Siirry: Sisällysluettelo 13. Hurskasvuori 15. Kotiseutumuseo

14. Narva

Vesilahden Narvan kylä lienee syntynyt jo useita tuhansia vuosia sitten. Alueen sijainti Pirkanmaan Pyhäjärven lounaisosassa on ollut hyvin suotuisa varhaisimmille elinkeinoille. Vanhimmasta asutuksesta kertovat kivikautiset taltat ja kirveet, joita Narvan alueen pelloista on löytynyt useita. Nimi Narva tarkoittaa ainakin nahan karvapuolta. Samanniminen kaupunki on Virossa, Ilomantsissa on Naarvan kylä ja Vesilahden Pöyhölässä on Narvajärvi. Myös täällä nimi Naarva on ollut murteellisena käytössä, ja se on siirtynyt myös karttanimeksi (Naarvajärvi, Naarvanjoki). Koska alueelta löydetyt kampakeraamiset (4000-2500 eKr) kiviesineet ovat pääasiassa Aunuksen vihreäliusketta, on kaupankäynnin itään tarvinnut olla kivikaudella vilkasta. Vaihtoesineinä ovat todennäköisesti olleet jo silloin turkikset. Narvan kylä on ehkä tuohon aikaan jo tunnettu nahkojen ja turkisten vaihtopaikkana, mihin seikkaan nimikin viittaisi. Nimelle tosin on muitakin selityksiä.

Lukuisien tarinoiden ja muistitietojen mukaan Narvassakin on vielä muutama sata vuotta sitten asunut saamelaisia (kansankielen lappalaisia), etenkin Karholannokassa ja sen Ruijanpellon alueella (vrt. Kalevalan Rutjan koski). Nykyisen käsityksen mukaan näillä seuduilla todella asustaneet saamelaiset ovat olleet vanhan kivikautisen väestön metsästeleviä ja kalastelevia jälkeläisiä. Uutta väestöä tuli Kokemäenjoen suun pronssikautisista asutuskeskuksista 200-400-luvulla. Näiltä ajoilta ovat peräisin Karholannokan vanhimmat rautakautiset haudat. Nuoremmat ja löydöiltään poikkeuksellisen rikkaat haudat ovat merovingiajalta (550-800). Kaikkiaan hautoja on kolmisenkymmentä, ja Helmer Salmo kaivoi niistä kaksi 1930. Koulun lähellä olleet mutta tuhoutuneet hautakummut ovat ehkä olleet samanikäisiä.

1956 kaivettiin Narvan Rukoushuoneen eli nykyisen kyläkirkon tontilta kaivettiin useita lähetyskautisia (ristiretkiaikaisia/1100-1300) hautoja. Näiden hautojen löydöt (mm. linturiipukset) viittaavat itäiseen kaupankäyntiin. Myöhäisiä rautakautisia löytöjä on tehty Narvan lisäksi myös mm. Sakoisista ja Laukosta. Löytöjen, perimätietojen ja paikannimistön perusteella voidaan arvella, että kaikissa näissä kylissä on ollut ortodoksisia yhdyskuntia myöhäisrautakaudelta 1200-1300-luvuille asti.

Keskiajalla Narva oli Vesilahden suurin kylä. Useimmat nykyiset sukutilat mainitaan jo 1540-luvulla. Vaurauden perustana lienee ollut lappalaisten verottajana tunnettu pirkkalaisliike ja myöhemmin eräomistus. Nimistöntutkimuksen perusteella pirkkalaisiin on kuulunut lukuisia narvalaisia. Keskiajan lopulla narvalaisilla oli eräomistuksia Tampereen pohjoispuolisten vesistöjen varsilla. Uuden ajan alussa Kustaa Vaasa itsenäisti erätilat.

1600-luvulla Narva tunnettiin kestikievaripaikkana. Kievareita oli ainakin Laukon Gabriel Kurjella, Pourulla ja Yli-Arvelalla. Sota-aikojen ratsastiloina olivat Pasti, Pouru ja Takku. Narvan eteläpuolella Narvankoskessa lienee ollut myllyjä jo keskiajalla.

