Nyt kerrotaan todisteet siitä, miten Norja alun alkaen asutettiin;
tai miten kuninkaalliset suvut saivat siellä tai muissa maissa alkunsa;
tai miksi noita sukuja sanotaan Skjoldungeiksi, Budlungeiksi,
Bragningeiksi, Ödlingeiksi, Völsungeiksi tai Niflungeiksi, joista
kuninkaalliset suvut ovat lähtöisin.
Oli mies nimeltä Fornjótr. Hänellä oli kolme poikaa. Ensimmäinen oli
Hlér, toinen Loge, kolmas Kįri. Fornjótr hallitsi tuulia, Loge tulta,
Hlér meriä. Kįri oli Jokullin isä, joka puolestaan oli kuningas Snaerin
isä. Kuningas Snaerin lapset sen sijaan olivat nämä: Thorri, Fönn, Drifa
ja Mjöll. Thorri oli ylhäinen kuningas. Hän hallitsi Gotlantia, Kainuuta
ja Suomea. Kainuulaiset uhrasivat hänelle varmistaakseen lumentulon ja
hyvän hiihtokelin. Se oli heidän vuodentulonsa. Uhrin oli määrä tapahtua
keskitalvella. Thorri-kuukausi sai siitä nimensä. Kuningas Thorrilla oli
kolme lasta. Hänen poikansa olivat nimeltään Nórr ja Górr, tytär
puolestaan Gói. Gói hävisi jäljettömiin, ja Thorri järjesti uhrin
kuukautta myöhemmin kuin oli määrä, ja myöhemmin sitä kuukautta, jolloin
tämä tapahtui, kutsuttiin Góiksi.
Nuo kaksi, Nórr ja Górr, etsivät sisartaan. Nórr kävi suuria
taisteluita Kölistä länteen ja hänen edessään kaatuivat seuraavat
kuninkaat, joiden nimet ovat: Ve ja Vei, Hunding ja Hemming, ja Nórr
laski valtansa alle kaiken sen maan aina mereen asti. Mainitut veljekset
tapasivat siinä vuonossa, jota nyt sanotaan Nórrinvuonoksi (Nordfjord).
Nórr matkasi sieltä ylös Kölille ja tuli paikkaan nimeltä Ulfa-moar
(Susinummet). Sieltä hän matkasi pitkin Eysradalia ja myöhemmin
Vermlantiin ja pitkin Vänerniksi sanottua järveä aina merelle. Ja kaiken
tuon maan länteen noista rajamaista Nórr laski valtansa alle. Tuota
maata sanotaan nyt Noregiksi (Nórrin tie?). Keskitalvella he tulivat
Hedemarkiin. Siellä heidät tapasi sikäläinen kuningas, jonka nimi oli
Vuoren Hrólfr (Hrólfrr i Bergi). Hän oli Dovren pohjoispuolelta kotoisin
olevan Svadi-jättiläisen ja Hedemarkia pitkään hallinneen
Eystein-kuninkaan tyttären Ashildan poika. Vuoren Hrólfr oli siepannut
Góin ja mennyt hänen kanssaan naimisiin. Mutta kun Gói sai kuulla
veljestään Nórrista, hän matkasi silloin tätä tapaamaan ja Hrólfr hänen
mukanaan. Ja Hrólfr antautui Nórrin valtaan ja hänestä tuli Nórrin mies.
Sen jälkeen Nórr meni juhlaan lankonsa luokse ja Nórr sai vaimokseen
Svadi-jättiläisen tyttären, Hrólfrin sisaren Hoddan.
Sen jälkeen kuningas Nórr matkasi takaisin länteen merelle ja sitten
hän löysi veljensä Górrin. Tämä oli tullut silloin pohjoisesta
Dumbrinmereltä (Jäämereltä) ja oli ottanut omakseen kaikki saaret matkan
varrella, sekä asutut että asumattomat. Sitten nämä veljekset jakoivat
valtakunnan keskenään, niin että Nórr sai omakseen kaiken mannermaan
pohjoisesta Jotunheimista (Jättiläisten Maasta, Ruijasta) etelään
Alvhemiin. Sitä aluetta kutsutaan nyt Norjaksi (Noreg, Nórrin tie?),
mutta Górr sai kaikki ne saaret, jotka jäivät hänen sotalaivojensa
vasemmalle puolelle hänen purjehtiessaan maan sivuitse pohjoiseen.
Nämä olivat merikuningas Górrin pojat: Heiti ja Beiti, Meiti ja Geiti.
