Tautien synty germaanisessa mytologiassa kuvattuna suomalaisissa arkeologisissa löydöissä

 


Koonnut: Martti Linna, 2020

Katkarapuhavainto: Inga Aaltonen


Katkarapu (Kuva: Wikimedia CC BY-SA 3.0)










Kaarinan Ristimäen miekanponsi AKD54355:1
(Kuva: Museovirasto)

E
ddan jumalrunot, suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni, ss. 76-77:

Vaftrundirin runo, ote:

Odinn lausui:


"Sano kuudenneksi
sinä kuulemma viisas,
Vaftrundir, jos sen tiedät:
miten Aurgelmir syntyi
ja jättiläisten suku, vastaa jätti."

Vaftrundir lausui:

"Elivagar laineista
loiskui myrkkyä,
pisaroista paisui jätti,
siitä syntyivät jättiläisten suvut,
siksi on heimomme häijy."

Odinn lausui:

"Sano seitsemänneksi,
sinä kuulemma viisas,
Vaftrundir, jos sen tiedät:
miten paha jätti
voi siittää poikia
jättiläisvaimoa vailla?"

Vaftrundir lausui:

"Tursaan kainaloissa,
sanovat, kasvoi
tuolloin tytär ja poika,
hänen toinen jalkansa
toisen kanssa
siitti kuusipäisen pojan." 
(1

(1 kuusipäinen poika = kuusi poikaa ( = lukuiset eri taudit)



Kuten kuvista näkyy, on näiden Vöyrin Gulldyntin ja Kaarinan Ristimäen mursujen eli "Tursojen" muotoisten miekanponsien eläimen jaloissa nähtävissä pieniä mereneläviä. Päätellen ylinnä olevasta Euran Papilanmäestä löytyneen loistomiekan huotrassa olevan häränpäisen kalanpyrstöisen "lohikäärmeen" raajoista ne on hahmoteltu katkarapujen pohjalta, sillä kaikesta päätellen sekä mursut että "lohikäärme" edustavat tässä samaa mytologista alkueläintä, saagojen Ymiriä, josta maailma myöhemmin skandinaavisen mytologian mukaan luotiin. Nuo pienet eläimet lienevät kaikkien ihmisille lähetettyjen vaivojen ja tuskien symboleita, tauteja, jotka ihmisiä koettelevat. Suomalaisessa mytologiassa ne synnyttää Louhi, Pohjolan emäntä, kreikkalaisessa mytologiassa ne vapautuvat Pandoran avaamasta lippaasta. Kylmässä vedessä viihtyvät katkaravut kuten muutkin ravut kantavat hedelmöitettyjä mätimuniaan ja myöhemmin vielä poikasiaankin jalkojensa välissä, mikä on todennäköisesti yksi syy tämän myytin muodostumiseen.

Germaanisessa mytologiassa ihmisiä auttavia hyviä luonnonvoimia edustavat jumalat kuten Odin, Frey, Thor ym. Heidän vastustajiaan ovat jumalten hyviä töitä tyhjäksi tekevät jättiläiset, pahat luonnonvoimat. Niinpä kasvua edistävä kevätsade on jumalten lähettämä, kasvun turmeleva halla tulee puolestaan jättiläisiltä, kylmyyttä edustavilta kuuratursailta. Samalla lailla suomalaisessa mytologiassa hyvien luonnonvoimien edustajat Väinämöinen, Lemminkäinen ja Ilmarinen ovat ihmisiä auttavia hyvyyden voimia kun taas Pohjolan kylmyyttä hohkaavat hahmot ovat pahuuden voimia,jotka turmelevat sadon ja aiheuttavat nälänhädän. Aivan kuten Pohjolan emäntä synnyttää taudit, talvi ja nälkä kun tuovat mukanaan myös sairaudet, samalla tavoin pahan jättiläisen (kylmyyden henkilöitymän) lapsia ovat sairaudet germaanisessa mytologiassa. Taudit on koettu lähinnä seurausilmiöinä suurempien luonnonvoimien vaikutuksista, sen takia ne esitetään myös näiden pahojen luonnonvoimien lapsina.


Kirjallisuutta:

Eddan jumalrunot. Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni. Porvoo-Helsinki 1982.

Rudolf Simek: Dictionary of Northern Mythology. Translated by Angela Hall. 1993. 

Takaisin