| Seuraavassa luettelossa on teoksia ja artikkeleita, joista
löytää tietoja niin Vesilahden kaukaisesta kuin nykyisestäkin historiasta. Luetteloa täydennetään sitä
mukaa, kun uusia lähteitä ilmenee. Uusimpia päivä- ja
aikakausilehtien artikkeleita ei ole otettu mukaan.
Erikoisaiheita lähteissä ovat: Vesilahden rautakausi, seurakunnan
varhaisvaiheet, Elinan surmaruno, Kurkien suku, Törngrenit ja Elias
Lönnrot, Laukon lakko ja häädöt, kylät, Vesilahden luonnonhistoria ja
vesilahtelaiset suvut. |
![]() Kuva vuonna 2003 ilmestyneestä Hinsala-kirjasta |
Ahola Anne-Mari: Se hirveä häätö. Laukon kartanon torpparilakko ja häädöt sosialidemokraattien julkisuudessa 1906-1907. Kulttuurihistorian Pro Gradu -tutkielma, Turun Yliopisto, 2002.
Ajo Reino: Die Veränderung der Hauptrichtung des verkehrs und ihre Wirkung auf das Strassennetz von Vesilahti in Südwest-Häme. Fennia 79/4, 1955.
Ajo Reino: Tampereen liikennealue. Kansantaloudellinen yhdistys, 1944.
Amee Anneli: Ameen ja Annalan suvut. Salo, Anneli Amee, 1994.
Anttila Aarne: Elias Lönnrot. Helsinki: SKS, 1931.
Anttila Hannes: Vesilahden Suomelassa. 8.4.1918 Vapaussoturi 1933.
Arajärvi Kirsti: Tampereen seudun talonpoikaislevottomuuksista 1760-luvulla. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia IV. Tampere, Tampereen historiallinen Seura, 1950.
Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1985.
Arajärvi Kirsti: Vesilahden Narvan markkinat. Kotiseutu 7-8, 1966.
Aspelin J.R.: Lempäälän ja Vesilahden synty. SM 1894.
Blomstedt Kaarlo: Davidin kapina v. 1438. HAik 35, 1937.
Bomansson K.A.: Pispa Arvid Kurjen vanhemmista ja "Elinan surma" -nimisestä kansan-runosta. Historiallinen arkisto I, 1866.
Bomansson K.A.: Pöytäkirjoja SKS:n kokouksista, Hark III- IV, 1874.
Bonsdorff Lars G. von: Linne och Jern II (Adolf Törngren d.ä.). Söderström & Co, 1956.
Castren Jonas: Laukon lakkojuttu oikeassa walossaan. Helsinki, Suomalaisen kansan kirjapaino 1907.
Edner Erik: Kuvaus Lempäälän seurakunnasta vuodelta 1753. Lempäälän joulukirja 1964.
Elinan Surma ja Kurjen suku, Kansankirja. Helsinki: Eklund, 1892.
Enckell Gerald: Släkten Zitting. Genealogiska Samfundet i Finland, julkaisuja nro 52, 1996.
Eronen Heikki: Vesilahden Reserviupseerikerho ry 50 vuotta. Vesilahden Reserviupseerikerho, 2010.
Erä-Esko Aarni:Vesilahden Kirmukarmu - Kirmun kalmu. SM 1980.
Finne Jalmari: Elinan surma. 5-näytöksinen ooppera. Helsinki, Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö, 1910.
Gadd Pehr Adrian: Ylä-Satakunnan oloja 1700-luvun puolivälissä. Tampere: Tampereen historiallinen seura 1946, 1751.
Gillingstam Hans: Den friherrliga ätten Kurcks ursprung. Genos 2, 1964.
Haarla Lauri: Kurkien taru. Helsinki: Otava, 1938.
Haarla Lauri: Kurkien taru. I-III. Romaani 1400-luvulta. Helsinki Kustannusosakeyhtiö Otava, 1936, 1938, 1940.
Hackman A.: Två svärdsknappar från folkvandringstiden. FM 1-2, 1895.
Haliseva Mauno: Ahtiala ja Rämsöö. Torpat ja talot. Mauno Haliseva, 2024.
Heikel A.O.: Kertomus Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. Helsinki: SKS, 1882.
Heikel A.O.: Kiinteiden muinaisjäännösten hävittämisestä Lempäälässä ja Vesilahdella. SM 11, 1894.
