Rekonstruointi ja selitykset:
Martti Linna
R. W. Ekman: Väinämöisen soitto (1866)
Redaktio Martti Haavio / Kirjokansi:
Maailman synty
Tuo oli sotka, suora lintu.
Lentelevi, liitelevi,
selvällä meren selällä,
ulapalla aukealla.
Etsivi pesän sija'a:
ei löydä pesän sija'a.
Tuo oli vanha Väinämöinen
keskellä meren napa'a.
Nosti polvensa merestä,
lapaluunsa lainehesta
vihannaksi mättähäksi,
tuoreheksi turpeheksi.
Tuo oli sotka, suora lintu.
Lentelevi, liitelevi:
näki mättähän meressä.
Valoi vaskisen pesäsen,
muni kultaisen munasen
päähän polven Väinämöisen.
Hautelevi, hierelevi
päässä polven Väinämöisen.
Siitä vanha
Väinämöinen
luuli polvensa palavan,
tiesi hiiltyvän hipiän,
jäsenensä lämpiävän.
Liikahutti polveansa,
jäsentänsä
järkähytti.
Pesä pyörähti vetehen,
muna karskahti karihin;
pesä
vaskinen paloiksi,
muna kultainen muruiksi.
Vaka vanha
Väinämöinen
itse noin sanoiksi virkki:
"Mi munassa alaista kuorta,
alaisiksi maaemiksi,
mi munassa yläistä kuorta,
yläsiksi
taivosiksi!
Mi munassa valkuaista,
se päiväksi paistamahan,
mi munassa ruskuaista,
se kuuksi kumottamahan,
mi munassa
kirjavaista,
se tähdiksi taivahalle!"
Selitys:
Väinämöisen polvi on merestä nouseva tulivuorisaari, jolle ajan kuluessa vesilinnut pesivät. Edelleen ajan kuluessa saari nousee hiljalleen merestä lisää kuumeten samalla sisäisen vulkaanisen toiminnan seurauksena, kunnes räjähtää tulivuoren purkaukseksi ja lintujen munat lentävät taivaan tuuliin!
Tulivuorisaari. Public Domain
Kirjallisuutta:
Haavio, Martti: Kirjokansi. Suomen kansan kertomarunoutta. Toimittanut Martti Haavio. Porvoo&Helsinki 1952.
Thorarinson, Sigurdur: Surtsey - merestä noussut saari. Helsinki 1969.