Klaus Kurjen tien tekstien lähteitä ja viitteitä:

Yleistä

Klaus Kurjen tien aiheet ovat Vesilahden seudun pitkän historian pääkohtia, joten niin materiaalia kuin lähteitäkin on hyvin runsaasti. Päälähteinä, jotka mainitaan kohteiden yhteydessä alla vain poikkeuksellisesti, ovat olleet seuraavat:

Naapurikuntien ja maakuntien historioista tärkeimmät:

Käsikirjoituskokoelmista SKS:n kokoelmat ja siellä erityisesti Vesilahdesta tuhansia lehtiä keränneen rovasti Frans Kärjen kokoelmat ovat olleet tärkeimmät. Museovirastossa kaivauskertomusten yhteydessä on myös melko paljon Vesilahteen liittyvää historiatietoutta. Näistä suuri osa on nykyään Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx. Kirkonkirjoja (hiski) löytyy osoitteesta: http://hiski.genealogia.fi/historia/ ja rippikirjoja sekä dokumentteja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm. Arkistolaitos: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=31 (mm. karttoja, tuomiokirjoja ja muita asiakirjoja).

Lempäälän-Vesilahden Sanomat, joka on ilmestynyt vuodesta 1931 lähtien, on luonnollinen uudemman ajan peruslähde. Lehdessä on ollut myös useita historiallisia artikkeleita ja kuvauksia. Wesilahti-Seuran äänitearkistossa on vesilahtelaisia haastatteluja yli. 200 tuntia vuodesta 1979 lähtien. Vesilahden historiallisen kuva-arkiston n. 3000 kuvaa mahdollisine selityksineen sisältävät pitäjän historiaa n. 1880-luvulta alkaen. Sukuyhdistysten julkaisemat sukukirjat sisältävät tärkeitä tietoja, kun etsitään eri asioiden yhteyksiä henkilövaikutusten kautta. Tämän palvelimen (www.narvasoft.fi) erikoisartikkeleissa on lisäksi tarkempia lähdeluetteloita (mm. Elinan surmaruno, Matti Kurki, torpparit jne.).

Varsinaisiin Klaus Kurjen tien teksteihin lähdeviitteitä ei ole merkitty kuin poikkeuksellisesti, mutta mikäli tarvetta ilmenee, ne merkitään kohteisiin. Kaikki lähdeviitteet kohdekohtaisesti löytyvät toistaiseksi vain tästä tiedostosta. Yllä olevia peruslähteitä ei ole yleensä merkitty kohteisiin. Sen sijaan jos jokin erikoislähde on ollut merkittävä jonkun tiedon kohdalla, se on merkitty kohteen otsakkeen alle. Useimmiten kuitenkin tekstiä on luotu useita lähteitä yhdistämällä, koska tarkoituksena ei ole ollut tehdä historiatieteellistä esitystä vaan mahdollisimman tarkka ja oikea yleisesitys kohteesta. Tarkoitus on pikemminkin matkailullinen ja yleissivistävä. Peruslähteiden ja alla olevien lähdeviitteiden perusteella voi halutessaan tunkeutua syvemmälle aiheeseen. Kaikki lähteet ovat melko helposti tavoitettavissa kirjastoista, arkistoista ja osa nykyään jo Internetistä.

Tarkista myös: Luettelo Vesilahden historian lähteistä

Lyhenteitä: HAik=Historiallinen aikakauskirja. Hark=Historiallinen arkisto. SKS=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. SM=Suomen Museo -lehti. L-VS=Lempäälän-Vesilahden Sanomat.  W-SArk=Wesilahti-Seuran arkisto. W-SNA=Wesilahti-Seuran nauhoitearkisto. VHKA=Vesilahden historiallinen kuva-arkisto.

1. Päiväniemi

2. Kaakila-Hietaniemi

3. Vesilahden pappila

4. Tapola

5. Kirmukarmu

6. Vesilahden kirkonkylä

7. Vesilahden kirkko

8. Sakoinen

9. Rautiala-Korpiniemi-Jokioinen-Iloinen

10. Suomela

11. Järvenranta-Kaltsila

12. Hiittenmaa

13. Hurskasvuori, Kostiala ja Toivola

14. Narva

15. Vesilahden kotiseutumuseo

16. Kurala

17. Laukko

Laukko -nimestä on monta kansanomaista näkemystä. Hevosen otsassa oleva valkoinen läikkä on laukki (baltt.). Lähellä 'laukko' -sanaa on myös sana 'laukku',  joka on tarkoittanut porttia tai veräjää. Hinsalan niemelle johtavalla kapealla kannaksella on Laukon kohdalla joskus voinut olla portti eli laukku. (laukku-nimistä Vanajan alueella ks. Viljo Nissilä, Vanajan historia I, 51). Nimi saattaa kuitenkin olla jopa merkitykseltään hämärtynyt muinaissuomalainen sana, esim. tietynlainen hevonen, kuten seuraavat kansanrunokatkelmat antaisivat ymmärtää:

Tuli Kullatar pihalle
Kesken kullan keittämisen,
Hopian suloamisen,
Kolm on koiroa keralla:
Yks on liukko, toinen laukko,
Kolmans on vihanen koira;
(SKVR, VII, 3 loitsut 994.
Ilomantsi. Eur. H, n. 7. -45.)
Tuo pahane paimenpoika
Teki luikon laukon luista,
Pillin Kirjan kinterestä.
(SKVR III, 1 701. Narvusi, Kurkola.
 Volmari Porkka. II 104. 1881-83.
Kati, Vantarin nainen.)
Luulin puuran puita tuovan,
Laukon lautoja vetävän;
Ei puura puita tuonut,
Laukko lautoja vetänyt,
Toi puura punaisen neion,
Laukko neion laatuisamman.
(SKVR IV, 1 1239. [Moloskovitsa - Tyrö].
  Törneroos ja Tallqvist. n. 294. 1859.)
puura=ruskea hevonen

18. Laukonhaka

19. Tuhnunvuori

20. Hinsala

21. Ylämäki

22. Onkemäki

23. Riehu

24. Krääkkiö

25. Vakkala-Palho

26. Rämsöö

27. Mantere

28. Latomaa-Saasto

Aikoinaan suurta suosiota saaneesta Suutarin Manun Saaston myllyviisusta tässä vielä toinen versio:

  1. Jauhaa se Saaston myllykin ja kuuluu kiven ääni.
    Huono on sen rakennus ja pikkuinen on lääni.
  2. Lampiselta seinäpuut ja satamarkkaa rahaa,
    Formistosta sillanpuut ja tontin lautoja sahaan.
  3. Kaitaan Villeltä katosaineet ja kaksi ansaspuuta,
    ja jos hän tuopi lautoja, niin häneltä ei tule muuta.
  4. Välimäki tuohia tuo ettei Kaitaa yksin laita.
    Välimäki vielä tuo kuorman koivusia puita.
  5. Kaitaan vaarilta myllynkivet ja kymmenen kiven rautaa.
    Suoniemi tuo nelikon nauloja ja siilin ja väkiraudan.
  6. Kun Stenpekki tahkoon rupes Saaston myllyn siiliä
    niin Välimäen ämmät puolestansa vetää päivän hiiliä.
  7. Hiiliä siinäkin tarvitaan kun myllyn siiliä tehdään.
    Kaitaan muori puolestansa tuomilangan kehrää.
  8. Järvensivusta sata plankkua kolmee tuumaa vahvaa,
    Salmen Mikolta hammasrattaat ja kahdeksankanttinen kahna.
  9. Korpi-Mikko trällin tekee koivusista puista.
    Löyttyn Jussi suutteet laittaa suren sääriluista.
  10. Kiilosen vaari äyskärin teki, mutta sänkyä ei hän tainnut.
    Keksmannin mylläri Suonolasta ei Hallan Maijaa nainut.
  11. Keksmanni sano Kaitaan Eliasta: Heitä piippus koskeen.
    Pistä tästä mun pussistani tupakkia poskees.

Saaston ratasmyllyssä oli 1873 vielä seinäkirjoitus, jotka kuvaa jotakin vanhempaa myllyä, ehkä jalkamyllyä. Säkeet muisti 81-vuotias August Kaitaa vuonna 1946 (SKS Kärki 2825):

Mitäs se lahko myllyllä tekee kun ei voi reirassa pitää.
Kun he on niin köyhtyneet että aitassa ei ole mitään.
Kyllä se vanha myllykin hyvä olis ollu ja olis se hyöryttänyt.
Olis kivet sen kannattanut ja vesi olis pyörryttänyt.
Lampiselta kaksi poikaa. joka sen laulun teki.
Formistosta se rikas vaari nuotin päälle veti.
 

29. Tottijärvi

Peruslähteinä seuraavat kirjat, joista Kaarninen uusin ja paras:

Hajanaisempia tietoja seuraavista:

*********** © Yrjö Punkari 1982-2014, tekstit ja kuvat **************