Heikel A.O.: Muinaistieteellisiä tutkimuksia. SM 8-9, 1894. (Myös FM 8-9)
Heickel H.J.: Traditioner om Lempäälä och Vesilahti socknars bebyggnade. FM, 1899 1899
Heikel H.J.: Kirmunkarmun polttokalmisto. Analecta Archaeologica Fennica IV, Helsinki, 1899
Heikel H.J.: Päiväniemen, Säijoen ja Kirmukarmun polttokalmistot. Analecta Archaeologica Fennica, Helsinki, 1899.
Heikkilä Tauno: Adolf Törngren. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia II. Tampereen historiallinen seura, 1935.
Heiskanen Jari: Kulttuuriympäristö tutuksi - hanke. Vesilahden kunta, 2003.
Honka-Hallila Helena (toim.): Esa ja Anna. Vesilahden Ärölän suvun ja talon vaiheita. Jyväskylä, Ärölän suku, 1997.
Honka-Hallila Helena (toim.): Kunnia kaikkensa antaneille. Vesilahtelaiset sodissa 1939-45. Jyväskylä, Vesilahden Sotaveteraanit Ry, 1996.
Honka-Hallila Helena: Pyhäjärven eteläosan rautakautinen asutus ja sen yhteys alueen historialliseen asutukseen. Karhunhammas 8. Turun Yliopisto, 1984.
Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Jyväskylä: Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996. (Useita artikkeleita Vesilahden historiasta)
Hoppu Matti (toim.): Hinsala - kylä Laukon kainalossa. Vesilahti, Vesilahden Hoppu-suku, 2003.
Hoppu Matti (toim.): Vesilahti - tarinoitten ja myyttien pitäjä. Eläkeliiton Vesilahden yhdistys ry, 2006.
Huntuvuori Hilda: Elinan surman historiallinen alkuperä. Hark 1919.
Hyrske Maija-Liisa: "Elinan surma" -tradition säilyminen suomalaisessa kansanrunoudessa ja kirjallisuudessa. Pro Gradu - työ, Helsingin Yliopisto 1951.
Hälvä Maria Charlotta, o.s. Eberhardt: Heikkilän ja Ylisen suvut Vesilahdelta. 1985
Hämäläis-osakunta: Hämeen kansan vanhat runot. Jyväskylä: Hämäläisosakunta, 1916-1917.
Ignatius K.: Elinan surma ja Kurkien suku. Helsinki Edlund, 1892.
Inkilä Toivo: Vesilahden rintaman taisteluvaiheet Tampereen valtauksen jälkeen. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938.
Ivalo Santeri ja Wilkuna Kyösti: Suomalaisia sankareita I-II, Porvoo: WSOY, 1956.
Jaakkola Jalmari: Pirkkalaisliikkeen synty. Turku: Turun suomalaisen yliopiston julkaisuja, 1923.
Jaakkola K.E.: Taistelut Tampereen eteläpuolella Lempäälässä ja Vesilahdella. Punakaarti rintamalla, Leningrad, 1929.
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee. Ahti Antti, Jakovuori Eila, Mäenpää Reino. Tampere, Wesilahti veistelee -ryhmä, 1996.
Jakovuori Eila (toim.): Wesilahti veistelee II. Vesilahti Vesilahden Museoyhdistys ry, 2000.
J.R.A. (J.R.Aspelin): Lempäälän ja Vesilahden synty. SM 11, 1894.
Jokipii Mauno: Laukossa vuonna 1677 Historiallinen aikakauskirja 1955, 76-92.
Jutikkala Eino ja Nikander Gabriel: Laukko, Vesilahden pitäjä. Suomen kartanot ja suurtilat III. Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1945.
Järnefelt Arvid: Maa kuuluu kaikille! Arvid Järnefeltin julkaisuja N:o 6. Helsinki, Vihtori Kosonen Osakeyhtiö, 1909.
Kaarninen Mervi: Tottijärven historia 1689-1998. Nokian kaupunki 1998.
KAH [Gustaf Adolf Heman]: Muistelmia Hämeestä. I Kaksi tolppaa, II Pohjalais-Maija. Helsinki, R.F.Holm, 1883.
Kairamo Alfred Oswald: Sosialistinen kanta Laukon ja Lavilan asiassa. Helsinki, 1908.
Kairikko Juha K., Ruola Jaakko: Valkohäntäpeura. Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry, 2004.
Karjalainen Mauno, Valkama Minna: Vesilahti kuvina Tampere, Vesilahden kunta, 2000.
Karsikko Rauni: Mietteitä Elinan surmasta. Vesilahden srk:n 600 -vuotisjulkaisu. Tampere 1946.
Kauffmann Hermann: Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä. Tampere, LC Tampere - Koivistonkylä, 1999.