1720-80-luvulla Narva oli koko lounaisen Suomen tuntema markkinapaikka. Antinpäivän aikaan kylän talot pystyttivät Narvajoelle vuokrattavia myyntikojuja, ja tullimiehet asettuivat veronkantopaikoilleen. Kaksipäiväinen tavaranvaihto muodostui usein varsin vilkkaaksi ja rauhattomaksi, minkä vuoksi markkinat siirrettiin 1700-luvun lopulla Tampereelle. Näiltä ajoin lienee peräisin Narva-Sastamala -tien nimitys Narvanmatkantie. Sastamalan Vammalassa on edelleen Narvantie. Narvan markkinat voivat olla perua jo rautakaudelta, sillä ortodoksien keskeisimpiin pyhimyksiin kuulunut pyhä Antti (Andreas) oli huomattavalla sijalla myös Vesilahden roomalaiskatolisessa alkuseurakunnassa. Narvan Tähti-Nuorisoseura herätti 1965 Narvan markkinat uudestaan eloon 5 vuoden välein tapahtuvaksi mittavaksi kotiseutujuhlaksi; tarkemmin Narvan Markkinoiden sivulla . Myös Narvan tori on ollut kuuluisa; vielä 1917 ilmoitettiin almanakassa Narvan toripäivä joka perjantaiksi. Kauppoja kylässä on ollut vuodesta 1886 lähtien, jolloin Kustaa Annala ja Kalle Rautell perustivat kaupat.

1900-luvun alkupuolella Narva tunnettiin lukuisista taitavista käsityöläisistään (kankureita, suutareita, seppiä, puuseppiä, nahkureita jne.) Puhallinmusiikkiharrastus alkoi 1904, jolloin perustettiin Narvan Soittokunta. Seuraavana vuonna perustettiin Narvan Tähti-Ns; sen ensimmäinen seuratalo sijaitsi Salospohjanvuoressa, jota nyt nimitetään Tähtelänvuoreksi. Vuoden 1918 taistelujen yhteydessä kuitenkin sekä tämä että lähes kaikki Narvan ja lähikylien talot poltettiin. Näiden tapahtumien sekä uusjaon tarkistuksen seurauksena vanha kyläkokonaisuus särkyi väliaikaisesti.

Vesilahden kotiseutumuseo, joka kuvaa entistä torpparielämää, valmistui Tuulikalliolle 1969. Terveysaseman tieltä museo kuitenkin siirrettiin 1982 Toukarin tien varteen, tilavammalle Vilkinaron Markkina-alueelle. Museota on laajennettu huomattavasti 1990-luvun lopulta lähtien. Merkillinen paikka aivan Narvan tuntumassa on myös Hurskasvuori , jossa on runsaasti I maailmansodan aikaisia linnoitteita. Narvaa ympäröivistä kylistä on oma sivustonsa!

1900-luvulla Narva on ollut Vesilahden liiketoiminnallinen keskus. Kylässä on ollut sahoja, myllyjä, meijeri, pankkeja, palovakuutusyhdistys, metsäalan yrityksiä, puhelinyhtiö, verotoimisto, elintarviketeollisuutta, ravintoloita, muuta pienteollisuutta sekä useita erilaisia kauppaliikkeitä. Muun Vesilahden tavoin kylän väkiluku on ollut voimakkaassa kasvussa, mitä osoittaa myös se, että Narvan koulua on tarvinnut 1990-luvulta lähtien jo kaksi kertaa laajentaa. Kuuluminen Suur-Tampereen talousalueeseen on tuonut työpaikat ja palvelut lähelle.

Lisätietoja ja lähteitä

 

Karhola

Auringonlasku Karholannokalla.

Narvan tori

Narvan tori kesälauantaina

Vanhojen perinteiden jatkajana ovat nykyään mm. perinnepäivät, jotka kokoavat väkeä elokuun alussa uudelle tapahtumapaikalle Iskelmälavalle.

Narvajoki

Aivan kylän tuntumassa on edelleenkin useita niistä taloista, jotka mainitaan jo 1500-luvun maakirjassa. Tässä Karjaisen rukiinpuintia.

Narvajoki

1700-luvun Narvan Markkinoiden pitopaikkana oli joki ja sen varret.

Talo Tuulikalliontiellä Narvan keskustassa.


Narvan ja sen ympäristön historiaa laajemmin
Narvan kotisivulla lisää nykypäivän Narvasta!
Narvaa ympäröivät kylät
Tieyhteydet Narvaan

Tontti- ja asuntotarjontaa Narvan alueella: tontteja, valmiita

 
Siirry: Sisällysluettelo 13. Hurskasvuori 15. Kotiseutumuseo

© Yrjö Punkari 1982-2013