| Siirry: | Sisällysluettelo | 1. Päiväniemi | 3. Pappila |
|---|
2. Hietaniemi-Kaakila
|
Hietaniemi on suuri maatila Kaakilanniemen juuressa. Tila mainitaan siinä yhteydessä, kun Mantereen kylän asukkaat valittivat v. 1581 Hietaniemen asukkaiden rajanylityksistä. Hietaniemeä piti 1600-luvulla Tawast-suku, sotilassuku, josta on peräisin nykyinen Tawaststjerna-suku. Suku on siis eri kuin se, johon kuului Mauno II Tawast. Vesilahden kirkkoherran poika Jeremias Steen isännöi Hietaniemeä 1700-luvun alussa. Hänen aikanaan Hietaniemestä muodostettiin rustholli sekä Vesilahden ja Lempäälän ensimmäinen ei-talonpoikaisen nimismiehen asuintalo. 1700-1800-luvun vaihteessa tilalla oli Ingmannien aikana hyvin vaurasta; 11 ikkunassa oli uutimet, huoneissa peilejä, sohvia, nojatuoleja ja pöydillä tina- ja porsliiniastioita. 1883 Hietaniemessä perustettiin Vesilahden-Lempäälän maamiesseura, yksi Hämeen ensimmäistä maamiesseuroista. Isäntänä oli silloin V.Nieminen. Kaakila on lähes 5 km pitkä niemi, jota ympäröi pohjoisessa Toutosenselkä ja etelässä Kirkkolahti. Kiviesineet, soikeat tuluskivet, rautakautiset irtolöydöt sekä muistitiedon mukaan tuhoutuneet hautakummut osoittavat Kaakilan olleen ihmisten tuntemaa aluetta kivikaudelta lähtien. Linnankallion lounaisrinteellä olevien kivivallien on pitkään arveltu olevan muinaisen pakolinnan muurien jäännöksiä. Uusimpien tutkimusten mukaan arvio onkin oikea, ja Linnankalliota pidetään aitona muinaislinnana (mm. Jussi-Pekka Taavitsaisen väitöskirja). Paikallinen muistitieto kertoo myös, että Linnankallio oli lappalaisten viimeinen tukikohta Vesilahdessa ja että siellä poltettiin merkkivalkeita vihollisen (=novgorodilaisten) lähestyessä. Lappalaisperua lienevät myös Kaakilan Lapinniemen ja Lapinlahden (osa Kirkkolahtea) nimet. Kallion eteläpuolella on Linnanmoisio ja aivan niemen kärjessä on Linnannokka. Linnan kivimuurien päällä on todennäköisesti ollut lisäsuojana hirsikerroksia. Maanomistajan muistin mukaan kivimuurien sisäpuolella on ollut myös lähde. Kaakilan ja Nurmenkulman välillä on kerrottu olleen myös Oinonlinna, mutta se nimitys saattaa tulla vain pässien tai lampaiden laidunpaikasta. Tarinat kertovat aarnivalkeiden palaneen Kaakilassa monessa paikassa; Rassan Saunamäessä ja Ruskeapäänniemessä. Toikan vanhaisäntä oli nähnyt vanhan sotamiehen kaivavan aarrehautaa juhannusyönä. Arkeologisia kaivauksia Kaakilan alueella ei ole toistaiseksi tehty. Kirkkolahden rannalla sijaitsevalla kalliolla on poltettu helavalkeita vielä 1900-luvun alussa. Puolivälissä Kaakilanniemeä on Jyskän kukkula, jossa muinoin on asustanut Jyskän Ämmä -niminen noita. Tarina kertoo, että Ämmä kävi pappilan aitassa jauhovarkaissa kolmella loikkauksella; ensimmäinen astuinkivi sijaitsi Toutosen puolella Valkosen talon rannassa, toinen astuinkivi oli Kirkkolahden puolella Valkosen ja Sundströmin rajalla ja kolmas aivan pappilan rannassa. Niemen länsiosassa on Ämmännokka. Tarinat Kirkonkylässä asustaneesta pakanajohtaja Kirmukarmusta mainitsevat myös "Kaakilan Uljaan Urtin", joka taisteli pakanapäällikkö Kirmukarmun kanssa sekä novgorodilaisia että Vesilahden ensimmäisiä kristinuskon levittäjiä vastaan. Kaakilanniemen länsipuolella sijaitsee Urtin mukaan nimetty saari, Uurte-saari. Urtti oli mukana Kirmukarmun sotaretkillä, jotka ulottuivat Novgorodiin asti. Kaakilanniemi koostuu Kaakilan ja Junnilan maarekisterikylistä, joissa oli 1500-luvulla jo kymmenkunta taloa. Taloluku kasvoi tästä vielä muutamilla, mutta on laskenut nykyään taas alle kymmeneen. Kesäasuntoja sen sijaan lienee yli 40. Laukon kartano omisti aikoinaan ikuisena rälssinä Tonduran eli Tomtilan. Tilaan liittyvistä kalastusoikeuksistaan kartano piti hyvän huolen. Kokkolan tilan on omistanut aatelissukuinen Otto Lohjelm. Hara on ollut asuttu sotilastila jo 1600-luvulla. Kaakilan talojen maita on sijainnut myös Toutosen selän pohjoispuolella Säijässä. Nykyisin Kaakila on viljelysaluetta sekä lomanviettäjien suosima matkailukohde. |
Näkymä Linnankalliolta Toutosenselälle
Linnankallion muinaislinnan muureja
Kotiseuturetkeläisiä tutustumassa Linnankallion Käärmekuusiin.
Visamäellä olleen Kotieläinpihan rakennuksia |
| Siirry: | Sisällysluettelo | 1. Paivaniemi | 3. Pappila |
|---|
Š Yrjö Punkari 1982-2012