Kaukonen Väinö: Elias Lönnrotin Kanteletar. Helsinki: SKS, 1984.
Kaukovalta, K.V., Jaakkola K., Sorila Aug.: Pirkkalan historia. Pirkkalan historiakomitea, 1934.
Kivikari A. (toim): Piirteitä Laukon häädöistä. Kokoiltu eri lähteiden mukaan. Hämeenlinna, 1907.
Kohtamäki Ilmari: Juhana Fredrik Granlund. Kirjallisuuden tutk. vuosik. IV, Helsinki: SKS 1936.
Koskinen Yrjö: Pohjanpiltti. (1859) Helsinki: Otava, 1965.
Krohn Kaarle: Elinan surmaruno, Kalevalaseuran vuosikirja 6, Porvoo: WSOY, 1926.
Krohn Kaarle: Elinan surmarunon alkumuodon palauttamisyritys. Kalevalaseuran vuosikirja 6, Porvoo: WSOY, 1926.
Kurck Gabriel: Landshöfdingen Friherre Gabriel Kurcks lefnadsminnen. Helsinki, Finlands Statsarkiv 1906.
Kylliäinen Mikko: Mitä arkistot kertovat vesilahtelaisista esi-isistämme? Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n Vuosikirjassa nro XX:1 (1999), s. 39-45.
Kylliäinen Mikko & Puro Ritva (toim.): Aiwan kowa tapaus. Kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837. Jyväskylä, Wesilahti-Seura ja Vesilahden Kunta, 1996.
Kylliäinen Mikko (toim.): Kirkonvartijan päiväkirja 1846-1897. Adam Ivendorff. SKS, 2006.
Kärki Frans: Kokoelmat SKS:n arkistossa.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Juho Yrjönpojan jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2001.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Matti Yrjönpojan jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2003.
Laaksonen Liisa: Junnilan kylän Marttilan suku. Maria Yrjöntyttären jälkeläiset. Junnilan kylän Marttilan sukuseura ry, 2004.
Laaksonen Liisa: Vesilahti, rippikirjat 1810-1831. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja II, 2009.
Lagerstam Liisa: A Noble Life. The Cultural Biography of Gabriel Kurck (1630-1712). Väitöskirja Turun Yliopistossa, Liisa Lagerstam, 2007.
Lagerstam Liisa: Gabriel Kurckin peregrinaatio. Kulttuurihistorian Pro Gradu -tutkimus. Turku, Turun Yliopisto, 1999.
Lagerstam Liisa: Laukon herra. Gabriel Kurcki (1630-1712). Laukko Historicum, 2008.
Laukon lakko. Selonteko sen vaiheista. Helsinki, Suomalaisen kansan kirjapaino, 1908.
Lehtovuori Marja-Liisa: Suku lähtöisin Vesilahdelta - Järvenrannasta, Hinsalasta, Sinisaaresta ja Säijästä. 2002.
Liikanen Janne: Arvokkaat luontokohteet. Vesilahti. Pirkanmaan Liitto D 40. Tampere, Pirkanmaan Liitto, Vesilahden kunta 1995.
Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Helena Honka-Hallila (toim.): Vesilahti 1346-1996, Jyväskylä, Vesilahden kunta ja seurakunta 1996.
Lunden Michael: Kårtta anmärkningar om Wesilax socken. ĹT 1797:23, 1797.
Luukko Armas: Pirkkalaiset ja lappalaiset. Kotiseutu 5/1966.
Lähteenmäki Eino: Minkä mitäkin Vesilahden kirkon syntyvaiheista. Teoksessa: Vesilahti 1346-1946. Vesilahden seurakunta, 1946.
Läntinen Aarre: Elinan surmavirsi sekä Kurki-suvun ja Laukon historiaa. Teoksessa: Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346-1996. Jyväskylä: Vesilahden kunta ja Vesilahden seurakunta, 1996.
Lönnqvist Bo: En finsk adelssläks öden, Standertskjöld - Standertskjöld-Nordenstam. Svenska litteratursällskapets i Finland, 2007.
Maajoki Väinö: Luettelo Vesilahden pitäjän kiinteistä muinaisjäännöksistä, 1939-1940.
Maatalousvaliokunnan kolmas sihteeri: Laukon Lakko. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö kansanvalta, 1908.
Maijala Aino (toim.): Seitsemän lumikkia ja kääpiö. Vesilahden Yläasteen oppilaskunnan tukiyhdistys, 2000.
Matinlinna Jukka: Wesilahden Narwan Weston Mattilat ja Oskar Albinus Mattilan suku 1880-1992. Turku, 1993.
