Komu Sakari: Valta, väkivalta ja terrori. Lähitarkastelussa vuoden 1918 tapahtumat Vesilahden seudulla. Vesilahti on pirkanmaalainen kunta, joka väkimääräänsä nähden joutui kärsimään erittäin raskaasti vuoden 1918 punaisten ja valkoisten taisteluista. Sakari Komu kokosi runsaan kymmenen vuoden aikana valtavan arkisto- ja haastattelumateriaalin ja julkaisi niistä laaditun yhteenvedon n. 800-sivuisena kirjana. Teksissä esitetään yksityiskohtaisten ja mitään peittelemättömien historiallisten dokumenttien lisäksi myös huomattavan paljon oheistietoja, jotka valaisevat aikakauden poliittis-yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä auttavat ymmärtämään tapahtumia, jotka tietojen puutteen vuoksi ovat toistaiseksi jääneet useimmiten käsittämättömiksi.
Kirjassa on yli 800 sivua |
|||
Lagerstam Liisa: Laukko. Kuusi vuosisataa. Laukon kartano, 2016. Kirja on Laukon kartanon 600-vuotisen historian juhlakirja. Tekstin on kirjoittanut filosofian tohtori Liisa Lagerstam, joka on kirjoittanut myös väitöskirjaansa pohjautuvan elämäkerran Laukon herra - Gabriel Kurki. Juhlakirjan kuvittajana on ollut valokuvaaja Erja Lempinen. Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416. Kuuden vuosisadan kuluessa Laukon kylästä on kasvanut tarujen ja kertomusten Laukon kartano. Kirjasta löytyvät maineikkaan kartanon kiehtovimmat tarinat ja kauneimmat kuvat. Kirjassa on 304 sivua
|
|||
Häihälä Eila (toim.): Vesilahden Kirkonkylän
raitti. Vesilahden kunta, 2014 Vesilahden Kirkonkylän raitti on yksi Suomen parhaiten säilyneistä kylänraiteista. Vaikka raitin varren rakennuskantaa on koko ajan myös uudistettu, uudistukset on sovitettu hyvin raitin alkuperäiseen henkeen. Raitti ei ole jähmettynyt museaaliseksi kohteeksi, vaan on yhä kaikella tavalla elävä. Eila Häihälän toimittama teos esittelee useita kymmeniä Vesilahden Kirkonkylän raitin iäkkäimmistä rakennuksista. Osasta on vanhoja kuvia ja suurimmasta osasta uusia kuvia vuodelta 2014. Jokaisen kuvan yhteydessä on myös tarinoita rakennusten vaiheista ja omistajista. Kirjanen toimii varsin käteväkokoisena Vesilahden Kirkonkylän alueen perushistoriateoksena. Soveltuu mainiosti mm. lahjaksi. Kirjassa on 56 sivua Kirjan koko 14,8 * 21 cm Kirjan hinta on 10 €, myynti mm. Vesilahden kunnanvirasto, kirjasto ja matkamuistomyymälät ISBN 978-951-97458-2-4 |
|||
Ritva Puro: Turhan sodan sankarit.
Vesilahtelaiset Kustaan sodassa. Vesilahden seudun sukututkimusseuran
julkaisuja III, 2012. Myynti: Vesilahden seudun sukututkimusseura ry
|
|||
Pylkki Lasse (toim): Vesilahden Aikakirja I.
Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja, 2011. Myynti: Vesilahden seudun sukututkimusseura ry
|
|||
Liisa Laaksonen (koonnut): Vesilahti, rippikirjat
1810-1831. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja II,
2009. Vuonna 1868 sattunut tulipalo tuhosi osan Vesilahden seurakunnan vanhaa arkistomateriaalia, erityisesti 1800-luvun alun historiakirjoja. Vesilahti on kuitenkin ikivanha emäpitäjä, joten sieltä lähtöisin tai sinne juuriansa juontavia on ympäri maata. 1810-1831 rippikirjat ovat säilyneet, mutta kuten jokainen sukututkija tietää, vanhat kirkon asiakirjat ovat vaivalloisesti luettavia ja tulkittavia. Käsialat vaihtelevat, merkinnät ovat keskenään epäloogisia ja usein suttuisiakin. 1810 (1809) – 1831 rippikirjoista kerätyt tilattomien, torpparien ja talollisten lasten syntymätiedot syntymäaikoineen on nyt saatettu helpommin luettavaan muotoon ja nykyiseen kirjoitusasuun kirjoitettuina. Tämän valtavan työn teki Liisa Laaksonen jo 1990-luvun lopulla mikrofilmeiltä. Nyt julkaistu kirja on näköiskopio Laaksosen alkuperäisistä monisteista, sähköiset tiedot kun ovat tuhoutuneet. Kirjassa on 112 sivua Kirja on loppuunmyyty. |
|||
|
|||
Liisa Lagerstam: Laukon herra Gabriel Kurck
(1630-1712). Laukko Historicum, 2008. Esittely Laukko Historicum -sivulta: "Laukon herra on mukaansatempaava kuvaus kartanoelämästä ja tarunhohtoisen Kurkien suvun vaiheista 1600-luvulla. Kirjan päähenkilö on kartanonherra ja aatelismies Gabriel Kurki, jonka elämänvaiheiden kautta avautuu vivahteikas kuva suomalaisen kartanon arkielämästä suurvalta-ajalla. FT Liisa Lagerstam avaa täysin uudenlaisia näköaloja 1600-luvun miehen kokemusmaailmaan, jossa sodan ja politiikan rinnalle nousevat kunnian, isyyden ja hengellisyyden kysymykset. Kurjen elämän tarinan selvittämiseen on käytetty asiakirjojen ja kirjeiden lisäksi aikakauden maalauksia piirroksia. Kirjan tyylikkäästä nelivärikuvituksesta rakentuukin oma kiehtova matkansa 1600-luvun maailmaan ja kulttuuriin." Kirjassa on 348 sivua |
|||
Leena Lagerstam: Laukon kartanon keittiössä.
Laukko Historicum, 2008. Esittely Laukko Historicum -sivulta: "Hyvän ruuan ja kulttuurin ystäville tarjoutuu tilaisuus kurkistaa yhden Suomen tunnetuimman kartanon keittiöön, kun Laukon kartanon emäntä Leena Lagerstam paljastaa parhaat reseptinsä. Laukon kartanon keittiössä sisältää niin meheviä riistaruokia kuin kala- ja kasvisruokiakin sekä suussa sulavia jälkiruokia. Unohtumatonta makumatkaa suomalaisen kartanokulttuurin historiaan siivittävät ensiluokkaiset ruokakuvat, jotka on otettu kartanon interiööreissä taiteen ja antiikin ympäröimänä. Jokainen ruokalaji ja huonekalu kertovat omaa tarinaansa. Tuloksena on elämänmakuinen keittokirja, joka houkuttelee lukijaa kokeilemaan kartanoruokia kotona. Kirjan ohjeet ovat helposti toteutettavissa myös myös kotikeittiössä." Kirjassa on 120 sivua |
|||
Nytorp Rauno (toim.): Polveilee polut - raikuu
rannat. Kertomuksia Palhon ja Vakkalan tienoilta. Palhon Maamiesseura
ry, 2006. Kirjaan on koottu kertomuksia Vesilahden läntisellä laidalla olevien Palhon ja Vakkalan kylien tienoilta. Kylät muodostivat aikanaan yhteisen Vakkalan koulupiirin. Kirjan ideakin syntyi niiltä ajoilta: pohjana on koulun oppilaiden vuonna 1959 tekemä kertomuskokoelma. Kertomuskokoelman lisäksi kirjassa on hyvin laajasti Palhon ja Vakkalan alueen historiaa useiden satojen vuosien ajoilta. Aiheina ovat mm. talojen ja sukujen historiat sekä tarinat, muistelmat ja tapahtumat.
