Vesilahden kirkko ja seurakunta 1900-luvulla

Vesilahden hengellisestä elämästä

Vesilahden seurakunnan hengellinen elämä on kirkollista harrastuneisuutta. Suurta vaikutusta eivät ole saaneet aikaan niin vanhat kuin uudemmatkaan herätysliikkeet. Evankelisuuden kannatusta on tosin ollut lähinnä Narvassa 1800-luvun lopulta lähtien lähtien. Silloin Narvan alueelle syntyi voimakas herätysliike, jonka sai aikaan Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäck (1850-1901). Narvassa on toiminut Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto, jolla on ollut käytössä 1960 kirkoksi vihitty rukoushuone. Seurakunta on myös käyttänyt tilaa omaan toimintaansa ja osallistunut sen ylläpitoon. Nykyään kyläkirkko on seurakunnan omistuksessa.

Voimakkaimman vaikutuksen Vesilahden hengelliseen elämään on tehnyt lähetyssaarnaaja Frans Hannula (1855-1914), joka vieraili 1900-luvun vaihteessa säännöllisesti kirkossa ja kirkonpihalla pidetyissä kesäisissä lähetysjuhlissa. Niissä oli väkeä tuhatmäärin ja silloin jopa suunniteltiin 1000-hengen kirkon laajentamista. Ns. hannulanherätyksen vaikutus on säilynyt lähetysharrastuksena tähän päivään saakka.

Seppä Karl Lind asui perheineen aluksi Kuralassa, mutta purki sitten talonsa ja teki siitä lautan Alhonselälle. Sillä hän souti Vesaniemeen, pystytti talonsa uudelleen ja jatkoi sepäntöitään. Lind valmisti satoja metallisia hautaristejä, joista osa on edelleen nähtävänä hautausmaan pohjoisosassa.

Seurakunnan nykypäivää

Seurakunnan tämän päivän toiminnassa elää vanha perinne, mutta uuttakin on tullut tilalle. Eri kylillä pidetään yhä kinkereitä ja kokoonnutaan hartaushetkiin lähinnä diakonian ja lähetyksen merkeissä. Diakoniatyö on suuntautunut vanhustyöstä yhä enemmän myös perheitten auttamiseen ja päihdetyöhön. Päiväkerhoissa on mukana lähes kaikki kerhoikäiset lapset. Päiväkerhotoiminnan yhteyteen on liittynyt kiinteästi myös perhetyö. Nuorisotyö on elpynyt, kun seurakuntaan on saatu myös toinen pappi. Myös uudentyyppisiä jumalanpalveluksia, "Vesilahti-messuja", on pidetty sekä omassa että naapuriseurakunnissa. Seurakunnassa on kaksi kuoroa, kirkkokuoro ja Kurkien Kaiku -kuoro.

Seurakunnan pienentyminen

Alkujaan Vesilahti oli laaja Pirkkalaisalueen emäseurakunta, josta erosi suuria pitäjiä. 1900-luvulla Vesilahden seurakunta on yhä pienentynyt alueellisesti ja väkilukukin on sotien jälkeen vähentynyt. Tottijärven kappeliseurakunta itsenäistyi 1906. Anian kylä liitettiin Pirkkalaan 1921, osia Vesilahden kaakkoisosasta Viialaan 1927, Halkivaha Urjalaan 1953 ja Säijä Lempäälään 1964. Väkiluku oli parhaimmillaan lähes 7200 ja väheni alle 3000. 1970- luvulta lähtien on paikkakunnalle muuttanut paljon uutta väkeä lähinnä Tampereelta, joten väkiluku on alkanut jälleen nousta. Seurakunnassa oli jäseniä vuoden 1997 alussa 2889 henkeä.

Kirkkorakennus

Seurakunnan toimitiloina on Martti Tolpon 1802 rakentama kirkko, joka korjattiin ja entistettiin arkkitehti Martti Jokisen johdolla 1993-94. Esille otettiin 1890 päällemaalattu katon tähtitaivas ja aurinko kehineen sekä monet ornamentit. Kirkon lähettyvillä on seurakuntatalo, joka on rakennettu 1971, laajennettu ja korjattu 1987-88 arkkitehtistudio Katri ja Mikko Jaatisen johdolla. Kirkkoherran 1871 rakennettu pappila on entistetty 1981-1982. Pappilan yhteydessä on kirkkoherranvirasto. Kirkkopihassa on myös siunauskappeli vuodelta 1900.

Oikealla Vesilahden kirkko sisältä vuonna 2010.