Kalevala, Saagat ja muinaislöydöt

Fornjotr-tarusto saagoissa sekä Vesilahden Kirmukarmun
ja Euran Pappilanmäen arkeologiset löydöt

Kalevalaiset henkilöhahmot Vesilahden, Euran, Vöyrin, Kaarinan, Englannin, Tanskan ja Norjan muinaisesineistössä

Ikutrso Eurasta  
Vasemmalla Ikuturso Euran Pappilanmäen 600-luvun loistomiekan huotrasta. Oikealla Ikutursot päät vastakkain suurin piirtein saman aikaisessa Sutton Hoon kypärässä kypärässä Englannista.

Ikutrso Vesilahdesta
Ikuturso Vesilahden Kirmukarmun kullatussa miekanponnessa 600-luvulta. (Vertaa mursun kuvaan oikealla!) (Kuva: Museovirasto)

Myös Sutton Hoon valtikassa on neljä ihmisen päätä.

Ikuturso pohjoisnorjalaisessa soikeassa kupurasoljessa 700-luvulta

Loki-Liekkiö-Lemminkäinen

Kasvot Euran Pappilanmäen 600-luvun loistomiekan ponnessa, mahdollisesti Odin eli Ilmarinen.

 

Tuulta puhaltava Ukko Ilmarinen kuvattuna Vöyrin Gulldyntistä löytyneeseen miekanponteen.

 
Vasemmalla Suomessa 1000-luvun puolivälissä lyöty hopearaha, jossa on kruunupäinen suomalaista X-tyypin miekkaa kädessään pitävä kuninkaan hahmo. Samanlaisia rahoja on maastamme löydetty useita. Rahat ovat osittain jäljitelmiä bysanttilaisista miliaresion-rahoista. Tämä kappale on Maarian Saramäestä, nykyisestä Turusta. Oikealla länsigoottikuningas Recceswinthuksen votiivikruunu Toledosta Espanjasta 600-luvulta.

Katso vielä sivu Kypärä hallitsijan tunnuksena 

Alkuperäislähteitä suomennettuina:

Tutkimuskirjallisuutta

Pronssikauden Suomi

Suomen ja Kainuun kuninkaiden sukupuita saagojen mukaan

Ikuturso-sävytteistä germaanista eläinornamentiikkaa

Suomalaisen kansanrunouden arvoituksia


Skandinaavisessa mytologiassa jättiläiset (jotnar) jaettiin kahteen alalajiin, vuorijättilaisiin (bergrisar) ja huurretursaisiin l. kuuratursaisiin (hrimthursar). Fornjot (Fornthurs) on sama kuin Ikuturso. Skandinaavisissa taruissa Suomeen sijoitetut jättiläiset ovat huurre- eli kuuratursaita.

Mursu

Merovinkien nimen synty

Kerrotaan Chlodeon oleskellessa meren rannalla kesäaikana ja vaimon mennessä kylpemään mereen keskipäivän aikaan Neptunuksen Minotauruksen kaltaisen hirviön hyökänneen tämän kimppuun. Olipa poika jatkossa joko hirviön tai miehen siittämä, se sai nimen Merovech (Merisyntyinen), jonka vuoksi Frankkien kuninkaita myöhemmin nimitettiin Merovingeiksi (Fredegar, Frankkien historia III, 9)

Väinämöisen syntyminen

Onpa impi, ilman neito,
joka ei suostu sulhasihin,
mielly miehi'in hyvihin.
Kun tulevi immen tuska,
pakko neitosen panekse,
syrjin syöstäkse merehen,
kaltoin aaltoihin ajakse.

Meritursas partalainen,
ikäinen Iku-Turilas
teki neidon raskahaksi
meren kuohuilla kovilla
veden vankan vaatehilla.		 Vuotta seitsemän sata'a,
yhdeksän uron ikä'ä
emon kohdussa makasi
itse vanha Väinämöinen.
Ikävystyi aikojansa,
oudostui elämätänsä,
viilasi emonsa kohdun
vasemmalla varpahalla,
sormella nimettömällä.
Syntyi vanha Väinämöinen
meren synkässä syvässä,
keskellä meren napa'a.

(Kaarle Krohn: Suomen muinaisrunoja, kertovaisia. Helsinki 1930)

 

Kaleva ja Ikiturso

Meritursas partalainen veden ukko halliparta (=mursu) (Haavio: Suomalainen mytologia, s. 116)

Iki Turso, tuonen härkä
se on nuolien vetäjä
Äkähien ällittäjä,
nouse Turso merestä,
jolla suu tulin palau,
kita kiukoin lämpiöö,
nämä nuolet noutamahan
keheät kereämähän!

Suomen kansan Vanhat Runot I 4:807 (Miinoa, Castrén, Pistoksen synty)

Ei vävy tupahan tule, ilman orren ottamatta, kamanan korottamatta, sivuseinän siirtämättä, soppiseinän sortamatta, otsiseinän ottamatta.

Kamana kalevanluinen, soppiseinä sorsanluinen, peräseinä petranluinen, otsiseinä osmankuinen, sivuseinä sirkunluinen, laki lahnansuomuinen, lattia meren latainen. (Matti Kuusi, Suomen kirjallisuus I, s. 170)

Katso vielä Ikuturso-esineistön levikkikartta.

Tietoja koonnut Martti Linna 2000-2020

 


Ikuturso Vöyrin Gulldyntin ja Kaarinan Ristimäen löytöjen miekanponsissa 600-luvulta. (Kuvat: Museovirasto)

              
Mustavalkoisina samat kuin vasemmalla.
(Kuva: Helmer Salmo: Die Waffen der Merowingerzeit in Finland, SMYA 42:1, 1938, s 83)
 
Yksipäinen käärmesolki Vöyrin Gulldyntistä
 (Kuva: Museovirasto CC BY 4.0)		  
Kaksipäinen emalisilmäinen käärmesolki Euran Pappilanmäestä
(Kuva: Museovirasto CC BY 4.0)