Kirjassa on 611 sivua |
|||
Hoppu Matti (toim.): Vesilahti - tarinoitten ja myyttien
pitäjä. Eläkeliiton Vesilahden yhdistys ry, 2006. Kirjaan on koottu suuri määrä vesilahtelaisia artikkeleita, tarinoita, runoja ja muistelmia. Suurin osa kirjan kertomuksista kuvaa todellisia tapahtumia, mutta joukossa on joitakin myyttisiä ja kaunokirjallisiakin töitä. Mukana on myös rovasti Frans Kärjen Vesilahdesta keräämiä mielenkiintoisia muistitietoja 1900-luvun alusta. Teosta elävöittämässä on runsaasti vanhoja valokuvia ja piirroksia. Varsinaisia tutkimuksia kirjassa ovat esim. Mikko Kylliäisen artikkeli höyrylaivaliikenteen alusta Vesilahdessa, Tuomas Hopun artikkeli vesilahtelaisista tsaarin armeijassa sekä Seppo Lähteenmäen artikkeli Eino Lähteenmäestä, joka pelasti Mannerheimin hengen Tampereella. Monet muistelmat ovat myös hyviä asiatiedon lähteitä. Kirja on mainio lahjakirjaksi. Kirjassa on 224 sivua |
|||
Puro Ritva (toim.): Vesilahden seurakunnan rippikirja
vuosilta 1688-1694. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja I,
2006. Vesilahden seurakunnan vanhin säilynyt rippikirja vuosilta 1688-1694 on tärkeä alkuperäislähde. Seuraava rippikirja alkaa vuodesta 1774 ja historiakirjoista esimerkiksi kuolleiden luettelo vasta vuodesta 1838. Tämän vanhimman rippikirjan sivuille kirkonvartija Tuomas Tallgrén kirjoitti päiväkirjaansa vuosina 1795-1837. Helpottaakseen rippikirjan käyttöä Vesilahden seudun sukututkimusseura ry julkaisee tämän kirkonarkiston aarteen nyt litteroituna ja selityksillä varustettuna. Sukututkijoiden lisäksi se palvelee kaikkia Vesilahden historiasta kiinnostuneita täydentämällä muista lähteistä syntyvää kuvaa vesilahtelaisten elämästä ajalta ennen suuria nälkävuosia sekä suuren Pohjan sodan ja isonvihan kauhuja. Kirjan hinta on 20 euroa. Kirjassa on 157 sivua |
|||
Hoppu Matti (toim.): Hinsala - kylä Laukon kainalossa.
Vesilahti, Vesilahden Hoppu-suku, 2003. Kirjoittajina on suuri joukko Hinsalan nykyisiä ja entisiä asukkaita sekä lisäksi henkilöitä, joiden suku juontaa Hinsalasta. Muutamia poimintoja sisällysluettelosta: Lappalaisten heimolinnoituksen naapurina, Hinsalan asukkaat yhteiskuntaa rakentamassa, Hinsalan salmen sillan rakentamishistoriaa, Tuhnunvuoren Hiidenlinna, Suksitteleva Elias Lönnrot, Juhana Fredrik Granlund (1809-1874), Eine Lifländer (1920-2002) - Väinö Linnan koulukaveri, Elinan surmaruno pelastui jälkimaailmalle Hinsalassa, Kustaa Mäkisen teloitus keväällä 1918, Hunnun Herra ja Kirmu-Karmu, Valkohäntäpeura - Laukonpeura. Lisäksi runsaasti henkilöhistoriaa, talojen historiaa sekä kymmeniä muistelmia ja kertomuksia 1800-luvulta alkaen. Historiallisia valokuvia kirjassa on yli 200 kpl. Kirjassa on 221 sivua |
|||
Adam Ivendorff: Kirkonvartijan päiväkirja
1846-1897 Toim. Mikko Kylliäinen. SKS, 2006 Vesilahden kirkonvartija Adam Ivendorff (1814–1897) teki elämäntyönsä opettamalla ja kirjoittamalla. Kiertokoulun opettajana Ivendorff alkoi pitää päiväkirjaa, johon hän merkitsi tekemisiään, paikkakunnan tapahtumia ja valtakunnan uutisia. Päiväkirjasta tuli laajin Adam Ivendorffin kirjallisista töistä: viiden vuosikymmenen kuluessa päiväkirjamerkintöjä karttui yli kolmesataa käsinkirjoitettua liuskaa. Viimeiset muistiinpanonsa Ivendorff kirjoitti keväällä 1897 muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa. Työnsä vuoksi Ivendorff kirjoitti paljon seurakuntaelämästä, rippikoululasten taidoista, pappien ja lukkarien vaaleista sekä seurakunnan rakennustöistä. Monet Ivendorffin kuvaukset paikkakunnan oloista ja tapahtumista ovat sellaisia, että muista lähteistä vastaavia tietoja ei ole saatavissa. Kirjassa on 262 sivua |
|||
Uotila Kari (toim.): Vesilahden Laukko. Linna, kartano, koti.
Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku, Suomen keskiajan
arkeologinen seura, 2000. Monipuolinen artikkelikokoelma Vesilahden Laukossa kymmenenä kesänä tehtyjen kaivausten tuloksista, kartanon historiallisista vaiheista ja esineellisestä kulttuurista. Englanninkieliset tiivistelmät ja kuvatekstit. Vesilahden Laukon kartano on vuosisatoja ollut yksi Suomen historian merkittävimmistä kartanoista. Sen tarumaiseen menneisyyteen kuuluvat niin taistelu Hämeen herruudesta, legenda Elinan surmasta sekä vuosisatoja maata johtanut Kurki-suku, jonka päämiehistä yksi oli piispa Arvid Kurki. Tällaisen ikiaikaisen kartanon arkeologiset tutkimukset ovat olleet Suomessa kovin harvinaisia. Kun sitten vuosien tutkimustyö oli palkittu todella merkittävillä ja hienoilla löydöillä, oli Aboa Vetus -museolla suuri ilo esitellä tämän työn tuloksia näyttelyssä keväällä 1999. Tässä näyttelyssä saattoi ymmärtää maaseutumme esineellisen rikkauden. Kirjan sivuilla se herää henkiin arkeologisista löydöistä kertovien artikkelien ja ainutlaatuisen kuvituksen myötä. Kirjassa on 160 sivua |
|||
Karjalainen Mauno, Valkama Minna: Vesilahti
kuvina Tampere, Vesilahden kunta, 2000. Kirja sisältää suuren määrän ammattimaisesti otettuja valokuvia Vesilahden maisemista, tapahtumista, rakennuksista, ihmisistä ja erilaisista arkipäivän toiminnoista. Minna Valkaman laatimat kuvatekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kirjan lopussa on yhteenveto ranskaksi, saksaksi ja viroksi. Teos on kattava läpileikkaus Vesilahdesta vuoden 2000 tienoilta ja täydentää mainiosti tällä sivulla olevia kirjoja, joiden kuvamateriaali on vähäisempi. Teos on erinomainen lahjakirjaksi ja muistoksi Vesilahdesta.
|
|||
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee II. Vesilahti
Vesilahden Museoyhdistys ry, 2000. "Kasku on oman aikansa heijastin. Se kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi aineellisista olosuhteista, elämänarvoista, keskinäisestä kanssakäymisestä, tavasta suhtautua elinympäristöön ja lähimmäisiin." Varsin hauska kaskukirja sisältää vesilahtelaisia kaskuja ja
sananparsia laidasta laitaan. Teoksen voi ottaa koska tahansa käteen ja
lukea muutamia juttuja, niin kauan kuin sillä kertaa aika riittää. Kirja
on jatkoa edelliseen Wesilahti veistelee -kirjaan, joka sekin oli
menestysteos. Kirjassa on 164 sivua |
|||
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee. Ahti Antti,
Jakovuori Eila, Mäenpää Reino. Tampere, Wesilahti veistelee -ryhmä,
1996. "Kahden vuoden keräilytyön tuloksena on kirjoitettu muistiin, valikoitu ja kuvitettu tämän Wesilahti veistelee -kirja verran katoavaa kansanperinnettä. Sananparsilla on selvitetty moni kiperä tilanne, on opetettu nuoria, on otettu osaa lohdutellen. Sanoilla on myös ruoskittu, laskettu leikkiä ja ivailtu. Jokaiseen elämäntilanteeseen löytyy sopiva sananlasku." Tämän kirjan kanssa aika ei tule pitkäksi! Kirjassa on 159 sivua |
|||
Honka-Hallila Helena (toim.): Kunnia kaikkensa
antaneille. Vesilahtelaiset sodissa 1939-45. Jyväskylä, Vesilahden
Sotaveteraanit Ry, 1996. Kirjassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden vesilahtelaisten kuvia ja tietoja. Lisäksi mukana on kymmenkunta sotiin liittyvää artikkelia. Näistä pisimmät ovat Pertti Alasen sota-arkiston perusteella tekemät tutkimukset 'Vesilahtelaiset talvisodassa' sekä 'Vesilahtelaiset jatkosodassa'. Vesilahtelaisia sotilaita menehtyi toisessa maailmansodassa kaikkiaan
165. Kirjassa on 159 sivua |
|||
Kylliäinen Mikko & Puro Ritva (toim.): Aiwan kowa tapaus.
Kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837.