Murros Kaapo: Kun Tampereen porvarit kapinoivat. Tampere-Seura, 1945.
Mäkelä Ritva: Elämää Säijänmaassa. Lempäälä, Säijän kyläyhdistys ry, 1997.
Mäkelä Ritva: Sanomia joka savuun. Kangasala, Lempäälän- Vesilahden sanomat, 1981.
Nallinmaa Eero: Erik Ulrik Spoofin nuottikirja. Suomen musiikin vuosikirja 1962-63, 1963
Nervander E.: Elias Lönnrotin nuoruuden ajoilta Laukon kartanossa. Helsinki: Otava, 1893.
Niemi A.R.: Lönnrotin keräelmissä säilyneestä Elinan surmavirrestä. Kalevalaseuran vuosik. 10, Porvoo: WSOY, 1930.
Nopola Akseli: Narvassa Vesilahden taistelujen aikana. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938.
Nopola Akseli: Kapina-ajan muistelmia Länsi-Vesilahdella. Pohjois-Hämeen vartio. 1926.
Nopola Risto: Kun Tampereen kokous äänesti 1913 laulujuhlat Vesilahden Narvaan. Tammerkoski 2, 1987.
Numers Gustaf von: Elinan surma. Porvoo, WSOY, 1908.
Nytorp Rauno (toim.): Polveilee polut - raikuu rannat. Kertomuksia Palhon ja Vakkalan tienoilta. Palhon Maamiesseura ry, 2006.
Nyystää Alpo (toim.): Vesilahden Metsänhoitoyhdistys 50v. Lempäälä, 1983.
Nyyssölä Eino: Torpparilakot Eritoten Laukon rettelö. Lahti, 1906.
Oja Aulis, Vesikansa Jouko: Sjöstedt-suku. Forssa, Sjöstedt-suvun sukuyhdistys ry. 1952.
Ojansuu Heikki: Lisiä Elinan surmarunon historiaan. Satakunta IV, 1916.
Papunen Pentti: Vesilahti, historia. Suomenmaa VII, Porvoo, 1978.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Hoikkasen haara. Jyväskylä, Gummerus Oy, 1988.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Mattilan haara, sukututkimus. Helsinki, Peuramo Heikki, 1984.
Peuramo Heikki: Vesilahden Hoppu-suvun Sorrin haara, sukukirja. Helsinki, Peuramo Heikki 1985.
Pirkanmaan Liitto: Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan liitto B 36, Tampere, Pirkanmaan Liitto, 1996.
Pohjolan-Pirhonen Helge: Arvid Kurki ja vuoden 1510 piispanvaali. HAik 1955, s. 47-63
Pohjolan-Pirhonen Helge: Kurck-släkten. Teoksessa: Grill Erik (toim.): Svensk Biografiskt Lexikon. Stockholm 1975-77.
Poppius Liisa, Raevuori Yrjö: Haarlan suku. Tampere 1936.
Punkari Yrjö: Elinan surmaruno pelastui jälkimaailmalle Hinsalassa. Teoksessa: Hoppu Matti (toim.): Hinsala - kylä Laukon kainalossa. Vesilahti, Vesilahden Hoppu-suku, 2003.
Punkari Yrjö: Elinan surma -runon taustaa. Teoksessa: Kulta Häme, Hämeenmaa XVIII, 2001.
Puro Ritva: Vesilahden Hinsalan kylän Sorrin suvun Ohralahden haara. Tampere, Ritva Puro, 2000.
Puro Ritva (toim.): Vesilahden seurakunnan rippikirja vuosilta 1688-1694. Vesilahden seudun sukututkimusseuran julkaisuja I, 2006.
Raevuori Yrjö: Laukon omistajia ja vaiheita. Tampere 1963.
Rasila Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. Kajaani, 1961.
Reinholmin kokoelmat 5. FM 11, 1894.
Ruohonen Arvo: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä. Tampere-seura, 1981.
Salminen Tapio: Davidin kapina ja Pirkanmaan kapinaherkkyys. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia X, 1995.
Salmo Helmer: Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1938.
Salmo Helmer: Vesilahden Naarvan Karholannokan roomalais- aikainen röykkiöhauta. SMYA 40, 1934.
Salo Unto: Suomi, Häme ja Satakunta. Teoksessa: Jukka Peltovirta (toim.) Hämeen käräjät I. Hämeen Heimoliitto ry ja Emil Cedercreutzin Säätiö, 2000.
