Pankkisiirtopohja, viivakoodi, liikkeen logo, graafiset viivatYkkönen tulostaa joko suoraan kirjoittimelle tai käyttää Windows-apuohjelmaa TULOSTA.EXE tulostamiseen Windowsin apuvälinein (GDI). Jos tulostetaan suoraan kirjoittimelle, parhaiksi kirjoittimiksi ovat osoittautuneet HP:n lasertulostimet ja niiden kanssa yhteensopivat mallit (näitä on melko paljon). Mustesuihkukirjoittimien yhteydessä on käytettävä Windows-tulostusta (Ykkösen ajurina WINPRINT.PDR). Suoratulostuksessa grafiikkaa voidaan tulostaa sekä vektori- että rasterigrafiikkana. Ajuria HPLJ6.PDR käytetään, jos tulostin hallitsee PCL5:n ja vektorigrafiikan. Muulloin käytetään ajuria HPLJIII.PDR, joka tulostaa grafiikan rasterigrafiikkana. Windows-tulostuksissa ajuria WINPRINT.PDR. Erilaisten kirjasimien määrä on luonnollisesti laajin käytettäessä Windows-tulostusta. PankkisiirtopohjaPankkisiirtopohja luodaan tulostuksen yhteydessä automaattisesti ja pääasiassa rasterigrafiikalla (Windows tai PCL). Valmiita prototyyppejä ovat BL_ARIAL, BLANKWIN, BLANKOYL ja BLANKPKS.ECS (vanhemmat HP:t ja niiden kanssa yhteensopivat mallit). Tulostuksen määritys on joko tiedostossa PKS.LOM tai PKSLPR.LOM. Tiedoston nimi ilmoitetaan mallin lopussa omalla rivillään koodilla: $RGFile PKS.LOM. Vanhemmissa laser-tulostimissa, joissa ei ole esim. Arial- tai Univers-kirjasintyyppejä, käytetään vastaavasti lomaketta PKSLPR.LOM. Mikäli tulostus suoraan ei onnistu, käytä Windows-tulostusta. Lomaketiedostossa jokainen viiva määritetään omalla rivillään, samoin pankkisiirron tunnus, joka on bittikarttatiedosto (EUROLOGO.BMP). Ykkönen valitsee oikean tunnuksen laskun rahayksikön mukaan. Lomakkeen määritystiedostoa voi muokata itsekin, tiedostossa on määrityksistä lyhyt selitys. Laskun yläosaan ei tulosteta viivoja tai laatikoita, koska yläosa on hyvin muuntuva. Tarvittavat tiedostot kopioituvat asennuksen yhteydessä automaattisesti \1for_you\1calcs - kansioon. Liikkeen logon tulostusLiikkeen logon voi tulostaa paperille edellyttäen, että logo on talletettu Windowsin bittikarttamuotoon (joko mustavalkoisena tai värillisenä). Laskun tulostusmalliosassa (&Start-koodin jälkeen) ilmoitetaan $BMP-koodilla logon sijainti oikeaan yläkulmaan nähden (millimetreissä) sekä kuvan resoluutio portaattomasti ja kuvan nimi (oletuskansiona \1for_you\1calcs). Jos tiedosto sijaitsee muualla kuin oletuskansiossa, kirjoita polun yhteydessä kenoviivat kaksinkertaisina (C:\\JOKIN\\...). Koodirivi ei tulostu tyhjänä rivinä eikä rivillä sen vuoksi saa olla muita koodimäärityksiä. Koodi on syytä sijoittaa aivan loppuun ennen $FF-merkkiä (mahd. viivakoodia ennen tai jälkeen). Koodin muoto on: $BMP X Y Resoluutio Tiedostonimi Logo tulostuu 15 mm vasemmasta reunasta ja 5 mm yläreunasta (loogisesta alkukohdasta, ei paperin reunasta). Kuvan resoluutio on 300 pistettä tuumalle ja kuvan nimi on XYZFIRMA.BMP. Kuvankäsittelyohjelmassa kannattaa jo arvioida logon koko ja muuttaa se sopivaksi. Jos käytetään 300 pisteen resoluutiota, niin 300*600 (X,Y) kuva tulostuu koossa 2.5 cm * 5 cm. Valmiin kuvan kokoa voi kuitenkin edelleen pienentää tai suurentaa joko suurentamalla tai pienentämällä resoluutiolukua. PankkiviivakooditYkkösellä voi tulostaa viivakoodien tyyppejä koodi 39, koodi 128 sekä EAN-koodi (koodi 13). Koodi 128:aa tarvitaan laskutuksessa, koodi 39 on yleiskoodi ja EAN-koodi on tuotenimikkeiden erikoiskoodi.. Koodi 39 voi sisältää numeroita ja kirjaimia. Pankkiviivakoodina koodi 128 on tyyppiä C eikä voi sisältää muuta kuin numeroita. A- ja B-tyyppeinä myös 128 voi sisältää kirjaimia. ÅÄÖ- merkkejä viivakoodit