Suomen pronssikauden esineitä ja niiden yhteyksiä
2023 |
|
Minolainen käärmejumalatar Knossoksen palatsista, n. 1600 eaa, Heraklion Archaeological Museum, Crete. |
Mammotar suomalaisissa loitsuissa Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa on loitsu: "Kiwi kimmon kammon poika, Syöjättären syämmen syrjä, mammottaren (alun perin ehkä Kammotar) maksan pilppo". Gananderin mukaan mammotar on kivien suojelijatar. Se on kuitenkin myös aarnihaudan haltija, Thesauri custodix eli aarteiden vartija, maanalainen noitavaimo sekä matojen ja käärmeiden äiti. Ganander arveli mammottaren esikuvan olleen kreikkalaisen mytologian Hecate, joka on Plutonin puoliso ja manalan kuningatar. Martti Haavion mukaan Ganander saattaa olla oikeassa: "Kimmon eli Kammon synonyyminimi Mammotar viittoo demonologian laajaan piiriin." |
Mammottaren vartioima
aarnihauta! Porin rataa rakennettaessa vuonna 1891 löytyi Kokemäen Ylistaron Napparin talon maalta harvinainen esinekätkö. Suuren kiven alla oli rikkonainen pronssisolki ja ehjä pronssimiekka. Löytöpaikalla ei ollut muita muinaisjäännöksiä, joten kätkö on Unto Salon mukaan ollut aarrekätkö, josta kätkijä ei ole syystä tai toisesta hakenut esineitään pois. Miekka on ajalta 950 - 730 eaa ja se on peräisin Keski-Euroopasta. Suomessa tällainen miekka on harvinaisuus. Miekka on myös kuvassa ylhäällä toinen vasemmalta. Solki on ajalta 730 - 550 eaa ja valettu Mälarin alueella Ruotsissa. Myös hieman nuorempia ja rikkonaisia silmälasisolkia on löytynyt Kokemäen Kuoppalan Rantalan kätköstä. (Salo 1981) Nämä esineet ovat niin taidokkaita, että ne olisivat kelvanneet myös kuninkaalle. |
Kuvat: Museovirasto CC BY 4.0. Miekkakuva: Markku Haverinen. |
Amfora Keikan Atticasta vuosilta 725-700 eaa. (PD) |
Piirros Laukaan Uittovuoren kalliomaalauksesta, joka todennäköisesti esittää amforaa. Yläosassa voi olla kiven lohkeama (turkoosi). |
Jatulintarha Maarian kirkon holvissa Kuva Yrjö Punkari Jatulintarha https://www.luontoon.fi/merenkurkku/historia |
Kreetalainen labyrintti kuvattu Knossoksesta löydettyyn hopearahaan, n. 190 - 100 eaa. Matthijs Cockin piirtämä kreetalainen labyrintti. N. vuodelta 1558. © Ashmolean Museum. |
Hefaistoksen doorilainen temppeli Ateenassa Agoreos Koronoksen kukkulalla. Hefaistos oli kreikkalainen tulen ja sepäntaitojen jumala. Temppeli on rakennettu n. 450 eaa ja on kooltaan 14 x 32 m. Temppelit rakennettiin aina korkeahkon ja näkyviin jäävän kivijalustan eli krepidoman (latinaksi podium) päälle. CC BY-SA 2.0 |
Sammallahdenmäen pronssikautinen, suorakaiteenmuotoinen latomus, Kirkonlaattia, ilmeisesti auringonjumalan (Apollonin) temppeli. Raunio on kooltaan 16 x 19 metriä ja ajoitettu pronssikaudelle. Paikalla oleva toinen latomus, Huilu, on puolestaan saattanut olla merenjumalan (Poseidonin) temppeli. Kivisen lattiaperustan päällä on todennäköisesti ollut puinen temppelirakennus. Kirkonlaattian kuva 1: Yrjö Punkari |
Kreikkalaiset kutsuivat Pohjolaa Hyperboreaksi, äärimmäiseksi Pohjolaksi, johon liittyviä taruja on runsaasti kreikkalaisessa tarustossa ja mytologiassa. Mm. Perseuksen taru on tällainen, sillä kyseessä olevaan tarustoon liittyvät henkilönimet löytyvät pohjoiselta taivaalta Pohjantähden ympäristöstä, jonne kreikkalaiset ovat ne nimenneet. Kirkonlaattian kuva 2: Yrjö Punkari |
Jasonin ja Argonauttien taru on kuvaus Kultaisen taljan noutamisesta pitkällä laivaretkellä. Alun perin kuvaus voi olla kertomus mursunnahan hankkimisesta täältä äärimmäisen Pohjolan rannoilta. Päälle puettuna mursuntalja siinä vielä kiinni olevine mursun hampaineen on ollut vaikuttava näky, ehkä outoudessaan vielä säväyttävämpi kuin hartijoille puettu urosleijonan talja. Kuvan Huilun pitkä raunio on myös suorakaiteen muotoinen. Rauniossa on ollut ainakin yksi hautaus kiviarkussa. Kuva: Yrjö Punkari |
|