Salo Unto: Vesilahti Hinsala / Jokioinen harmaa. Rautakautisen kalmiston kaivaus 30.5.-21.6.1984, Turun Yliopisto 1985.
Santamäki Lauri, Helin Martti (toim.): Pirkanmaan lukemisto. Tampere, Pirkanmaan maakuntaliitto, 1970.
Sarvas Anja: Vesilahden linturiipukset. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia IX, 1988.
Sarvas Pekka: Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä. SM 1971.
Sinisalo Hannu (toim.): Perinnealbumi: Pirkanmaa 2. Kuopio, Perinnetieto Oy, 1986.
Skogman D.: Kertomuksia matkoiltani Satakunnassa muistojuttuja keräämässä. Suomi II, 2, 1864.
Standertskjöld-Nordenstam H: Från Vesilax. Tidskrift för jägare och fiskare, 1897
Suomen maakuntajulkaisu Oy: Kotiseutuni Pirkanmaa. Kuopio, Suomen maakuntajulkaisu Oy, 1976.
Suonto Unto: Meidän kirkkomme, Halkivahan kirkko. Tampere, 2000.
Suvanto Seppo: Knaapista populiin. Helsinki: SKS, 1987.
Suvanto Seppo: Satakunnan historia III, keskiaika, Satakunnan maakuntaliitto, 1973.
Suvanto Seppo: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571. 2001, http://www.narc.fi/suvanto/
Söyrinki Niilo: Epilobium rubescens Rydb. Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1931.
Söyrinki Niilo: Die Makrolepidopterenfauna des Kirchspiels Vesilahti. Ann.zool.soc. Vanamo 3:5, 1936
Söyrinki Niilo: Jalkasara Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1931.
Söyrinki Niilo: Kasviston muutokset jalkasaran, Carex pediformis C.A. Meyer, kasvupaikoilla Vesilahdella 1930-1980. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 59, 1983.
Söyrinki Niilo: Lisätietoja jalkasara esiintymisestä Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1945
Söyrinki Niilo: Silkkiuikun joukkoesiintymistä Vesilahdella. Luonnon ystävä, 1945
Toivonen K.V.: Laukon torpparilakko. YKK 1947.
Tukkinen Tauno: Vesilahden punaisten henkilötappiot 1918. TT, Karjalohja, 2007.
Uotila Kari (toim.): Vesilahden Laukko. Linna, kartano, koti. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku, Suomen keskiajan arkeologinen seura, 2000.
Vesikansa Jouko, Korosuo Heikki: Sjöstedt-suku 1976. Forssa, Sjöstedt-suvun sukuyhdistys ry, 1977.
Vesilahden Seurakunta (toim.): Vesilahti 1346-1946, 600 - vuotisjuhlajulkaisu. Tampere, 1946.
Virtaranta Pertti: Elettiinpä ennenkin. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1953.
Virtaranta Pertti: Vanha kansa muistelee. Porvoo WSOY 1947.
Voionmaa Jouko: Uusi muinaislinna Vesilahdelta. SM 1937.
Voionmaa (Wallin) Väinö: Eräs Djeknin sukua koskeva asiakirja ja "Elinan surma". Hark XVI, 1900.
Voionmaa Väinö: Näsijärven seutujen asutushistoriasta. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia 1, 1929.
Voionmaa Väinö: Kurki-suvun syntymäsijoilta. Haik 32, 1934.
Werner Joachim: Kirmukarmu - Monza - Roes - Vendel XIV. SM 65, 1958.
Wesilahti-Seura: Elinan Surma. Vesilahti, Wesilahti-Seura 1982.
Willberg Leena, Rantala Hilkka, Nytorp Eeva: Aatelisryijy, arkipeite, arvotekstiili. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, 2008.
Wuolijoki Sulo: Laukon lakko. Helsinki, 1908.
Väinölä Martti: Vesilahden osuusmeijeri 1905-1955. Jyväskylä, 1955
Vähäkangas Tapio: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset. SSS:n vuosik. 44, 1999.
Yli-Arvela Aino: Vesilahden Sähkö Oy. Tampere. Vesilahden Sähkö Oy. 1973.
Lisäksi Vesilahtea koskevia artikkeleita on: Lempäälän-Vesilahden Sanomat -lehdessä (1930-luvulta alkaen), Wesilahti- Seuran julkaisemassa Wesiposti -lehdessä (1980-), Vesilahden Hoppu-suvun julkaisemassa Hoppuutiset -sukulehdessä (1981-), seurakunnan Diakoniatyö -vihkosessa (1989-) ja sotaveteraanien joululehdissä.