Merikuningas Beiti purjehti sotalaivoineen Trondheimiin ja sieltä Beitin
mereen (Beitstadfjord). Hän antoi tehdä laivareen purren alle. Oli
nimittäin syvälti lunta ja hyvä rekikeli. Sitten Beiti istui perään ja
pisti peräsinairon paikalleen sekä antoi nostaa purjeet ja antoi
miestensä raahata purren pohjoiseen yli Ellida-eidin (Purren niskan)
Namdaliin ja vaati omakseen kaikkea sitä maata, joka jäi paapuurin
puolelle. Merikuningas Beiti oli merikuningas Heitin isä, joka oli
Svadin isä. Geiti sen sijaan oli Glammin ja Gylfin isä. Merikuningas
Meiti oli Maevilin ja Myndillin isä, Myndill oli Ekkilin ja Skekkilin
isä.
Nórr oli kaikkien näiden miesten isä, mutta Svadin tytär Hodda oli
heidän äitinsä: (Tässä seuraa Nórrista polveutuvat kuninkaalliset
sukujohdot, kaikkien Norjan mannermaan tulevien kuninkaiden esi-isät.).
Hän oli Trandin ja Gardin äiti, jota kutsuttiin Agdiksi. Mutta kun
heidän perintönsä jaettiin, silloin Trand sai osakseen Trondheimin, ja
siksi sitä kutsutaan Trondheimiksi (Trondin koti). Gard Agdi oli niiden
isä, joiden nimet ovat seuraavat: Hord, Rugalf, Trym, Vegard, Freygard,
Torgard ja Grjotgard.
Hord sai Hordalandin perinnökseen. Hänen poikansa oli Jofur tai Josur,
jonka poika oli kuningas Hjor, joka oli Hjorleif Häntäheikin isä.
Rugalf omisti Rogalandin. Hänen poikansa oli Rognvald, kuningas
Augvaldin isä.
Trym omisti Agderin. Hänen poikiaan olivat Agdi ja Agnar, joka oli
Ketil Trymin isä, joka omisti tilan Tromųylla.
Vagard omisti Sognen. Hänen poikansa oli Vedorm, jonka poika oli
Vemund Vanha, jota kutsuttiin Sognen turvaksi.
Freygard omisti Fjordin ja Fjalarin. Hänen poikansa olivat Freystein
Vanha, joka omisti tilan Geilossa, ja Freybjörn, jonka poika oli
Audbjörn, Arinbjörn Fyrdajaarlin isä.
Torgard omisti Sunnmųren (Etelä-Mören). Hänen poikansa oli Torvid,
jonka poikia olivat Slevid ja Blavid, joka puolestaan oli Arnvid
Berserkintappajan isä.
Grjotgard omisti Nordmųren (Pohjois-Mören). Hänen poikansa oli
Salgard, jonka poika oli Grjotgard, jonka poika oli Solfa, jonka poika
oli Nęrųyn Hogni, jonka poika oli Solf Viikinki ja tytär Hilde Hoikka,
joka oli naimisissa Hjorleif Häntäheikin kanssa. Haalf Berserkki oli
heidän poikansa. Heidän toisen poikansa Grjotgardin poika oli Sigar,
jonka tytär oli Sygnjar, jonka puoliso oli Harald Namdalenin jaarli,
jonka poika oli Herlaug, jonka poika oli Grjotgard, jonka poika oli
Haakon jaarli, jonka poika oli Sigurd jaarli, jonka poika oli Haakon
Ladejaarli.
Nor-kuninkaan poika Raum otti valtakunnan haltuunsa isänsä jälkeen.
Hän omisti Alvhemin ja niin laajalti valtakuntaa kuin sieltä laskevien
jokien piiriin kuuluu. Logr laskee sieltä itään Mjosan laaksoon, mutta
sieltä Varmajoki Raumajokeen ja sieltä mereen. Varmasta laskee Raumajoki
ylhäältä Raumsdaliin. Varmasta laskee Eystrielfr Eystridaliriin ja
Vänerniin ja sieltä Götajoki mereen.
Kuningas Raum piti juominkeja jouluna yhdessä Bergfinnin
(vuorisuomalaisen) kanssa, joka oli Varman Trym Jättiläisen poika. Ja
silloin Raum meni Bergfinnin sisaren Bergdisan kanssa sänkyyn. Ja sen
jälkeen tämä sai kolme poikaa: Björnin, Brandin ja Alfin, jonka Bergfinn
kasvatti ja jota kutsuttiin Finnalfiksi.
Björn oli äitinsä kanssa ja häntä kutsuttiin Jotunbjörniksi
(jättiläiskarhuksi). Bergdisa lähetti Brandin tämän isän Raumin luokse,
mutta isä antoi Brandin jumalille ja häntä kutsuttiin Gudbrandiksi.