eivät tunne. Tulostus on toistaiseksi mahdollista kaikilla Windows-tulostuksessa mille kirjoittimelle tahansa ja suoratulostuksessa PCL 5-6 -kirjoittimille (joko vektorigrafiikalla tai rasterigrafiikalla). Viivakoodin tulostus on teknisesti vaativaa, minkä vuoksi tehtävään tarvitaan mieluiten hyvätasoinen laserkirjoitin. Nämäkin eroavat toisistaan, ja sen vuoksi viivakoodin ominaisuuksia voi muuttaa määritystiedostoissa. Mustesuihkutulostimet eivät aina pysty tulostamaan koodia aivan alareunaan kuten pitäisi. Viivakoodien kuvaustiedostoa pääsee muokkaamaan mm. laskutuksen ylävalikosta kohdasta "Teknisiä toimenpiteitä"/kohta 14. Tiedostossa saa muuttaa vain määritysrivejä, ei koodien kuvauksia. Pienikin virhe koodissa tekee sen lukukelvottomaksi. Koodi 39:n kohdalla muutettavina voivat olla kapeimman viivan tai välin leveys (oletus 0.35 mm) ja viivojen suhde (oletus 3). [39] Koodi 128 on vaativampi koodi, ja siinä muutettavia ovat ohuimman viivan paksuus (oletus 0.30), viivaohennus (oletus 2) ja tyhjien välien levennys (oletus 0). Viivojen ja välien paksuuksia koodi 128:ssa on 4. Etenkin laskussa oleva pankkiviivakoodi kannattaa huolellisesti testata luettavaksi. Pankkiviivakoodia ei ole hyvä käyttää, ellei itsellä ole viivakoodinlukulaitetta tai muuta tarkastusmenetelmää. Suomen Pankkiyhdistys voi myös testata tulostetun viivakoodin (tarkemmat ohjeet pankeista). Ylävalikon vasemmasta lohkosta (tai hiiren oikean näppäimen valikosta) saat ruudulle viivakoodin numeerisen sisällön. Tarkista, että kaikki tarvittava tietous on löydettävissä numeroriviltä! Jos tulostetun koodin viivoilla on taipumusta tulla suttuisiksi, kannattaa varovasti joko ohentaa viivoja (1-3) tai leventää välejä (2 viimeistä parametriä, kokeile arvoja 1-3). Viivakoodi pitää voida lukea vaivatta molempiin suuntiin koodikynällä ja laserlukijalla melko kaukaakin. [128] Laskuun viivakoodin saa kirjoittamalla ennen $FF tai $Fine -merkkiä koodin $BarCode X Y Korkeus Pankkikenttä Viitekenttä Eräpäiväkenttä Flag. Esim: $BarCode 30 14 11 6 7 12 0 Rivillä ei saa olla muita koodimäärityksiä. X ja Y määrittävät viivakoodin vasemman ylänurkan (esimerkissä 30 mm ja 15 mm) koordinaatistossa, jonka origo on tulostuspaperin vasemmassa alanurkassa. Normaalisti paperin alareunaan jää 10-20 mm:n marginaali. Viivakoodia tulostettaessa marginaalia on pienennettävä (tämän tekee Ykkösen kirjoitinajurin alustuskomento). Korkeus (10 mm) on viivakoodin korkeus millimetreissä. Pankkikenttä on omien tietojen rivinumero (6), jolla on pankkitilin numero (alkaen 1:stä, oletuksena 6). Viitekenttä (7) ja eräpäiväkenttä (12) ovat vastaavasti asiakastietojen viiterivin ja eräpäivärivin rivinumerot (alkaen 1:stä, oletuksina 7 ja 12). Pelkkiä viivakoodeja voit tulostaa yleistoiminnolla, joka käynnistyy ohjelmiston useissa osissa painamalla Alt-Shift-W. Ikkunassa on tarkemmat ohjeet annettavista tiedoista. Viivojen tulostusLaskupohjaa voi muotoilla eri vahvuisilla viivoilla, joita saa koodilla $RGL X Y Pituus vahvuus (esim $RGL 20 40 75 0.1). Koodirivi ei tulostu tyhjänä rivinä eikä rivillä saa olla muita koodimäärityksiä. Koodi sijoitetaan aivan loppuun ennen $FF-koodia (tai $Fine). Kaikki mitat ovat millimetreissä. Nollakohta on paperin looginen alkukohta vasemmassa yläreunassa. Jos pituus on negatiivinen, viiva tehdään kohdasta X Y alaspäin. Viivoja voi tulostaa myös koodilla #Ln pituus paksuus siirto_alapäin [väri] [katkoviivan pituus]. Mitat millimetreissä. Viiva alkaa juuri siltä kohdalta, missä kirjoituspää sillä hetkellä on. Esim: #Mm 10 #Ln 180 0.3 2 |
Narvasoft Ykkönen TH2006 |