Jyväskylä, Wesilahti-Seura ja Vesilahden Kunta, 1996. Tuomas Tallgrén kirjoitti merkintöjään vuosina 1688-1694 käytössä olleeseen rippikirjaan (ks. ed), joka jostain syystä oli jäänyt hänen asuntoonsa. Rippikirjan sivuista osa oli jäänyt täyttämättä ja muillakin oli tekstiä vain yläreunassa. Kääntämällä kirjan ylösalaisin Tallgrén sai sivujen puhtaat osat käyttöönsä. Tuomas Tallgrén aloitti muistiinpanonsa vuonna 1795, 27-vuotiaana. Viimeiset merkintänsä hän teki 69-vuotiaana vuonna 1837, kaksi kuukautta ennen kuolemaansa. Tallgrénin aikakirjan toimituksessa on pyritty mahdollisimman täydelliseen alkuperäisyyteen: Tallgrénin teksti on kopioitu sellaisenaan, virheineen. Hänen työtapansa osoittamiseksi on pääosin noudatettu myös hänen sivu- ja rivijakoaan. Tuomas Tallgrénin aikakirja on lähes kaksi vuosisataa sitten eläneen suomalaisen omakätinen kuvaus elämästään ja kotiseutunsa tapahtumista. Juuri se tekee aikakirjasta arvokkaan muistomerkin. Kirjassa on 176 sivua |
|||
Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996. Vuonna 1946 julkaistiin artikkeleita sisältävä historiakirja Vesilahden seurakunnan 600-vuotisjuhliin, mutta painos loppui jo 1950-luvulla. Vesilahden 650-vuotisjuhliin päätettiin julkaista vastaavanlainen kirja, mutta nyt kutsuttiin artikkeleiden tekijöiksi ja toimittajaksi historian ammattilaisia. Kirjaa onkin myyty useiden merkittävien artikkeleidensa ansiosta koko Suomen laajuisesti. Kirjoittajina ovat: Helena Honka-Hallila, Jouko Vahtola, Seppo Suvanto, Aarre Läntinen, Kari Uotila, Martti Linna, Markus Hiekkanen, Martti Jokinen ja Aarre Laitila. Kirsti Arajärven kirjoittaman Vesilahden historia-kirjan ohella tämä teos on välttämätön lisä Vesilahden historiaan.
Kirjassa on 431 sivua |
|||
Raevuori Yrjö: Laukon omistajia ja vaiheita.
Tampere 1963. Yrjö Raevuoren kirja Laukon omistajia ja vaiheita on Laukon kartanon ja sitä omistaneiden sukujen historian perusteos. Kirja alkaa tarunomaisen Matti Kurjen ajoista. Viitisensataa vuotta Laukkoa omistaneista Kurjista kerrotaan hyvin laajasti; kuuluisimmista mainittakoon Jeppe Kurki, Klaus Kurki, Knut Kurki, Axel Kurki, Juho Kurki nuor., Gabriel Kurki ja Axel Gustaf Kurki. Merkittävä omistajasuku olivat myös Törngrenit vuodesta 1817 vuoteen 1869. Tänä aikana Laukossa oleskeli kaikkiaan kolmisen vuotta myös Elias Lönnrot, joka kirjoitti Kalevalan puhtaaksi Laukossa. Standertskjöldien aikana (1872-1929) Laukossa tapahtuivat kuuluisat torpparilakot ja torpparien häädöt. Paperitehtailija Rafael Haarlan suku omisti Laukkoa vuosina 1929-1968. Tänä aikana Laukko rakennettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan uusiksi kansalaissodan tuhojen jäljiltä. Laukon historiasta kerrotaan myös useissa muissa tällä sivulla mainituissa kirjoissa. Kirjassa on 356 sivua |
|||
Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia.
Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1985. Vesilahden historian perusteos, joka kuuluu pitäjänhistorioitten parhaimmistoon. Teos julkaistiin vuonna 1950, mutta painoksen loputtua siitä tehtiin näköispainos aivan pienin muutoksin (joitakin kuvia lisättiin ja vaihdettiin). Kirjassa on 697 sivua |
|||
Sukukirjat, lehdet ja muut julkaisut | Useita Vesilahteen liittyviä sukukirjoja ja sukulehtiä on saatavissa
sukuyhdistyksiltä ja yksittäisiltä sukututkijoilta. Lisätietoja mm.
Vesilahden Seudun Sukututkimusseuran
sivulta. Edellä mainittujen kirjojen lisäksi Vesilahdessa on julkaistu useita luonteeltaan yksityisiä teoksia, joita ei yleensä ole saatavilla julkisesti. |
Tietoja koonnut: Yrjö Punkari, 2008-2018. Ilmoita virheistä ja puutteista.