Hänelle Raum-kuningas antoi laakson, jonka nimi on Gudbrandsdal.
Jotunbjörnille hän antoi Romsdalenin ja Alfille puolestaan
Ųsterdalenin ja kaiken maan Vänernin pohjoispuolella ja Götajoesta
pohjoiseen Glommajokeen asti. Sitä nimitettiin silloin Alvhemiksi.
Gudbrand Laaksonkuninkaan poika oli Audleif, jonka poika oli kuningas
Gudmund. Tämän poika oli Gudbrand, joka ei halunnut itseään kutsuttavan
kuninkaaksi ja joka otti jaarlin nimen sen vuoksi, että hän halusi olla
Pohjoisten maiden rikkain jaarli. Hänen poikansa oli Geirmund jaarli,
jonka poika oli Rodgeir jaarli, jonka poika oli Gudbrand, joka ei
halunnut olla kuningas eikä jaarli ja otti hersen (päällikkö) nimen ja
hallitsi sitten maita kuninkaan tavoin eikä kukaan ollut häntä
rikkaampi. Kaikki hänen jälkeläisensä olivat sitten hersejä.
Jotunbjörn Vanhan poika oli kuningas Raum, jonka poika oli Hrossbjörn,
jonka poika oli Orm Simpukankuori, jonka poika oli Knattar, jonka poikia
olivat Torolf Oljenkorsi Ketil Suurikokoinen. Torolfin poikia oli Helge,
jonka poika oli Berse, jonka poika oli Tormod, jonka tytär oli Torlaug
Tunguoddsin äiti. Finnalf Vanha sai Svanhilden, jota kutsuttiin
kultasuomalaiseksi. Hän oli Dag Dellingin pojan ja Sol Mundilfaren
tytär. Heidän poikansa oli Svan Punainen, jonka poika oli Sęvarr, jonka
poika oli Ulf, jonka poika oli Alf, jonka poikia olivat Ingemund ja
Ųystein.
Raum Vanha sai sitten puolisokseen Hilden, jonka isä oli Gudröd
Vanha, jonka isä oli Solfe, joka ensimmäisenä raivasi maata siellä, mitä
nyt nimitetään Solųriksi. Mutta hänen poikiaan olivat Gudröd, Hök,
Hading ja Hring. Gudröd tuli kuninkaaksi isänsä jälkeen ja kaikki hänen
jälkeläisensä olivat kuninkaita. Eystein Pahaneuvo oli hänen poikansa.
Hän asetti inntrųndelagilaisille (sisätröndeille) kuninkaaksi koiransa,
jonka nimi oli Saur, sen vuoksi että nämä olivat tappaneet hänen
poikansa Anundin, jonka hän oli asettanut sinne puolustamaan maata.
Haudin sukutaulu
Haudilla oli siellä valtakunta, jota kutsutaan Hadalandiksi. Hänen
poikansa oli Hoddbrodd, jonka poika oli Rolf, jonka poika oli Romund
Berserkki, jonka lapsia Hamund Haki ja Gunhlada, Utsteinin ja Innsteinin
äiti. Hamund oli Hordajaarli. Hän oli Hrok Mustan ja Hrok Valkoisen isä.
Hakin poika oli Hrodgeir, jonka poika oli Hrodmar, jonka poika oli Haki
Berserkki. Gunnlaud oli Hrok Mustan tytär ja Hromund Gripinpojan äiti.
Haddingr Rauminpojalla oli Haddingjadalr (Hallingdal) ja Telemark.
Hänen poikansa oli Haddingr, jonka poika oli Hadding, jonka poika Hogn
Punainen. Hänen jälkeensä kolme Haddingia ottivat valtakunnan haltuunsa
yksi toisensa jälkeen. Helgi Haddingjaskati oli yksi heistä.
Raumin pojalla kuningas Hringillä oli Ringerike ja Valdres. Hän sai
omakseen Vifil Merikuninkaan tyttären. Heidän poikansa oli Halvdan
Vanha. Ja kun hän otti kuningaskunnan haltuunsa, hän järjesti suuren
uhrijuhlan keskellä talvea ja uhrasi siinä tarkoituksessa, että voisi
elää kolmesataa talvea kuningaskunnissaan kuten oli sanottu Snaer Vanhan
eläneen. Mutta uhratessa hänelle ilmeni, ettei hän eläisi enempää kuin
yhden ihmisiän. Mutta että kävisi niin kolmensadan vuoden ajan, että
yksikään mies eikä nainen kärsisi häpeää hänen suvussaan. Hän oli suuri
sotapäällikkö ja hävitti laajalti Idäntien varsia. Hän tappoi siellä
sitten kaksintaistelussa kuninkaan nimetä Sigtrygg. Hän haki omakseen
Holmgardin (Novgorod) kuninkaan Eymundin tyttären Alfnjun.
