Juho Knuutinpoika Kurki

Vesilahtelaisia oppineita
&
tieteen ja taiteen tekijöitä

Vesilahdessa ei ole yliopistoa, ei konserttikeskusta, ei taidehallia eikä muutakaan sellaista instituutiota, jolla kaupungit yleensä keräävät ympäröivän maakuntansa taitajat omiin hoiviinsa. Vesilahdessa on vain suomalaisen luonnon keskellä eläviä ihmisiä, jotka tässä aidossa ympäristössä ottavat kulttuurin haasteet vastaan - ja yrittävät sitkeästi.

Vesilahti on ollut viljavana kulttuurivainiona sadoille ja tuhansille tieteen ja taiteen eturivin yksilöille. Kulttuuria tekevät nimenomaan yksilöt, sellaiset persoonallisuudet, jotka ovat imeneet ja sulattaneet ympäröivän yhteisönsä tiedot, taidot ja arvot toimintaa pursuavaksi kimpuksi. Tältä sivulta pääset tuntemaan muutamia näistä.

Suomen historia ei tavoita yksilöä ennekuin keskiajalta, silloin ilmestyvät asiakirjoihin ensimmäiset henkilönimet. Samalla ilmestyvät asiakirjoihin myös vesilahtelaiset. Kuten arvata saattaa, Laukon Kurjet ovat ensimmäisiä oppineita vesilahtelaisia. Kukaan ei tiedä, miten oppinut henkilö kuuluisa Matti Kurki oli. Joka tapauksessa hänen maineensa oli suuri. Viimeinen keskiaikainen Suomen piispa oli Laukon suuren kartanolinnan haltija Arvid Kurki, joka sai oppinsa Pariisin yliopistossa. Klaus Kurjen tyttärestä Elinasta alkanut myöhempi Kurki-suku synnytti leegion sotilaita, tuomareita ja korkeita virkamiehiä 1800-luvun alulle asti (kuten yllä kuvassa oleva tiukkailmeinen Turun hovioikeuden presidentti Juho Kurki, 1590-1652). Muutamien merkitys oli hyvin suuri koko silloisen Suomi-Ruotsin historiassa.

Vesilahtelaiset papit ovat myös kunnostautuneet opintiellä. Jöns Laurentii Torst 1500-luvun puolivälissä oli varsin oppinut pappi, hän harrasti tuttaviensa, Kustaa Vaasan poikien kanssa vuorityötä. Vesilahdesta tosin ei vuorimalmeja ole löytynyt. Vesilahtelaiseen Vallenius-pappien sukuun mahtuu myös professoreita, matemaatikkoja, hovioikeuden presidenttejä jne.

 

Lisätietoja vesilahtelaisten opillisista harrastuksista ja opinkäynnin historiasta.  

Vesilahti on myös monien taiteenharrastajien ja taiteen ammattilaisten kotipaikka. Taiteella nykyään tarkoitetaan poikkeuksetta akateemista korkeataidetta. Määritys ei kuitenkaan huomioi sitä taiteen asteelle hiottua taitoa, jonka kansantaitajat ovat vuosisatojen aikana hankkineet. Vesilahti on ollut uuden ajan alusta lähtien maankuulu ryijypitäjä

Samalla kun naiset kutoivat tekstiilejä, miehet tekivät taidetta puusta. Taide oli osa elämistä, taiteella oli käytännöllinen tehtävänsä. Vasta 1900-luvulla maaseudulle ilmestyivät erikoistuneet taidelajit ja ammattitaiteilijat.

Lisätietoja vesilahtelaisesta tekstiili- ja puutaiteesta, musiikista, teatterista ja maalaustaiteesta.

Kynäkin on pysynyt vesilahtelaisten kädessä. Gabriel Kurki kirjoitti muistelmansa 3 kertaa! Kaksi kertaa työn tulos tuhoutui tulipalossa. Gustaf Adolf Heman ja Frans Kärki ovat olleet kirjoja kirjoittavia pappeja.

Valokuvat, elokuvat, videot ja uudemmat tietovälineet eivät nekään ole tuntemattomia. Niillekin löytyy taitajansa. Taideteollisuuden edustajistakin on noussut kuuluisuuksia.

Lisätietoja vesilahtelaisesta kirjallisuudesta, valokuvista, elokuvista, videoista, taideteollisuudesta jne.

Merkittävää ja sekä ajallisesti että paikallisesti kauas kantavaa kulttuurityötä tekevät myös kotiseututyön, museotyön, sukututkimuksen ja nuorisotyön tekijät. Kotiseututyöstään Rämsöön kylä on saanut valtakunnallisia palkintoja. Museotoiminnassa vesilahtelaiset ovat keskittyneet torppariaikaan. Kuuluisat Laukon torpparilakot ja -häädöt lienevät ainakin käsitteenä tunnettuja. Vesilahti on myös monien sukujen lähtökohta. Niinpä monen sukuyhdistyksen kotipaikka on Vesilahti. Urheilijoitakin on viime vuosina alkanut näkyä valtakunnallisilla kilpakentillä.

Lisätietoja vesilahtelaisesta kotiseututyöstä, museotoiminnasta, sukututkimuksesta, nuorisotyöstä, urheilusta...