisteitä ja metsäautoteitä.

Narva

Oikealla kartta, joka esittää Narvan talojen sijaintia 1800-luvun lopulla (piirretty muistitietojen perusteella). Narvan kylä on ollut aikoinaan hieman hajallinen raittikylä. Muutamat taloista sijaitsivat Alikyläntien molemmilla puolilla. Ylempänä olivat Pastit, Jaakkola ja Roppo. Joen toisella puolella olivat Pouru ja Poukka. Lähempänä Narvanjokea taas olivat pikkupirtit (Kolkkala, Virtanen, Näsärö, Mandi Rautell). Amee, Annala, Rautell ja Riihioja olivat kauppiaita. Isojako ja uusjako kuitenkin hajottivat melkoisesti kylän yhtenäisyyttä.

Kulkuneuvona näihin aikoihin oli tietenkin hevonen ja kärryt, joilla saattoi nousta Poukan ahtaasta "koukelostakin" ylös. Jos oli tarvis lähteä Tampereen suuntaan, mentiin Alholaivalla, jonka kerrotaan aikoinaan hakeneen väkeä oikealla alhaalla näkyvän nahkurinverstaan rannasta asti. Laivamatka kesti 4-5 tuntia, ja lähtö Narvasta oli aamulla klo 5.00.

Vuoden 1918 taisteluissa tämä kyläkuva katosi savuna ilmaan. Vain muutama aitta ja yksi asuinrakennus säilyi, ja ne ovat kylässä edelleenkin! Kun vielä uusjaon tarkistus sirotteli kylän maatiloja kauemmaksi, kyläkeskus jäi pitkiksi ajoiksi melko autioksi. Nyt 2000-luvulla yli 1000 vuotta hyväksi asumispaikaksi todettu Narvan kylän mäki on saamassa takaisin vanhan ilmeensä - tosin huippunykyaikaisessa muodossa. Koko kyläkeskus on kaavoitettu kymmeniksi tonteiksi. Tätä kirjoitettaessa (9/2007) vielä muutama tontti oli varaamatta.


Tanni

Maanteiden kunnostukseen kuluu suuria määriä maa-ainesta. Koska Vesilahden välittömässä läheisyydessä ei ole soraharjuja, on murskattava mahtavia kallioita. Narvan Tannin kallioista on otettu raaka-ainetta kaikkiin viime aikojen peruskunnostuksiin. Muutamat räjäytyksistä olivat niin mahtavia, että puita kaatui alueen laidasta kuin tykkitulessa.


Metsäautotie

Suurin osa Vesilahden 350 km2 pinta-alasta on metsää, n. 200 km2. Metsät ovat pääosin kuusimetsiä. Puunkuljetus tapahtui aikoinaan talviteitä pitkin hevosilla ja lamuskoilla. Moottoroitu puunkuljetus on edellyttänyt, että kunnan alueelle on rakennettu lähes 300 km metsäautoteitä.

Jos vaivautuu pois asfalttiteiltä, Vesilahti tarjoaa lähes loputtoman labyrintin toinen toistaan eksoottisempia "metsäpolkuja" (suosittelemme kuitenkin hyvän kartan hankkimista). Useimmat metsäautotiet, ainakin läpiajotiet, ovat ympäri vuoden avoimia.


Narvan kotisivulle, alkuun!

Palaute: ymp@sci.fi