Heillä oli yhdeksän poikaa. Yhden nimi oli Tengil. Häntä kutsuttiin
rauhantekijäksi. Raesi, Gram, Gylfi, Hilmir, Jofurr, Tiggi ja Harri.
Näistä yhdeksästä on sanottu, että he kaikki olivat yhtä vanhoja ja
heistä tuli niin kuuluisia, että kaikissa kertomuksissa heidän nimiään
pidetään korkeammassa arvossa kuin korkeita arvonimiä ja kuninkaiden
nimiä. On sanottu niin, että kenelläkään heistä ei ollut lapsia ja
kaatuivat kaikki samanaikaisesti taistelussa.
Mutta heillä oli toiset yhdeksän poikaa. Heidän nimensä olivat:
Hilder, Nefill, Aude, Skelfir, Dag, Brage, Budli, Lofdi, Sigard. Hilder,
Sigard ja Lofdi olivat kaikki sotajoukon kuninkaita. Aude, Budli ja
Nefill olivat merikuninkaita. Dag, Skelfir ja Brage hallitsivat maita.
Dagilla oli vaimona Tora Sankarienäiti ja heillä oli yhdeksän poikaa.
Yhden nimi oli Oli, toisen Amr, kolmannen Jofurr, neljännen Arngrim.
Olin poika oli Dag, tämän poika Oleif, tämän poika Hring, tämän poika
Olaf, tämän poika Helgi, tämän poika Sigurd rohkea, tämän tytär Ragnhild,
Harald Kaunotukan äiti. Tätä Haraldin sukua kutsuttiin Doglingeiksi
(Dag).
Arngrim oli naimisissa Eyfuran kanssa. Heidän poikansa oli Angantyr
Berserkki.
Brage Vanha oli kuningas Valdresissa. Hänen poikansa oli Agnar, tämän
poika Alf, tämän poika Eirik, tämän tytär Hilda, tämän poika Halvdan
Lempeä, tämän poika Gudraud, tämän poika Halvdan Musta, tämän poika
Harald Kaunotukka. Tätä Haraldin sukua nimitetään Bragningeiksi.
Skelfir oli kuninkaana Vaurissa (Voss). Hänen poikansa oli Skiold,
tämän poika Eirek, tämän poika Alrek, tämän poika Eirek Kaunopuheinen,
tämän poika Alrek Peloton, tämän poika Vikar, tämän poika Vatnar, tämän
poikia olivat Imald ja Eirik, jonka tytär oli Gyda, joka oli Harald
Kaunotukan vaimo. Tätä kutsutaan Skilfingien (Skelfir) tai Skioldungien
suvuksi.
Dagilla oli vielä viides poika Hildi. Hänen poikansa oli Hildebrand,
tämän poika Vigbrand, tämän pojat olivat Hildi ja Herbrand, jonka poika
oli Harald Grönlantilainen, tämän tytär Asa Suurellinen, tämän poika
Halvdan Musta, jonka poika oli Harald Kaunotukka.
Sigardin poika oli Siggeir, jonka vaimo oli Signe, kuningas
Vaulsungin tytär. Sigardilla oli myös poika Sigmund, jonka vaimo oli
Hilda, Mören kuninkaan Grjotgardin tytär. Sigmundin poika oli Sigard,
Signen isä. Sigard antoi hirttää Hagbardin. Tätä kutsutaan Siklingein
suvuksi.
Lofdi oli mahtava kuningas. Häntä seurannutta sotajoukkoa kutsutaan
lofdareiksi. Hän hävitti Reidgotalandia ja hänestä tuli siellä kuningas.
Hänen poikiaan olivat Skekkil Merikuningas ja Skyli, jonka poika oli
Egdi, tämän poika Hjalmtier, tämän poika Eylima, tämän tytär Hjordisa,
tämän poika Sigurd Fafnirinsurma, tämän tytär oli Aslaug, jonka poika
oli Sigurd Käärmesilmä, jonka tytär oli Aslaug, jonka poika oli Sigurd
Peloton, jonka tytär oli Ragnhild, Harald Kaunotukan äiti. Näitä
Haraldin sukulaisia kutsutaan Lofdungeiksi.
Aude ja Budli olivat merikuninkaita ja matkasivat molemmat yhdessä
sotajoukkoineen. He tulivat joukkojensa kanssa Saksinmaalle ja
hävittivät siellä laajalti. He alistivat Vallandin ja Saksinmaan ja
asettuivat näihin maihin.
Audella oli Vallanti (Ranska) ja hän oli Froden isä, jonka poika oli
Kiar ja tämän poika oli Aulrunar. Näitä kutsutaan Audlingeiksi.
Budlilla oli Saksinmaa. Hänen poikansa oli Attil, tämän poika oli
Vifil, tämän poika Laefua, tämän poika Budla. Hänen lapsiaan olivat
Saurli eli Serli ja Atli ja Brynhilde, Aslaugin äiti. Ja siksi tätä
Harald Kaunotukan sukua nimitetään Budlungeiksi.
Kuningas Neflingin poika oli Heimar, tämän poika Eynef, tämän poika
Ragn, tämän poika Giuki, hänen lapsiaan olivat Gunnar ja Haugni, Gudrun,
Gudni ja Gullrand ja siksi heitä kutsutaan Niflungien suvuksi.
Nyt on kerrottu naisista, jotka ensimmäisinä tulivat Halvdan vanhan
sukuun. Mutta silloin kun ensimmäinen nainen tuli sukuun oli kulunut
kolmesataa talvea uhrista, jossa Halvdan uhrasi omansa ja valtakuntansa
pitkän iän puolesta.
Haraldin sukutaulu Odinista
Burri oli nimeltään kuningas, joka hallitsi Turkkia. Hänen poikansa
oli Buri, joka oli Odin aasakuninkaan isä. Odinin poika oli Frey, tämän
poika Njord, tämän poika Frey, tämän poika Fjölner, tämän poika Sveigder,
tämän poika Vanlande, tämän poika Visbur, tämän poika Domalde, tämän
poika Domar, tämän poika Dyggve, jota me kutsumme Tryggveksi, tämän
poika Dag, tämän poika Agne Skjalvinkahlitsema, tämän poika Alrek, tämän
poika Ingve, tämän poika Jormundfrode, jota kutsumme Jörundiksi. Tämän
poika oli Ane Vanha, jota me kutsumme Auniksi, joka yhdeksän talvea joi
sarvesta vanhuuttaan, ennen kuin hän kuoli. Aunin poika oli Egil
Tunninvihollinen, tämän poika oli Ottar Vendillinvaris, tämän poika
Adils Upsalalainen, tämän poika oli Eystein Korkea (?), tämän poika oli
Bryt-Önund, tämän poika oli Ingjald Pahaneuvo, jonka poika oli Olav
Hakkuukirves, tämän poika Halvdan Valkojalka, tämän poika Eystein, tämän
poika Halvdan Lempeä ja ruoalle perso, jonka poika oli Gudraud
Metsästäjäkuningas, tämän poika oli Halvdan Musta, Harald Kaunotukan
isä.
Odinin sukutaulu
Aasakuningas Odinin poika oli nimeltään Skjöld. Tämän poika oli
Fridleif, tämän poika Fridfrode, tämän poika Fridleif, tämän poika oli
Havard Vahvakäsi, tämän poika Frode, tämän poika Vermund Viisas, tämän
poika Olav Säyseä, tämän poika Dan Ylpeä, tämän poika Frode
Rauhantahtoinen, tämän poika Fridleif, tämän poika Frode Röyhkeä, tämän
poika Ingjald Starkadrin kasvattaja, tämän poika Hrörek Rengaspihi,
tämän poika Halvdan, tämän poika Hrörek Rengastuhlari, tämän poika
Harald Sotahammas. Haraldin veli oli Randver, jonka poika oli Sigurd
Ring. Tällainen, kuten edellä on sanottu, on Harald Kaunotukan
sukutaulu.
Julkaistu suomentajien ja SKS:n luvalla
Tekstilähteet:
Hversu Noregr bygdist teoksesta: Flateyjarbók. En
samling af norske kongesagaer med indskudte mindre fortaellinger om
begivennheder i og udenfor Norge samt annaler. Tredje binde. Christiania, 1860.
[Flateyjarbókista mm.
http://www.arts.usyd.edu.au/departs/medieval/saga/pdf/441-rowe.pdf]
Messenius Johannes: Suomen riimikronikka. Toimittaneet:
Harry Lönnroth ja Martti Linna. SKS, 2004. Sivut: 298-301
"The Orkneyingers' Saga with Appendices, etc." Translated by
Sir G. W. Dasent, D.C.L. Icelandic Sagas and Other Historical
Documents Relating to the Settlements and Descents of the Northmen of
the British Isles. Vol. III. London 1894."
***
Alkuperäislähteitä suomennettuina: